Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

26.10.2018Maijala: Maastomönkijän tiekäyttö sallittava poronhoitotöissäLue lisää »27.9.2018Maijala: Uuden eläinsuojelulain mahdollistettava koirien ulkona pitäminenLue lisää »14.9.2018Maijala tyytyväinen riistanhoitomaksun alenemiseenLue lisää »

Jätelain muutokset eduskunnassa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 14:09

Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä jätelain muutokseksi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jossa pääsen esitystä käsittelemään.

Jätelain tavoitteena sen 1 §:n mukaan on vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja varmistaa toimiva jätehuolto. Tämä on myös uuden esityksen tavoite.

Esityksessä on nyt tuotu selvästi esille tavoite varmistaa, että koko maassa jätteiden asianmukainen hoitaminen on kunnossa jatkossakin, vaikka kilpailua aika paljonkin lisätään. Tärkeää on se, että meillä on koko maassa toimiva järjestelmä. EU-lainsäädäntö, hankintalaki ym. velvoittavat meitä myös kilpailun lisäämiseen. Mutta pelkkä kilpailu ole voi kuitenkaan olla se syy tai itseisarvo, miksi näitä asioita tehdään. Meidän on mietittävä, millä tavalla me voisimme kierrättää jätteitämme, me muutenkin käsittelemme niitä ihan kokonaan uudella tavalla. 

Yksityisten toimijoiden osuus tulee jatkossa lisääntymään. Tärkeää ja hyvää on se, että jatkossakin julkiset ja yksityiset toimivat yhdessä. Uusia toimintamalleja tulee varmasti esille. Mitä ne uudet toimintamallit sitten ovat – miten on kierrätyksen laita, ja miten jätteitä käsitellään, mitä niistä tulee tuotteina?

Uudistuksen kynnyksellä meitä monia mietityttää, miten varmistetaan kohtuuhintaisuus jätteiden keräilyssä jatkossakin – esimerkiksi omassa kotikunnassani Savukoskella tai muualla haja-asutusalueella?

Toinen asia sitten, mikä mietityttää minua itseäni hyvin paljon, on jätelain 1 §:ssä. Lain tavoitehan on, että tällä lailla pitäisi pyrkiä vähentämään jätteiden muodostumista ja määrää. Kuitenkaan voimassa oleva jätelaki ei kannusta riittävästi vähentämään jätteiden muodostamista ja muodostumista. Jätteen määrän vähentämisen tavoite on otettava entistä vakavammin.

Mitä vaikutuksia tällä esityksellä on sitten meidän nykyisiin, toimiviin järjestelmiimme? Meillähän on tällä hetkellä jätehuoltopuolella todella toimivat järjestelmät. Ei tällä hetkellä Suomessa missään jätetä jätteitä nurkkiin lojumaan vaan ne menevät eteenpäin. Mutta jäte, onko se loppujen lopuksi jätettä, vai onko se raaka-aine? Meillä on pelko, että tämä kuntien perinteinen, hyvin hoidettu jätehuoltosysteemi romuttuu. Miten me saamme varmistettua tätä asiaa eteenpäin? Onko tämä varmasti järkevä systeemi? Kuinka kalliiksi tulee kuntien tehtävien hoitaminen jatkossa? Miten mikäkin jäteasia hoidetaan?

Uskon kuitenkin, että tällä lailla saamme varmistettua sen, että me saamme kuntienkin perinteiset palvelut hoidettua kohtuullisilla kustannuksilla, että me tavalliset kuluttajat emme joudu maksamaan älyttömiä maksuja jatkossakaan. Kunnilla säilyy onneksi toissijainen vastuu, etteivät kenellekään jätteet jää nurkkiin lojumaan. Lain voimaantulon jälkeen kehitystä on tarkasti seurattava ja tehtävä riittäviä korjauksia, jos epäkohtia kuitenkin havaitaan.

Mutta mitä tämä jäteala on sitten tulevaisuudessa? Sen kehittymisessä avautuvat huikeat mahdollisuudet. Toivon mukaan, kun tässä menee kymmenen vuotta eteenpäin, emme käytä enää sanaa ”jäte”, vaan puhutaan sanasta ”raaka-aine”. Tehtävämmehän on pitää raaka-aineesta hyvää huolta. Jätteemmehän ovat tällä hetkellä jo muuten aika puhtaita raaka-aineita. Ei meillä ole näissä kylmissä olosuhteissa todellisia jätteitä enää paljoakaan, meillä on mahdollisuudet käsitellä niitä hyvällä tavalla ja katsoa, mitä kaikkea niistä voitaisiin saada aikaiseksi. Se, että ne poltetaan, tulee energiaa, on varmasti viimeinen vaihtoehto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jätelaki, kierrätys, jätteen käsittely

5000 km mittarissa

Perjantai 2.2.2018 klo 14:51

Eduskunnassa on pidetty istuntotaukoa tammikuun ajan. Minulle tämä aika ei ole ollut taukoa. Pari päivää sitten ylittyi viidentuhannen kilometrin raja autoni mittarissa yksinomaan järjestämieni yleisötilaisuuksien ajojen vuoksi. Sitten ovat muut työhöni liittyvät ajot vielä päälle. Niin pitkiä välimatkoja Lapin maakuntaan kuuluu. Kotoani autolla Lapin vaalipiirin pohjoisille rajaseuduille on esim. Kilpisjärvelle 480 km ja Nuorgamiin 485 km – enkä asu edes vaalipiirin etelärajalla!

Olen käynyt lähes jokaisessa Lapin kunnassa kuluneen kuukauden aikana vähintään kaksi pysäystä. Yleisötapahtumien ja 50-vuotiskahvittelujeni lisäksi olen käynyt osassa kuntia tapaamassa kunnallishallinnon edustajia sekä paikallisia yrittäjiä. Mainittakoon, että kaikki nämä kulkemiset ja tilaisuuksien aiheuttamat kulut ovat menneet omasta pussistani. Toisin kuin joskus luullaan, eduskunta ei korvaa kansanedustajille tällaisia ajomatkoja tai omien tilaisuuksien pitämistä. Toki meillä on hyvä palkka, joten en valita.

(Posiolla ja Tervolassa en tammikuun aikana käynyt, mutta ne ovat ohjelmassa nyt helmikuussa.)

Minulla on ollut joskus vaikeuksia keksiä lehti-ilmoituksiin nimiä järjestämilleni tapahtumille. Yleensähän puhutaan ”kansanedustajan puhetilaisuuksista” tms. – En halua kuitenkaan olla näissä tapaamisissa ensi sijaisesti puhumassa, vaikka mieluusti kerron, mitä eduskunnassa on meneillään. Tärkeintä minulla on kuitenkin niissä saamani palaute. Lapin ihmisiltä olen yleensä saanut parhaat ideat eduskuntatyöhöni. Kritiikkiäkin otan mielellään vastaan, kunhan se on asiallista. Nämä kohtaamiset lappilaisten kanssa antavat minulle voimaa jatkaa työssäni.

Ehkä näissä tilaisuuksissani kyse olisi lähinnä perinteisistä Maalaisliitto-Keskustan tupailloista, joissa keskusteltiin ja tingattiinkin tarvittaessa. Nimi vain ei helposti sovellu tilaisuuteen, jota ei aina pidetä illalla eikä välttämättä kenenkään kotona.

Eilen oli sitten kuukauden tauon jälkeen lähdettävä Helsinkiin, kun eduskunnassa pidettiin juhlallinen presidentin virkaanastujaistilaisuus. Vakava ja arvokas tilaisuus, kuten kuuluukin. Presidentinvaaleissa erilaiset mielipiteet kohtasivat ja käytiin reilu kilpa. Nyt kun vaalit on käyty, on presidenttiä kuitenkin tuettava, olimmepa olleet vaaleissa kenen takana tahansa. Valtionpäämiehen menestyminen työssään on myös koko kansakunnan menestymistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: istuntotauko, presidentti, tupailta

Vuotoksen hautajaiset

Torstai 1.2.2018 klo 14:33

Valtioneuvosto teki tänään päätöksen, joka estää maakuntakaavaan esitetyn Vuotoksen/Kemihaaran tekoaltaan rakentamisen Itä-Lappiin. 

Olen iloinen, että tämä Vuotoksen altaan rakentamista koskeva vääntö saadaan vihdoinkin päätökseen. Olen ollut tämän asian kanssa tekemisissä koko 50 vuoden ikäni, sillä vuonna 1967 alettiin tekemään Soklia, Vuotosta ja minua. Vuotos on aina aiheuttanut kärhämää ja vaikeuttanut alueen muuta kehittämistä. Mitä kaikkea olisikaan Itä-Lapin alueella voitu tehdä niillä voimavaroilla, jotka tähän on turhaan käytetty?

Olen juristina sanonut jo pitkään, että tämä Vuotos-keskustelu on jo turhaa, mutta tämäkin näytelmä piti nähdä. Nyt on aika keskittyä yhdessä alueen elinkeinoelämän ja Lapin energiatuotannon uudenlaiseen kehittämiseen.

Haastankin nyt eri toimijat tekemään yhdessä töitä, jotta saamme Lappiin uudenlaista hajautettua energiatuotantoa. Tuulivoima ei ole ratkaisuesitykseni. Suomessa on paljon tutkimusta uusista tuotantomalleista ja lisäksi Lapissa on todella runsaat raaka-ainemahdollisuudet.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuotos, Kemihaaran allas, tekojärvet

Syntymäpäiväpuhe

Keskiviikko 3.1.2018 klo 11:56

29.12.2017 Sodankylässä 50-vuotisjuhlillani pitämäni puhe:

Olen koko ikäni kierrellyt paljon Lappia ja siinä on saanut kaikenlaista oppia ja kokemusta mukaansa.

Kiertelyni on lähtenyt liikkeelle täältä Sodankylästä.

Minulla on aina ollut todella huono nimimuisti ja tässä kansanedustaja ollessani tapasin täällä SODANKYLÄSSÄ eläkeläisten kuntoilutapahtumassa naisen, jonka olen tuntenut varmasti aivan lapsesta lähtien. Jouduin nolona tunnustamaan, etten muista nimeä, niin siihen tämä nainen sanoi minulle: EI SE HAITTAA VAIKKET MUISTA MEIDÄN NIMIÄ, KOHAN MUISTAT ASIAT. Ja asiat minä olen aina muistanut hyvin ja asioitahan minä olen hoitamassa enkä nimiä.

KEMIJÄRVELLÄ järjestettiin vuonna 1982 suunnistuksen SM kisat. olin voittanut sarjassa T 12v sinä kesänä lähes kaikki kisat ja olin mielestäni maailman paras.  Lähdin kisoihin voittamaan, olinhan niin hyvä. Eka rastille oli matkaa 150 m.--- Vanhempi mies opasti minut pois metsästä 3 kilometrin päästä. Itkin katkerasti. Silloin sain nöyrtyä ja oppia, että kaikki pitää hoitaa alusta loppuun asti huolella ja sitten vasta tulee tulos.

INARIN porokuninkuuskisoihin oli nuorena aivan pakko päästä. Heitin siellä aina suopunkia. Nuorena minun piti olla aina paras ja voittaa kaikki kisat. Inarissa parhaaksi sijaksi jäi tosin hopea. Nyt olen oppinut, että tärkeintä on osallistuminen ja olenkin osallistunut lähes kaikenlaisiin kisoihin ja ei minua tartte paljoa houkata, niin osallistun melkein kisaan kuin kisaan. Voin jo nauraakin itselleni ja onnitella reilusti voittajaa.

Sain PELKOSENNIEMELÄISEN Arvolan suvun sukututkimuksen käsiini vuonna 1985. Innostuin silloin sukututkimuksesta todella paljon ja sen seurauksena olenkin viettänyt aikaani kirkon kirjojen parissa ja selvittänyt todella paljon sukujani. Sen ansiosta pääsin kiinni lappalaisiin sukuihini jo 80-luvulla ja työ jatkuu.

KITTILÄssä pidetään ensi kesänä metsälappalaispäivät.  Tavoitteemme on, että tämän avulla saamme ihmisille tietoa yhä elävästä kulttuuristamme. Pidetään päällämme sukujemme vaatteita ja harjoitetaan perintönä saamiamme elinkeinoja.

Lasten myötä on SALLA ja Sallan karhujen toiminta tullut osaksi elämää. Sallatunturi on perheiden paikka. Siellä viimeistään olen saanut oppia, että osallistutaan Suomen suurimpiin säästötalkoisiin ja liikutaan.

KEMINMAASSA osallistuin kerran metsätaidon piirinmestaruuskisoihin. Siellä sain tajuta kuinka paljon hoidettu metsä voi kasvaa vuodessa. Kisan kohteen kasvu oli reilusti yli 20 m3 vuodessa, kun näillä kairoilla jo 3 m3/v on hyvä.

Kävin tutustumassa KEMIN käräjäoikeuden toimintaan suorittaessani tuomariharjoittelua eli auskultointia. Päivä käräjillä kuuntelemassa alueen huumeongelmia sai minut miettimään. Emme eläkään kehdossa vaan maailman arki on tullut luoksemme.

RANUA oli aikoinaan aktiivinen suunnistuspitäjä ja siellä järjestettiin lapsille harjoitusleirejä. Iltasella ajelimme pyörällä kylän raitilla toisia kyydittäen ja tietysti paikalla oli poliiseja. Ja saivat luettua minullekin lakia kahdesti, että ei saa kyydittää.

SIMON lohiasioihin olen päässyt perehtymään paremmin kalatalouden keskusliiton puheenjohtajuuden myötä. Minut tunnetaan työstäni karhujen, susien ja ahmojen kantojen rajoittamisesta, mutta nyt olen laajentanut petokeskustelun myös hylkeisiin ja harmaanorppaan, joiden määrä on kasvanut todella paljon ja niistä on muodostunut lohien pahin vihollinen.

PELLOSSA olen päässyt ekakerran tutustumaan kuhaan, sillä eihän niitä ole meidän järvissämme. Miekojärvellä sain myös eka kerran kokemuksen talvisesta rysäpyynnistä.

POSIOLLA muikkumarkkinoilla pääsin osallistumaan muikunperkkauskisaan. Olen pitänyt itseäni ihan hyvänä muikun puhkojana, mutta näemmä ammattilaiset ovat ammattilaisia ja he puhkovat muikkuja silmät sidottunakin monta kertaa nopeammin kuin minä.

Partiolaisena olen saanut kiertää partiotaitokisoja eri puolilla Lappia. YLITORNION Aavasaksa tuli minulle tutuksi tehtävästä, jossa sain perehtyä kolmiomittaukseen.

MUONION Harriniva on jäänyt mieleeni 80-luvulta puujaloista. Minusta se on hyvä esimerkki siitä, että matkailijoille ei tarvitse olla välttämättä mitään ihmeellistä uutta. Onkin ollut nyt mahtavaa seurata Muonion ja koko Lapin matkailun huimaa kehitystä. Kunhan vain osaisin olla apuna.

KOLARISSA ihailen ystäväni Raatiniemen Kaukon Woodjevel yritystä. Kauko on saanut määrämittakaavaiseen tuotantoon lappilaisista raaka-aineista tehtävät käsityötuotteet. Tuotteet ovat hyviä ja edullisia.

TORNIOSSA  Outokummun tehtaalla sen sijaan olen saanut todeta, että kyllä Lapissakin eli kaukana kaikesta voi olla maailman huippuluokan kannattavaa teollisuutta.

TERVOLA on ollut minulle aina maatalouden esimerkkipitäjä. Jo 4H-kerholaisena ihailin pitäjän elämää ja olen saanut koko ikäni katsoa sieltä esimerkkejä.

Ajan autolla todella paljon ja matkalla on sattunut vaikka mitä. Vaalikiertueella ajoin helmikuussa yöllä kovassa pakkasessa Karigasniemestä kohti ENONTEKIÖTÄ. Autoni alkoi näyttää varoitusvaloja Norjan tuntureilla ja pääsin kuin pääsinkin Kautokeinoon. Kun ensimmäinen ihminen oli jalkeilla, niin sain autoni siirretyksi pihalle ja pääsin taksilla Hettaan. Ehdin aamun vaalipaneeliin enkä kertonut koko päivänä asiasta muille kuin vakuutusyhtiölle.

Politiikan teko ja reissaaminen ei ole aina helppoa ja kivaa. UTSJOELTA lähdin viimeksi elokuussa ja kunnan rajalla minun teki mieli aukaista ikkuna, sylkäistä ja sanoa, etten tule enää ikinä.  Ei pidä sanoa ettei ikinä. Marraskuussa oli jo savu laskeutunut ja kiersimme utsjokelaisten kanssa tapaamassa ministereitä ja Metsähallituksen johtoa.

Tulin 2010 junalla Helsingistä ja istuimme porukalla ravintolavaunussa. Siinä oli vieressämme vahvassa humalassa oleva ROVANIEMELÄINEN vanhempi mies. Puhuin hänen kanssaan. Joku tunsi hänet ja kertoi hänen olevan viinaan menevä vasemmistolainen. Vuotta myöhemmin ollessani jo kansanedustana mies soitti minulle ja kertoi tarinansa. Hän oli jäänyt leskeksi, kun rattijuoppo oli ajanut hänen vaimonsa päälle. Olin arvostanut häntä hänen vaikeana aikanaan. Hän sanoi pysyvänsä vasemmistolaisena, mutta kuitenkin on hän tehnyt minulle vaalityötä. Jokainen ihminen on tärkeä jo ihmisenä.

SAVUKOSKELLA olen elänyt vuodesta 1989. Ensimmäisen lapseni neljästä sain 1994. Äitiydestä on kirjoittanut hyvin Riitta Pollari:

Äitiys kehittää ainakin kaaoksensietokykyä, joka on esimiehelle tärkeä ominaisuus. Nainen joka yrittää olla kaikessa täydellinen, ei voi olla hyvä johtaja. Ihmisestä voi tulla hyvä johtaja vasta kun hän hyväksyy kaaoksen ja epätäydellisyyden.

Moni on kysynyt, että miten sinä ehdit? Vastaan, että vuorokaudessa on 25 tuntia. Kalenteri voi olla täynnä, mutta aina on aikaa sille mitä haluat tehdä. Eli vuorokaudessa on 25 tuntia.

Kommentoi kirjoitusta.

Viiskymppinen akka

Lauantai 23.12.2017 klo 9:04

Katson peiliin - enkä oo, nuo muutamat harmaat hiukset ja rypyt silmäkulmissa ovat vain ilon pilkettä. Mutta jos pikkuveli täyttää 50 reilun vuoden päästä, niin pakko uskoa ja tunnustaa.

Sanovat, että viiskymppisenä on nainen parhaassa iässä. Lapset jo isoja, työkokemusta takana. Nähnyt jo ihmisiäkin, kokenut aika montaa myrskyäkin ja on uitettu monessa jängässäkin. Juoksukunto ei ole enää niin kuin nuorena, mutta kyllä näillä tassuilla vielä montaa miestäkin saa taakseen jäämään.

Politiikassaan ei ole enää mikään tyttäräisenä puhuteltava, mutta silti edessä on vielä paljon uutta opittavaa ja koettavaa. Joten ei muuta kuin itseä niskasta kiinni vaan. Ylös, ulos ja lenkille. Jokainen askel, minkä otamme, on askel itsellemme ja omalle hyvin voinnille. Ja kun itse on kunnossa, niin silloin jaksaa välittää muistakin ja pitää huolta muidenkin asioista. Elikkä osallistutaan Suomen suurimpiin säästötalkoisiin ja liikutaan.

Miten sinä jaksat ja kerkiät? Ensinnäkin tähän ikään mennessä on jo oppinut, että vuorokaudessa on 25 tuntia. Kalenteri voi olla aivan täynnä, mutta aina on aikaa sille mitä todella haluaa tehdä. Eli vuorokaudessa on 25 tuntia.

Toiseksi alkaa jo oppia, että en minä taida olla niin tärkeä, että minun pitää olla joka paikassa. Itselle saa olla armollinenkin.  Ja katsos vain, muutkin osaavat, joten minun ei ole pakko tehdä kaikkea itse, kunhan tulee paikalle ja tekee sen mitä lupaa.

Pitää osata nauraa itselle.

Olen ottanut hoidettavakseni minulle läheisiä ja lappilaisille tärkeitä herkkiä asioita kuten  kalastus, lohi, energia, metsästys, porotalous, saamelaisuus/lappalaisuus, metsä, maatalous ja posti. Minua on kyllä moneen otteeseen varoitettu, että pysy kaukana näistä vaikeista asioista, niistä ei saa kuin haukkuja. Mutta en voi, kun ne ovat meille tärkeitä asioita ja ne vaan on hoidettava ja keskusteltava.

Eihän se kivalta tunnu lukea itsestään kielteisiä kommentteja. Aluksi se tuntui todella pahalta, itkin peiton alla pahimmillaan politiikan urani alkuaikoina. Nyt olen jo oppinut, että eihän ihmiset sano niitä kielteisiä kommenttejaan minulle henkilönä. Ihmiset ovat eri mieltä asioista ja näiden erilaisten mielipiteiden ansiosta pääsemme parempaan lopputulokseen.

Politiikka on joukkuepeliä, yksin ei tehdä mitään. Johtajia tarvitaan, mutta johtajanakaan ei voi olla, jos kukaan ei tahdo olla joukoissasi. Vain porukalla saamme tuloksia aikaiseksi ja silloin on suuri taito osata kertoa muillekin selkokielellä mistä on kysymys.

Lappilaiset ovat minut tähän kasvattaneet. Toivon, että  ikä opettaa minua lisää ja osaisin toimia entistä paremmin Lappimme eteen. Tämän kunniaksi juhlitaan yhdessä 50-v päiviäni Sodankylässä ammatti-instituutissa pe 29.12-17 klo 16->.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syntymäpäivät, 50-vuotisjuhla

Suomi 100

Keskiviikko 6.12.2017 klo 18:04

On etuoikeus saada toimia kansanedustajana Suomen 100-vuotisjuhlapäivänä. Sain osallistua eilen eduskunnan 100-vuotisjuhlaistuntoon, mikä oli arvokas ja historiallinen hetki. Demokratiassa valta on vain lainassa kansalta. On jatkuvasti pidettävä nöyrästi mielessä se, kuka on vallan meille antanut.
 
Monenlaisia tapahtumia sisältänyt Suomi 100 -juhlavuosi huipentuu Suomen itsenäisyyspäivään. Suomen kansakunnan historia on tietysti paljon pidempi kuin nämä viimeiset sata vuotta, mutta itsenäisenä valtiona taipaleemme on kestänyt vuosisadan. Se sisältää neljä raskasta, veristä sotaa, lama-aikoja, köyhyyttä ja kurjuutta – mutta myös rauhan töitä, taloudellista kasvua, toisista välittämistä ja hyvinvoinnin rakentamista.
 
Maakuntalehti järjesti vastikään ”vuosisadan lappilainen” äänestyksen. Ihan hyvä asia. Mutta minulle tuli kuitenkin mieleen, että vuosisadan lappilaisia ovat kaikki lappilaiset. Vuosisadan suomalaisia ovat kaikki suomalaiset. Suomi 100 -juhlavuoden teema on ”Yhdessä”. Suomen menestystarina perustuu siihen, että kansalaiset ovat kokeneet isänmaansa yhteiseksi kodikseen, jonka hyväksi tehdään työtä. Ihmisten sitoutuminen yhteisiin arvoihin erilaisten ryhmärajojen ylitse on mahdollistanut Suomen selviämisen eheänä kansakuntana vaikeista koettelemuksista.
 
Suomen Marsalkan sanoin: ”Jos pysymme uskollisina itsellemme ja kaikissa kohtalon vaiheissa yksimielisesti ja järkkymättä pidämme kiinni niistä arvoista, jotka tähän päivään asti ovat olleet Suomen vapauden perustuksena -- isiltä peritystä uskosta, isänmaanrakkaudesta, päättäväisestä ja uhrivalmiista puolustustahdosta -- niin Suomen kansa voi lujasti luottavaisena katsoa tulevaisuuteen.”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Suomi 100, itsenäisyyspäivä

Terveiden tilojen vuosikymmen

Keskiviikko 29.11.2017 klo 22:38

Suomalaisten rakennusten kosteus- ja homeongelmiin puuttuminen on koko kansakuntaa koskettava asia ongelmien laajuuden takia. Eduskunnassa on edellytetty jo vuosien ajan toimenpiteisiin ryhtymistä. Erilaisia hankkeita asian tiimoilta onkin tehty. Nyt syyskuussa 2017 pääministeri asetti hankeryhmän valmistelemaan Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelmaa, jonka päämääränä on sisäilmasta kärsivien auttaminen ja julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy.
 
Sisäilmaongelmien tärkeimmät syyt ovat kosteus- ja homevauriot sekä ilmanvaihtoon, lämpötilaan ja vetoisuuteen liittyvät ongelmat.
 
Pidän erittäin tärkeänä asian esille ottamista. Kysehän on siitä, että se koskettaa lähes kaikkia meitä tai sitten meidän lähipiirissämme olevia henkilöitä. Ongelmia on etenkin julkisissa rakennuksissa.
 
Esimerkiksi silloin, kun minä olin töissä kunnassa, niin joka ikinen vuosi vähintään viikon verran minulta oli ääni pois kokonaan — joku tykkäsi siitä — mutta nyt sitten henkilö, joka on sen jälkeen tullut siihen töihin, aivastelee koko ajan. Paljonko on olemassa näitä poissaolopäiviä, piileviä sairaslomatapauksia, jotka ovat tähän asiaan kuuluvia ongelmia? 
 
Terve asuminen, terveet koulut ja työpaikat ovat perusoikeuksia, ja meidän tulee saada puheet aiempaa paremmin kuitenkin teoiksi. Ympäristövaliokunnassa olemme ottaneet asioita tämän aihepiirin parissa hyvin esille, ja minä haluaisin erityisesti ottaa esille puurakentamisen. Koskaan ei puhuta riittävästi puurakentamisesta. Sillä moni sisäilmaongelma saataisiin korjatuksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituspuolueen kansanedustajana

Keskiviikko 8.11.2017 klo 10:17

Miksei Lapin kansanedustajat kysele kyselytunnilla?  Niinpä niin, meistä on viisi hallituspuolueiden edustajia ja eduskunnan kyselytunti on opposition kyselytunti.

Oppositio kysyy ja hallitus vastaa, koko kyselytunnin aikana saavat hallituspuolueiden edustajat kysyä pari kysymystä ja niissäkin pääsee kysyjäksi ko. alan valiokunnan puheenjohtaja, ryhmän puheenjohtaja tai alan erityisosaaja. Itse olen sanat esittää tällä vaalikaudella vain yhden kysymyksen ja se oli kala-asioista, koska olen Suomen kalatalouden keskusliiton puheenjohtaja. Viime vaalikaudella opposition edustajana sainkin kysyä siitä edestä monesti.

Vaikeimmat tilanteet hallituspuolueen edustajana ovat äänestystilanteet, joissa ei ole hallituksen esityksen takana. Esimerkiksi tällä viikolla äänestettäneen käräjäoikeusverkostosta. Tässä esityksessä saavat Lapin hajasijoitetut käräjäoikeuden istunto ja kansliapaikat kylmää kyytiä. Esitys on minun todella vaikea hyväksyä,mutta nämä asiat on sovittu hallitusneuvotteluissa. Hallituspuolueet ovat tehneet neuvotteluratkaisut, joiden mukaan sitten mennään yhdessä.

Vaikein äänestys on minulle ollut Tenojoen sopimus. En saanut lupaa painaa punaista, joten en painanut mitään. Hallituskuria arvostellaan usein kentällä, mutta ilman hallituskuria emme voi luottaa, että saisimme mitään yhdessä sovittua asiaa menemään eteenpäin.

Vaalikautta on jäljellä vielä yli puolitoista vuotta ja jo nyt olemme tilanteessa, että hallituspuolueiden edustajien määrä on pudonnut 106:een. Hallituksen enemmistö on todella kapea, sillä puhemies ei osallistu äänestykseen ja ministerit ovat usein matkalla. Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa joudumme varmistamaan aina hyvin tarkasti ennen äänestystä, että hallituspuolueiden edustajat muodostavat enemmistön.

Opposition edustajana on helppo julkisuudessa arvostella ja vastustaa kaikkia muutoksia. Hallituspuolueet saavat välillä kantaa raskaankin taakan vastuun kantajina. Raskas taakka on ollut valtion velkaantumisen pysäyttäminen, josta hallituspuolueet erityisesti Keskusta on nyt joutunut kantamaan kovan taakan. Suomi on nyt kuitenkin saatu nousuun ja työllisyys lisääntymään.

Hallituspuolueen edustajana toimimisessa saa omien käsien jäljet näkymään. Valiokuntatyöskentely on kaiken perusta ja siinä saa mm. mietintöön omia ajatuksia. Erityisen tyytyväinen olin, kun ympäristövaliokunnassa hallituspuolueiden vastaavana sain vääntää haja-asutusalueiden jätevesilainsäädännön lopulliseen muotoon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppositio, hallitus

Uutta energiaa

Keskiviikko 1.11.2017 klo 8:46

Metsäkantamme kasvaa kohisten. Hiilinielu kasvaa Suomen metsillä koko ajan, mutta nyt siitä tehdään taakka ja Suomelle lisää velvoitteita. Jos näin käy, niin metsätalouden suuret investoinnit voivat jopa estyä.

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. EU:ssa työn alla olevat LULUCF ja RED II direktiivineuvottelut ovat kaatumassa Suomen niskaan. EU:n ei pitänyt osallistua lainkaan metsäpolitiikkaan, mutta nyt Suomen metsistä on tulossa maalaisjärjen vastaisesti luonnontieteellisestä hiilinielusta päästöjä. Emme selviä meille asetetuista kohtuuttomista ja kovista vaatimuksista ilman kokonaan uutta teknologiaa ja toimintamalleja.

Suomen on nyt aika tehdä uusia vahvoja linjauksia energia-asioissa. Edullisen varman energian saannin turvaaminen varmistaa kilpailukykyämme ja omavaraisuuttamme maailman myrskyävässä politiikassa.

Suomessa on lähdetty hitaasti ilmastonmuutoksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Nyt on aika alkaa puheista konkreettisiin toimenpiteisiin.

Sähköä ei voi vielä varastoida kunnolla, sitä tulee tuottaa vielä kulutuksen verran. Varsinkin tuulivoima ja aurinkoenergia ovat ongelmallisia, kun niiden rinnalle tarvitaan runsaasti kallista säätöenergiaa.

Mielenkiintoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat mm. synteettiset polttoaineet, jolloin autoon tarvittava nestemäinen polttoaine tehdään esim. aurinkopaneelilla tuotetusta sähköstä. Suomessa tulee satsata uudenlaiseen energiapolitiikkaan. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa kehitellään energiantuotannon huippujen tallentamista vedyn avulla. Tästä on tulossa iso juttu. 

Tulevaisuuden maatila on suuri ruuan, energian ja muiden raaka-aineiden tuotantokokonaisuus. Tällä hetkellä jää vielä iso osa maatilojen tuotteista hyödyntämättä esim. lämmitykseen, sähköntuotantoon tai liikenteeseen. Maatalouden yksiköt kasvavat, joten niiden yhteyteen on järkevää rakentaa myös mm. biokaasulaitoksia, onhan biokaasun potentiaalista 80 % maataloudessa. Maatilan ei tarvitse tuottaa energiaa vain itselleen vaan myös myyntiin. Nurmi ja jätteet voivat muuttua myös energiaksi

20 vuoden kuluttua on meillä käytössä jo monia uudenlaisia polttoaineita ja energian tuotantomuotoja.

Hajautettu tuotanto on kehittyvä trendi. Hajautetussa energiassa ei ole kyse vain verkkoon menevästä energiasta vaan myös itselle tuotetusta lähienergiasta, jolloin sen merkitys kasvaa ihan eri mittakaavaan. Jo nyt esim. pienpuun käyttö on 15 Twh.

Fossiilisia polttoaineita käytetään nykyään enemmän kuin koskaan ennen, mutta niiden käyttö tulee vähentymään ja toivottavasti yllättävänkin pian. Kannustetaan pois öljylämmityksestä, otetaan käyttöön uudet energian käytön säätöteknologiat ja uudet teknologiat energian tuottamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsät, ilmastosopimus, energiapolitiikka

Kittilän tilanteesta

Perjantai 13.10.2017 klo 14:25

Olen seurannut tiiviisti Kittilän kunnan tilannetta ja pyrkinyt hankkimaan asiasta tietoa muualtakin kuin Suomen Kuvalehdestä. On selvää, että viime valtuustokaudella virheitä on tehty ja muotovirhe teki kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisen laittomaksi. Onko muotovirheisen päätöksen tekeminen rikos, siitä tuomioistuin antaa aikanaan tuomionsa.

Vaikeassakin tilanteessa demokratian on toimittava. Vastikään pidetyissä kuntavaaleissa Kittilän kuntalaiset ovat valinneet päättäjänsä. Monella mittarilla mitattuna Kittilän kunnassa menee hyvin. Ylivoimainen valtaosa kunnallishallinnon päätöksistä koskee aivan muita kuin nyt tutkinnassa olevia asioita. Kun niitä käsitellään, tulee esteellisten tietysti jäävätä itsensä. On kuitenkin vaikea nähdä, että tapahtuneet prosessit tekisivät kansan valitsemista luottamushenkilöistä yleisesti ottaen esteellisiä kaikkeen kunnallishallinnon päätöksentekoon.

Toivon voimia Kittilän päättäjille, jotka ovat joutuneet valtavan ja pitkäkestoisen julkisuusmyllerryksen keskelle.

Viime aikoina keskustelu Kittilän kunnan tilanteesta on jatkunut ja prosessit ovat edenneet. Syyttäjät ovat nyt nostaneet syytteitä joukolle Kittilän kuntapäättäjiä liittyen viime valtuustokaudella tapahtuneeseen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen. Osa tutkinnassa olleista puolestaan on päästetty vapaaksi syytteistä, eli heidän osaltaan on tehty syyttämättäjättämispäätökset.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Kittilän kunnalta selvitystä nykyisestä tilanteesta, onko Kittilän kunnan hallinto toimintakykyinen. Joudutaanko ”Lex Kittiläksi” kutsuttua lakia soveltamaan, eli viime kädessä ministeriö pidättäisi kunnan luottamushenkilöt tehtävistään? Tällaiseen tulisi käsittääkseni ryhtyä vain äärimmäisissä tapauksissa, joissa kunnallishallinto on kykenemätön toimimaan ja hoitamaan kuntalaisten asioita.

1 kommentti . Avainsanat: Kittilä, Lex Kittilä

Edistysaskeleita petovahinkojen osalta

Keskiviikko 11.10.2017 klo 16:19

Metsästyskausi on tänä syksynä jälleen lähtenyt liikkeelle. Eduskunnassa metsästystä koskevat kysymykset ovat olleet työni ytimessä siitä asti, kun olen kansanedustajaksi tullut. Viime viikolla eduskunnassa käsiteltäväksi tullut riista-asioita koskeva lainsäädäntöesitys on kannatettava. Muutoksia näihin asioihin tarvitaan, koska tilanne kehittyy koko ajan. Muutosta parempaan on tullut mm. siinä, että riista.fi-järjestelmä on saatu aikaiseksi. 

Petovahingot liittyvät nyt tehtyihin lakimuutosesitykseen. Riistavahinkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että riistanhoitoyhdistyksien osallistumisesta riistavahinkotarkastuksiin aiheutuvat kustannukset korvattaisiin riistavahinkojen korvaamiseen osoitetuista määrärahoista. Vahinkotarkastusasiat ovatkin herättäneet kentällä paljon keskustelua.

Suomi on aikoinaan neuvotellut EU:n kanssa petovahinkojen korvauksista, että noin 10 miljoonaa euroa on katto. Silloin naureskeltiin, ”tulipa katto nakattua niin korkealle, ettei koskaan tule vastaan!” Nyt kuitenkin tuo 10 miljoonan euron raja alkaa tulla vastaan, ja keskustellaan siitä, ovatko nämä kaikki vahingot todellisia ja mitä tämän asian kanssa tehdään. Sen takia on hyvä, että tarkastuksen sääntelyä täsmennetään ja saadaan luotettavuutta tälle koko järjestelmälle.

Porotalouden puolella, missä vahingot ovat kaikkein suurimmat, on saatu ministeriön rahoituksella liikkeelle kokeilu, jossa saadaan sähköinen ilmoitus tehtyä heti vahingon löydyttyä. Siis paikan päällä poromies, yleensä poroisäntä, ottaa valokuvan petovahingosta, laittaa sen nettiin, ja siinä tulee paikka tietoon ja saman tien vahingosta ilmoitus. Näitä on 19 prosenttia nyt saatu tähän mennessä ilmoitettua, eli tältä osin asia näyttää hyvin edistyvän.

Kommentoi kirjoitusta.

Tulkaa Vihreät metsiimme

Tiistai 10.10.2017 klo 10:36

Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, joissa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.
 
Ns. luonnonsuojelijat haluaisivat jäädyttää Suomen hakkuut mm EU:n LULUCF ja RED II -säädöksillä, joilla rajoitettaisiin Suomen metsien käyttöä todella paljon, vaikka kasvumme on lisääntynyt huimasti aktiivisten toimenpiteiden ansiosta. LULUCF:ssa saimme erävoiton, mutta työt ovat pahasti kesken. Tärkeää olisi, että saisimme edes kotimaan toimijat ymmärtämään metsiemme todellisen tilanteen. Oli todella inhottava havaita, että LULUCF äänestyksessäkin niin moni suomalainen edustaja äänesti vastoin Suomen todellista tilannetta.
 
Metsiemme kasvu on nykyään noin 120 miljoonaa m3, mutta käyttö on vain noin 70 miljoonaa m3. Metsämme kestävät valtakunnan tasolla lisääntyvät hakkuut. Poikkeuksiakin tosin on esimerkiksi Itä-Lapissa, jossa Metsähallitus ei voi lisätä hakkuita enää yhtään. Lapissa tulisi huomioida myös entistä enemmän mm. kasvava matkailu.
 
Lappiin on suunnitteilla kaksi suurempaa metsäraaka-aineen käyttäjää, valtakunnan tasolla näitä on kymmenkunta. Lapin uudet tehtaat tarvitsevat puuta reilut 4 miljoonaa m3. Nämä tehtaat ovat todella tervetulleita ja tarpeellisia, sillä Suomen kansantalouden ykkösasia on metsän kasvu ja sen järkevä käyttäminen.
 
Olen maa- ja metsätaloustoimijana sijoitettuna Suomen parlamentin ympäristövaliokuntaan hallituspuolueiden vastaavaksi. Vihreinä itseään pitävät väittävät, että metsämme olisivat huonommassa kunnossa kuin koskaan. Minut nimettiin tähän kaikkien puolueiden vihreiden valloittamaan valiokuntaan "maaseutupoliisiksi", enkä voi nyt enää sanoa muuta kuin että tulkaa vihreät tutustumaan suomalaisiin metsiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsätalous, metsänhoito, vihreät

Pakurikäävästä - luonnontuotteet ovat tulevaisuuden ala

Tiistai 12.9.2017 klo 10:47

Syysistuntokauden ensimmäinen puheenvuoroni koski luonnontuotetta, pakurikääpää. Se on esimerkki siitä, miten metsämme ovat täynnä hyviä raaka-aikaneita, jotka tulisi voida jalostaa mahdollisimman pitkälle kotimaassa.
 
Pakurikääpä niin kuin monet muutkin Suomen luonnossa, metsissämme olevat tuotteet, ovat Suomen todellinen tulevaisuuden ala. Pakurikäävän verotus on yhä hakusessa, ja siitä on Olavi Ala-Nissilä tehnyt hyvän esityksen. Sen täytyy ehdottomasti olla metsätalouden verotuksen osa, koska kyse on metsän tuotteesta.
 
Pakurikäävästä useampi henkilö on minulta eduskunnassakin kysynyt, että miten sitä sitten käytetään. Muun muassa Antti Kurvinen kyllä tietää sen, hän on käynyt minun luonani sitä juomassa, ja olen useammalle täällä eduskunnan kollegalleni tuonut pakurikääpää. Pakurikääpä kerätään koivusta. Se on kääpä, joka tulee vioittuneeseen koivuun, elikkä se ei koskaan ole terve puu, missä se kasvaa. Sen jälkeen, kun sen irrottaa — se muuten ei ole jokamiehenoikeutta, vaan täytyy olla metsänomistajan lupa sen irrottamiseen — se kuivataan ja otetaan pieniä lohkareita. Niitä pieniä lohkareita sitten laitetaan ehkä reilu ruokalusikallinen kiehumaan kasariin, kattilaan. Esim. litra keitetään vettä siinä joku 10—15 minuuttia, ja tulee tumma juoma. Sitä tummaa juomaa sen jälkeen voi juoda. Samaa pakurimössöä voi pitää viikon verran kattilassa, aina vain lisätä vettä ja keittää uudestaan siihen lisää, ja ne terveysvaikutukset ovat siinä koko ajan olemassa, joten suosittelen sitä todella paljon.
 
Mitkä ovat sen terveysvaikutteet? Jotkut puhuvat syövän ennaltaehkäisystä ja mieskunnostakin jotkut puhuvat, ja sitten siinä on monia muitakin terveydellisiä vaikutuksia olemassa. Olennaista on kuitenkin se, että se on ihan hyvänmakuinen juoma ja sitä pystyy juomaan päivästä toiseen. Ihan hyvät vaikutukset sillä on itse keneenkin ollut, ainakin minä tykkään sitä juoda. 
 
Metsämme ovat täynnä erilaisia puhtaita raaka-aineita. Meidän luonnostamme kerätään tällä hetkellä vain puuta, jonkun verran marjoja, ja nekin viedään raaka-aineena muualle. Pelkästään raaka-aineita tuottava maa on kehitysmaa. Meillä jalostetaan todella vähän näitä meidän omia supertuotteitamme, mitä meillä Suomessa on. Näistä pystyy saamaan valtavat määrät uusia toimintoja aikaiseksi ja työpaikkoja ja arvoa näille tuotteille. 
 
Uuselintarvikelainsäädäntö on todella ongelmallinen. Se on ala, joka meidän pitää saada todella muokattua, jotta me saisimme käytettyä meidän luontomme moninaisia tuotteita hyvinkin paljon. Se, että pakurikääpäasia on saatu nyt jonkun verran liikkeelle, on hyvä, mutta elintarvikepuolen lainsäädäntöasiat ovat ongelmallisia. Esimerkiksi Lapissa oli yksi yrittäjä, joka nyt keväällä alkoi yhdistämään pakurikääpää hunajaan. Tuli paikallinen terveystarkastaja ja sanoi, että sinä et saa myydä tätä tuotetta markkinoilla, koska tämä on uusi elintarvike. Eli ongelmia on tämän kanssa todella paljon. 
 
On tehtävä työtä, että saamme pienistä palasista tämän kokonaisuuden kehitettyä eteenpäin.
eduskunta_8.9.2017.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luonnontuotteet, pakurikääpä

Väkivaltaa ei tule hyväksyä

Torstai 7.9.2017 klo 15:37

Eilen annettiin kaikkien eduskuntapuolueiden sekä Sininen Tulevaisuus -ryhmän puheenjohtajien yhteinen julkilausuma koskien kansallista turvallisuuttamme.
Julkilausumassa vedottiin rauhallisen julkisen keskustelun puolesta, kun viime päivinä ja viikkoina tunteet ovat kuumenneet terrorismia ja hylkäävän päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen tiimoilta. Puheenjohtajat tuomitsivat kaiken terrorismin, väkivallan ja vihapuheen.
Poikkeuksellinen julkilausuma yli kaikkien puoluerajojen kertoo tilanteen vakavuudesta suomalaiselle yhteiskuntarauhalle.
Turun veriteot osoittivat viimeistään sen, että radikaali islamilainen terrorismi on rantautunut Suomeen. Toki jo aikaisemmin Suojelupoliisi on varoittanut jihadistiverkostojen syntymisestä ja vahvistumisesta maassamme. On ymmärrettävää, että tämä huolestuttaa ihmisiä. Valtiovallan on tehtävä kaikki voitava näiden uhkien torjumiseksi ja ihmisten on voitava luottaa, että valtiovalta todella tekee kaikkensa.
Suomessa on perinteisesti luotettu viranomaisten toimintaan ja kunnioitettu esimerkiksi poliisia. Kaikki sellaiset kannanotot, joilla jotenkin tuetaan väkivaltaisia mielenosoituksia tai poliisin työn estämistä, ovat ehdottoman tuomittavia.
Ihmisten auttaminen on monen kutsumus ja turvapaikanhakijoiden parissa tehtävä auttamistyö ansaitsee tunnustuksen. Laittomasti maahan jäävien piilottelu ja poliisin toiminnan häiriköinti ei ole tällaista auttamistyötä. Meidän on kunnioitettava lakia ja ymmärrettävä, että jos kaikki maahan tulevat saisivat tänne jäädä, menettäisi koko turvapaikkajärjestelmä merkityksensä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terrorismi, väkivalta, turvapaikanhakijat

Matkailun seuraava askel

Keskiviikko 21.6.2017 klo 12:27

Lapin matkailu on nousussa ja nyt on aika ottaa vielä isompi askel eteenpäin. Matkailu on otettava entistä vahvempana teemana mukaan kaikessa Lapin kehittämisessä.

Maakuntauudistus etenee hyvää vauhtia, mutta se ei saa olla Lapissa vain tekninen hallinnollinen muutos. Maakuntauudistuksessa pitää huomioida vahvasti Lapin matkailun kehittäminen, sillä sen ympärillä pyörivät erittäin monet asiat kalastuksesta terveydenhoitoon ja montaa asia siinä välissä, kun vähintään joka toinen Lapissa vastaan tuleva on matkailija.

Matkailu on osana Lapin lähes kaikkea elinkeinotoimintaa. Porotalous on hyvä esimerkki matkailun ja lappilaisen muun elinkeinotoiminnan yhteistyöstä. Poromatkailuyritykset ovat saaneet kehitettyä viime vuosina paljon porotalouden kannattavuutta, imagoa ja yleistä hyväksyttävyyttä. Poronliha ja käsityötuotteet ovat Lapin matkailun suolaa, mutta tuotteita tulee edelleen kehittää jokaisen matkailijan saavutettavaksi.

Matkailukeskustemme ruuat ovat vielä liikaa muualta tuotavien tuotteiden varassa. Nykysäädökset ovat ajaneet siihen, että emme pysty käyttämään todellista paikallista lähiruokaa. Myös Luonnontuotteiden hyödyntäminen on vielä liikaa puuhastelun tasolla. Molemmissa on haastetta säädösten korjaamiseksi, jotta tuotteita voidaan käyttää siellä, jossa niiden arvoa saadaan nostettua merkittävästi.

Lapin matkailulle olisi iso kehitys myös, jos valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen kanssa saadaan laadittua kokonaisvaltainen matkailun kehittämisohjelma. Metsähallitus on tällä hetkellä monin paikoin määräävässä markkina-asemassa ja se pystyy halutessaan vaikuttamaan erittäin paljon Lapin matkailun kehittämiseen.

Lainsäädäntöpuolella on meidän Lapin edustajien pidettävä huolta, että saamme valmiiksi nyt valmistelussa olevan kaksoiskuntalaisuuden, jossa verot maksetaan osalta vuodesta lomamajoitus kuntaan, jossa henkilö on vuodestaan merkittävän osan.

Lisäksi on saatava laajemmin onnistumaan loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Kaavoitusalueiden ulkopuolella se on nyt maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen ansiosta mahdollista, mutta esimerkiksi matkailukeskuksissa se ei ole vielä onnistu.  Tämän ratkaisisi uuden kaavamerkinnän hyväksyminen, jolla alue voitaisiin kirjata sekä vapaa-ajan että vakituisen asumisen alueeksi.

1 kommentti . Avainsanat: matkailu, kaksoiskuntalaisuus, loma-asunto

Ei kauppoihin limuviinaa eikä vahvaa olutta

Torstai 11.5.2017 klo 16:25

Alkoholilainsäädännön muuttamista käsitellään eduskunnassa. En hyväksy esityksessä olevaa vahvan oluen ja ns. limuviinan myynnin vapauttamista koskevia esityksiä. Kannatan kylläkin tila- ja pientoiminnan kehittämistä, koska se toisi töitä ja käyttäisi Suomen maaseudun tuottamia raaka-aineita.

Alkoholiasiat ovat mielestäni omantunnon asia, kuten ovat mm. ydinvoima, sukupuoli ja avioliittoasiat, joissa kukin äänestää omantuntonsa mukaan.

Olin mukana hallituspuolueiden kirjeessä, jossa esitettiin kritiikkiä nyt tehtyjä esityksiä kohtaan. Halusimme aloittaa vahvan keskustelun, koska olemme huolestuneet lakiesityksen eräiden kohtien hyväksymisen todennäköisesti synnyttävästä kehityksestä. Tunnustihan ministeri Risikkokin, että lakimuutos saattaa työllistää lisää 300 poliisia.

Lakiesitys sisältää hyviäkin kohtia. Kannatan, että lain on mahdollistettava kotimaisen tila- ja pientuotannon kehittämisen. Kuitenkin kun kyse on niin suuria terveyshaittoja ja kuluja yhteiskunnalle aiheuttavasta asiasta kuin alkoholin käyttö on Suomessa, niin sääntelyn vapauttaminen on tehtävä vain hyvin harkitusti.

Toivon, että niin oma puolueeni kuin muutkin puolueet muistavat, miten suuri vastuu meillä on kansanterveyden vaalimisessa. Holhoaminen ei ole kivaa ja minulle se on jo ideologisesti vastenmielistä. Niin kauan kuin alkoholin haitat ovat sitä luokkaa kuin ne Suomessa ovat, niin asia on kuitenkin otettava vakavasti. Olemme suomalaisia ja tiedämme kansamme heikkouden

Jos lakiesitys hyväksyttäisiin, niin se tulisi arvioiden mukaan nostamaan suomalaisten alkoholin kulutusta, etenkin oluen ja entistä väkevämmän oluen. Tällä on suora kielteinen vaikutus kansanterveyteen ja terveydenhoitokustannuksiin. Esitys lisäisi alkoholiongelmia kodeissa ja siirtäisi alkoholin käyttöä pois ravintoloista. Se ei voi olla tavoitteemme. Perustelu Viron tuonnilla sekin alkaa menettää merkitystään, kun Viro on nostamassa alkoholin hintoja reippaasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alkoholi, alkoholilainsäädäntö, olut, limuviinat, kansanterveys

Hossan kansallispuistossa metsästävät vain paikalliset

Torstai 20.4.2017 klo 12:32

Hossan kansallispuistosta saatiin ympäristövaliokunnassa mietintö pienin muutoksin. Metsästysoikeus säilyy kansallispuistossa vain paikallisilla, kuten on pohjoisen muissakin kansallispuistoissa. Metsästysoikeutta ei laajennettu ulkopaikkakuntalaisille. 

Metsästyslain 8 §:n mukaan henkilön, jolla  on kotikuntalain mukaan kotikunta Lapin tai Kainuun maakunnasta tai  Kuusamon, Taivalkosken tai Suomussalmen kunnassa, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion mailla. Pidän erittäin tärkeänä, että paikallisten oikeuksia arvostetaan eikä tätä käytäntöä muuteta kansallispuistojenkaan osalta. Tämä paikallisille taattu oikeus Pohjois-Suomessa on kompensaatio siihen, että alueelta puuttuvat valtion monet kulttuuri- yms. palvelut ja että myös suojelutoimenpiteet vähentävät työpaikkoja.

Savukosken kunta on puuttunut siihen, että kotikuntalakia on käytetty väärin. Muualta Suomesta on tullut ihmisiä, jotka ovat muuttaneet henkikirjansa kuntaan juuri ennen metsästyskauden alkamista. Sitten on menty metsästämään UK-kansallispuistoon savukoskelaisena. Kirjat on siirretty sitten heti metsästyskauden jälkeen takaisin muualle. Veroja nämä asukkaat eivät ole siis kuntaan maksaneet, mutta käyneet ottamassa hyödyn kunnan asukkaan statuksesta.

Olen tehnyt lakialoitteen, jolla estettäisiin  kotikunnan siirtäminen lyhyeksi aikaa vain saadakseen paikallisten oikeudet metsästämiseen mm. kansallispuistossa. Metsähallituksessa on myös kiinnitetty asiaan huomiota ja alettu selvittämään asiaa sekä tarvittavia toimenpiteitä ongelman poistamiseksi.

Viime aikoina on paikallisten oikeuksia haluttu murtaa Pohjois-Suomesta muutenkin. Esim. Tenojoki-sopimuksessa murrettiin paljon paikallisten perinteisiä oikeuksia. Kalastuslain 10 pykälässä poistettiin kolmen pohjoisimman kunnan alueella paikallisten kalastusoikeudet valtion virtavesissä. Onneksi Perustuslakivaliokunta on vuonna 2009 vahvistanut nämä paikallisten oikeudet mahdollisiksi mm. metsästyksen osalta.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansallispuisto, Hossa, Savukoski, metsästysoikeus, paikallisten oikeudet

58,9 % äänesti Savukoskella ennakkoon

Keskiviikko 5.4.2017 klo 19:30

Kuntavaalien ennakkoäänestys päättyi eilen. Mielenkiintoinen uutinen oli, että kotikuntani Savukoski oli Lapin ja koko Suomen ykkönen ennakkoäänestäjien määrässä. Peräti 58,9 % äänioikeutetuista savukoskilaisista kävi antamassa jo äänensä, kun Lapissa ennakkoäänestysaktiivisuus oli keskimäärin 32,9 % ja koko maassa 26,3 %.

Mistä tämä johtuu ja mitä se kertoo?

Pienessä kunnassa yhteisöllisyys korostuu. Jokainen kuntalainen tuntee aika hyvin luultavasti useammankin kuntapäättäjän. Kunnan rooli on läheisempi. Savukoskella on aiemminkin toki äänestetty perinteisesti aktiivisesti ennakkoon, mutta äänestysvilkkaus kasvoi nyt huomattavasti esim. edellisiin vaaleihin verrattuna.

Äänestysinto on mielestäni osoitus siitä, että savukoskelaiset katsovat eteenpäin ja haluavat vaikuttaa omiin asioihinsa. He uskovat tulevaisuuteen omalla kotiseudullaan. Savukoskeltahan on valittu nykyiseen eduskuntaan kaksi kansanedustajaakin Lapin seitsemästä edustajasta (Markus Mustajärvi ja minä).

Joskus maalataan mielikuvaa, että pieniin maaseutukuntiin jää vain vanhusväestöä, kun nuorempi polvi haluaa "sivistyksen pariin" suurkaupunkeihin ja etelään. Me tiedämme, että väite on perätön. Jääjiä ja uusia tulijoita olisi, kun vain on työtä ja toimeentuloa.

Savukoskella ehdokaslistoilla on paljon nuorta väkeä, perheellisiä ja porotalouden parissa toimivia henkilöitä, etenkin kahdella suurimmalla ehdokaslistalla eli Keskustan ja Kokoomuksen listalla. Uskoakseni Keskustan ehdokaslista on Savukoskella ikäjakaumaltaan keskimääräisesti nuorimpia listoja koko Suomessa.

Toivon, että sunnuntaina varsinaisena vaalipäivänä äänestysvilkkaus kasvaa entisestään - niin meillä Savukoskella kuin kaikkialla Suomessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ennakkoäänestys, kuntavaalit, kunnallisvaalit, Savukoski

Varmistetaan lohen nousu

Torstai 23.3.2017 klo 9:36

Myönteinen kannanottoni Itämeren lohiasetuksen laatimiseen herätti voimakasta arvostelua. Kiitos annetusta palautteesta, sillä asetushan ei ole vielä valmis. Pidän erittäin tärkeänä, että saamme laadittua asetuksen, jonka mukaan Tornion- ja Simojoen lohen nousu saadaan varmistettua entistä paremmin, mutta että merikalastuskin olisi järkevää ja tiukasti valvottua.
 
On käynyt selväksi, että asetukseen ei olla tyytyväisiä joella, mutta vielä tyytymättömämpiä siihen ollaan merellä. Maa- ja metsätalousministeriö onkin päättänyt tehdä lohiasetuksen vaikutuksista lisäselvityksiä. On tärkeää nyt kuunnella niitä tutkijoita, joihin voidaan luottaa parhaiten. On todella tärkeää varmistaa jokiemme kalakantojen kehittyminen. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat tuoneet esille, että he eivät näe biologisia esteitä ehdotetulle asetukselle, kunhan merellä saadaan valvottua riittävästi kalastajakohtaista kiintiötä.
 
Asetuksen luonnos perustuu lohi-ja meritaimenstrategiaan, jonka ovat hyväksyneet tutkijat, kalatalouden kanssa tekemisissä olevat järjestöt sekä luonnonsuojelijat, WWF mukaan lukien jne. (27 edustajaa). Myös Tornio-Muoniojokiseura on hyväksynyt strategian. Myös esim. Luken erikoistutkija Atso Romakkaniemi ei pidä nyt esitettyä lohiasetusta uhkana Tornionjoen lohelle.
Merikalastuksen määrä ei tule lisääntymään viime vuodesta. Lohen merikalastuksen määrää on jo pudotettu viidessä vuodessa kolmannekseen. Vuoden alusta tulivat voimaan kalastajakohtaiset kiintiöt. Asetuksessa esitetään, että kiintiöstä saa käyttää vain 25 % varhennetun pyynnin aikana vyöhykkeittäin huhtikuun alusta, esim. Perämerellä 19.6. mennessä.
Lohi aloittaa nousun jokeen vasta toukokuun loppupuolella tai vaihtelevasti myöhemmin. Huomattava osa ensimmäisen jakson aikana pyydettävistä lohista on merialueella syönnöllä olevia lohia, jotka eivät ole ko. kesänä edes nousemassa jokeen. Eli esityksellä tullaan vähentämään jokeen kutemaan nousevien lohien kalastamista.
Lohikiintiö on kalastajaa kohden niin pieni, että merikalastaja saa pyytää esim. ennen juhannusta vain 25 lohta. Eduskunnassa on strategian hyväksymisvaiheessa kiinnitetty huomiota, että varhennettu kalastus ei saa vaarantaa luonnonlohikantoja ja sitä tulee seurata. Pyynti tulee jakaantumaan koko kesän ajalle varmistaen, että myytävän kalan hinta nousee. Lohen kalastus jakaantuisi tasaisemmin eri alueille jokea nouseviin lohiin, eikä keskittyisi nykyisen lailla esim. vain Ylitornio-Pello alueella kuteviin lohiin.
Asetus on nyt eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Nyt on vaikuttamisen aika, että saamme vielä hiottua sen ongelmakohtia. Näitä ovat esim., että uusi lohen kidukseen kiinnitetty merkki seuraa kuluttajalle kokonaisen kalan, mutta ei fileen mukana. Kuluttajalla tulee aina olla saatavilla kalan tiedot. Hyljeongelmaan on myös puututtava, sillä hylkeet hävittävät suurimman osan joelle pyrkivistä lohista.
Lohikeskustelu käy kuumana. Uskon ja toivon, että kaikki lappilaiset vaikuttajat tekevät parhaansa, että lohen nousu pohjoisen jokiin turvataan ja edelleen vahvistetaan tulevina vuosina.

17 kommenttia . Avainsanat: Itämeri, lohiasetus, Tornionjoki, Simojoki, lohi, kalastus

Lohiasetus perustuu laajasti hyväksyttyyn Lohi- ja meritaimenstrategiaan

Perjantai 17.3.2017 klo 10:22

 
Myönteinen kannanottoni Itämeren lohiasetuksen laatimiseen herätti voimakasta arvostelua, joten avaan hieman asiaa. 
 
Jos ensi kesänä aiotaan kalastaa lohta, niin uusi asetus on yksinkertaisesti tehtävä. Asetuksen luonnos perustuu lohi-ja meritaimenstrategiaan, jonka ovat hyväksyneet tutkijat, kalatalouden kanssa tekemisissä olevat järjestöt sekä luonnonsuojelijat, WWF mukaan lukien jne. (27 edustajaa). 
 
Merikalastuksen määrä ei tule lisääntymään viime vuodesta. Lohen merikalastuksen määrää on jo pudotettu viidessä vuodessa kolmannekseen. Vuoden alusta tulivat voimaan kalastajakohtaiset kiintiöt. Asetuksessa esitetään, että kiintiöstä saa käyttää vain 25 % varhennetun pyynnin aikana vyöhykkeittäin huhtikuun alusta esim. Perämerellä 19.6. mennessä. 
 
Tässä on hyvä tietää, että lohi aloittaa nousun jokeen vasta toukokuun loppupuolella tai vaihtelevasti myöhemmin. Joten huomattava osa ensimmäisen jakson aikana pyydettävistä lohista on merialueella syönnöllä olevia lohia, jotka eivät ole ko. kesänä edes nousemassa jokeen. Eli esityksellä tullaan vähentämään jokeen kutemaan nousevien lohien kalastamista.
 
Lisäksi lohikiintiö on kalastajaa kohden niin pieni, että merikalastaja saa pyytää esim. ennen juhannusta vain 25 lohta. Eduskunnassa on Strategian hyväksymisvaiheessa kiinnitetty huomiota, että varhennettu kalastus ei saa vaarantaa luonnonlohikantoja ja sitä tulee seurata tehostetusti.
 
Pyynti tulee näin ollen jakaantumaan koko kesän ajalle varmistaen, että myytävän kalan hinta nousee. Lohen kalastus jakaantuisi tasaisemmin eri alueille jokea nouseviin lohiin, eikä keskittyisi nykyisen lailla esim. vain Ylitornio-Pello alueella kuteviin lohiin.
 
Asetus on nyt eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Nyt on vaikuttamisen aika, että saamme vielä hiottua sen ongelmakohtia.
 
Ongelmana näen valvonnasta sen, että uusi lohen kidukseen kiinnitetty merkki seuraa kuluttajalle kokonaisen kalan, mutta ei fileen mukana. Meidän täytyy saada asetukseen, että kuluttajalla pitää olla aina saatavilla kalan tiedot. Hyljeongelmaan on puututtava, sillä hylkeet hävittävät suurimman osan joelle pyrkivistä lohista 
 
Vaikka käydyssä keskustelussa on osoitettu kritiikkiä minua kohtaan, niin olen tyytyväinen huomatessani, että lohen nousua halutaan puolustaa vahvasti. Lappilaiset ovat tehneet pitkään töitä, että lohi palaisi perinteisiin vahvoihin lohijokiin. Tätä halutaan voimakkaasti puolustaa ja se on suunnaton voimavara kotimaakunnallamme. Kotimaisen kalan käytön lisääminen ja kalastusmatkailu avaavat suuria mahdollisuuksia Lapille.
 
Eeva-Maria Maijala
Kalatalouden keskusliiton pj., kansanedustaja (kesk.)
 
 

3 kommenttia . Avainsanat: lohi, kalastus, lohenpyynti, Tornionjoki

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »