Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »9.1.2019Maijala vaatii muutoksia rajavyöhykelupiinLue lisää »

Ajankohtaista ympäristöpuolelta

Torstai 20.12.2018 klo 0:07

Kuluneella vaalikaudella on byrokratiaa purettu paljon eri sektoreilla, ja myös ympäristöhallinnossa. Toimintaa on voitu järjestää niin, että käytännön työhön pystytään keskittymään enemmän pelkkien valitusten hoitamisen sijasta. Myös ns.
yhden luukun periaate saadaan ensi vuoden aikana hoidettua eteenpäin.

Metsähallituksen luontopalvelupuolelle saatiin nyt vihdoin ja viimein lisää rahaa. Se on todella merkityksellinen ja tärkeä seikka, sillä ympäristö ja luonto - sehän on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen. Lappilaisena näen erityisesti luontomatkailun suunnattomat mahdollisuudet.

Erityisesti Metsähallituksen korjausvelkarahat ovat meille lappilaisille todella tärkeitä. Metsähallituksen hallinnoimat alueet, erityisesti kansallispuistot, ovat lappilaisen matkailun keskeisiä kohteita. Savukoskelaisena olen tietysti todella kiitollinen siitä, että Urho Kekkosen kansallispuistoon, Nuorttijoen sillalle saatiin rahat. Se todella tarvitaan, että lähellä rajavyöhykettä päästään kulkemaan joen ylitse.

Metsähallituksella on paljon muitakin suojelualueita kuin pelkät kansallispuistot. Yksi näistä kohteista on Korouoma Posiolla. Siinä on kohde, jonka käyttömäärä on koko ajan lisääntynyt. Se on tunnettu nykyään myös jääkiipeilykohteena. Olisi todella hyvä, että Korouomasta tulisi kansallispuisto. Rahaa siihen ei kovinkaan paljoa tarvittaisi, sillä Korouoma on jo nyt valtion hallinnoimaa aluetta ja siellä on jo monia Metsähallituksen rakennelmia. Ainoastaan status pitäisi muuttaa.

Oppositiopuolueista erityisesti vihreät ovat koko vaalikauden ajan syyttäneet, että tällä vaalikaudella olisi leikattu ja heikennetty ympäristöpuolen asioita. Ei se kuitenkaan näin ole. Kaikki ympäristöhallinnon alalla tehdyt satsaukset on pidetty
voimassa. Uudet suojelualueet, uudet toimenpiteet, uudet Metso-alueet - ei mitään niistä ole purettu. Uusia kohteita ei ole nyt toki perustettu, mutta eihän se merkitse leikkaamista.

Valtion lupa- ja valvontavirasto eli Luova aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Väitetään, että valvontaa tulee nyt nykyistä enemmän kansalaisjärjestöjen vastuulle. Mutta ei todellakaan se niin mene, vaan Luovassa on tarkoitus, että siinä keskitytään jo tekovaiheessa kaikissa päätösten yleisen edun valvontaan laajemmin ja paremmin kuin nykyään.

Toinen suuri kokonaisuus, joka on tänä syksynä ollut esillä, ovat homekoulut. Homeasioista on puhuttu todella paljon, mutta lisääkin julkisuutta asia kaipaisi. Hyvin monessa suomalaisessa kunnassa homekoulut ovat esillä, etenkin pienissä kunnissa. Myös omassa kotikunnassani Savukoskella pitäisi rakentaa uusi koulu. Useampi miljoona euroa pitäisi laittaa koulun rakentamiseen homeongelman takia, mutta rahaa ei olisi. Mitä tämän homman kanssa tehdään? Eihän siitä tule mitään, että pienet kunnat menevät konkurssiin koulujen homeongelman takia.

Energia-asiat ovat myös ympäristöpuolella puhuttaneet. Tutkimukseen ja kehittämiseen olisi ollut hyvä varata enemmänkin rahaa. Kävimme Lappeenrannassa sekä ympäristövaliokunnan että liikenne- ja viestintävaliokunnan kanssa tutustumassa
yliopiston toimintaan. Lappeenrannassa on todella hienoja suunnitelmia siitä, miten me saisimme Suomessa kehitettyä energiantuotantomuotoja ympäristöystävällisesti. Meidän pitäisi näihin kiinnittää todella paljon huomiota, sillä näitten avulla me pystyisimme pelastamaan erittäin paljon ympäristöasioita eteenpäin myös kansainvälisellä tasolla. Pienenä maana emme voi panostaa määrään, mutta laatuun sitäkin enemmän, huippuosaamiseen ja huipputeknologiaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristö, metsähallitus, homekoulut, energia, kansallispuistot

En antaisi metsämme kiinalaisen yrityksen hoitoon?

Maanantai 23.11.2015 klo 11:37

Uuden metsähallituslain mukainen osakeyhtiöittäminen ei ole minulle mieluisaa, mutta en ole valmis ottamaan riskiä, että metsiämme hoitaisikin yhtäkkiä esim. kiinalainen yritys. Huhtikuun alussa tulee voimaan uusi direktiivi palveluiden käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisesta. Jos emme muuta metsähallituslakia ennen huhtikuuta, niin sen jälkeen tulisi avata myös valtion metsien hoito avoimille markkinoille ja kilpailun voisi voittaa vaikka kiinalainen suuryritys.

Yritetään rakentaa sellainen laki, että Metsähallituksen nykyiseen toimintamalliin ei tulisi paljoa muutoksia. Yritetään yhdessä saada konkreettisilla esityksillä lakiteksteihin sekä lain perusteluihin mahdollisimman hyvin kaikki asiat, joita me lappilaiset toivomme niissä olevan.

Suuri osa edellisellä lausuntokierroksella esittämistämme asioista on nyt lain perusteluteksteihin lisätty jollain muodolla, siitä olen varovaisen tyytyväinen.  Se osoitti, että ainakin lappilaisia ollaan valmiita kuulemaan. Mutta laki ei todellakaan ole vielä läheskään valmis, meillä on edessä vielä iso savotta.

Lain lausuntoaika päättyy tiistaina ja todella toivon, että tulisi konkreettisia esityksiä siitä, mitä muutoksia olisi hyvä tehdä perusteluihin sekä lakitekstiinkin. Olen nyt mukana lain valmistelutyössä ja totta vie teen parhaani, jotta esim. kotikuntani Savukosken tilanteeseen ei tule yhtään heikennyksiä. Metsähallitus hallinnoi kunnan pinta-alasta 95 % ja maksaa 20 % kunnan veroista.

On tullut esille, että laissa on vielä perustuslaillisiakin ongelmia. Kyse on lähinnä johtamisesta, ministeriöiden työn jaosta ja esim. saamelaisasioiden päivittämisestä. Nämä on korjattavissa siihen mennessä, kun lakia aletaan eduskunnassa hyväksyä maaliskuussa.

Itse olen esittämässä lisäystä ainakin 6 §:n yhteiskunnallisiin velvoitteisiin. Mielestäni siinä paikallinen yhteistyö tulee olla kirjoitettuna velvoittavasti lakiin, eikä vain ohjaavalla tasolla toimiviin perusteluihin. Tosin perusteluissakin asiaa tulee täsmentää.

Perusteluihin taas esitän lisäystä mm. toimitusjohtajan tehtävän kuvaukseen. Siinä tulisi määritellä selvästi johtajan rooli maa- ja metsätalousministeriön alaisen metsätalouden ja ympäristöministeriön alaisen JHT: n toimien yhteensovittamisessa, jotta vältettäisiin ristiriitaisten lausuntojen ulos tuominen.

Laista on tarkoitus jättää joulukuun alkupuolella hallituksen esitys, jotta se ehtii olla kunnolla eduskunnan käsittelyssä. Ministeri Tiilikainen lupasi meille torstaina, että hän on valmis, että lakia muokataan vielä valiokuntienkin käsittelyn aikana, kunhan saamme aikaiseksi mahdollisimman hyvin meitä lappilaisiakin palvelevan lain. Näin ollen eri toimijoiden tulee valmistautua, että helmi-maaliskuussa on vielä eduskunnassa asiasta laaja asiantuntijakierros, jolla on merkitystä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsähallitus, maa- ja metsätalousministeriöt, metsät, ympäristöministeriö

Sokli tulee - joskus

Torstai 16.10.2014 klo 14:23

Tänään 16.10. julkaistiin mm. Lapin Kansassa kirjoitukseni Soklin kaivoshankkeesta.

---

Itä-Lappi tarvitsee työpaikkoja, toistemme paitoja pesemällä emme elä – riitelemällä vielä vähemmän. Todennäköisesti Sokli tullaan joskus rakentamaan maailman fosforipulan takia, mutta se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä.

Julkisuudessa on kysytty, kannatanko vai vastustanko Soklia? Miten siihen vastaamaan, kun uskon, että Soklin malmi tullaan ottamaan joka tapauksessa joskus käyttöön, koska maatalous tarvitsee fosforia. Kaivos ei käynnisty kovin pian, sillä esim. ympäristölupaprosessi valituksineen tulee kestämään. Rautatiekustannustenkaan (500 milj. €) jako Valtion ja Yaran kesken ei ole selvillä. 

Yaralla ei ole hankkeen kanssa kiire, onhan se lannoitemarkkinoilla lähes monopolissa. Yara ei jalostaisi Soklin malmia Suomessa, vaan rikaste on tarkoitus kuljettaa laivalla maailman markkinoille eikä hinta ole tällä hetkellä paras mahdollinen.

Kun Soklin avaaminen on joskus ajankohtaista, tulee paikalliset elinkeinot sekä ympäristöasiat ottaa riittävästi huomioon. Nyt valmisteluvaiheessa ei niistä voi puhua liikaa.  

Sokli tulee se olemaan alueella valtava työllistäjä. Mutta odotellessa Itä-Lapissa pitää pystyä elämään ilman Sokliakin – onhan sitä odotettu jo 45 vuotta. Tuli Sokli tai ei, niin nykyiset elinkeinot ja aluekehitys tulee turvata. Alue ei saa olla yhden tukijalan varassa.  

Syksyllä pidetyt puheet ratarahoista olivat mielestäni pelkkää äänten kalastelua ja turhien toiveiden nakkaamista ilmaan. En lähtenyt siihen kilpalaulantaan. Tässä vaiheessa ratarahoja ei ollut mitään mahdollisuutta saada. Kun Soklia aletaan rakentaa, niin rautatie on valittava. Ratayhteys turvaisi myös vähemmän rikkaan malmin hyödyntämisen, jota arvioidaan riittävän n. 80 vuodeksi.

Jos malmia aletaan kuljettaa maanteitse, olisi liikennemäärä todella kova eikä maantieverkko sitä kestä. Porotaloudelle maantievaihtoehtoa olisi erittäin huono.

On valitettavaa, että porotalouden roolia on vähätelty. Sokli sijaitsee Kemin-Sompion paliskunnalle erittäin vaikeassa paikassa. Puolet paliskunnan poroista kulkee kesä- ja talvilaitumilleen juuri tuon kapean Soklin alueen kautta. Kemijoki estää laidunkierron siirtämisen. Tilanne on todella vaikeasti ratkaistavissa.

Myös säteilykysymys on huomioitava. Soklissa on voimakkaasti säteilevää niobia. Yara ei aio hyödyntää sitä, mutta joku muu yritys luultavasti tulee niin joskus tekemään. Suomessa säteilee kaikkialla ja vettä sataa paljon. Säteily- ja tulvakysymykset on huomioitava tarkasti ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Ne eivät saa tulla yllätyksenä, kuten Talvivaaran tapauksessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sokli, kaivos, kaivosteollisuus, ympäristölupa

Uusi ympäristönsuojelulaki

Tiistai 18.2.2014 klo 11:23

Viime viikolla eduskunnassa aloitettiin käsittely uudesta ympäristönsuojelulaista. Kyse ei ole mistään osittaisuudistuksesta, vaan koko laki on tarkoitus säätää uudelleen.

Edellinen ympäristönsuojelulaki on vuodelta 2000, eli ei kovin vanha, muuta kuitenkin esitystä uudeksi ympäristönsuojelulaiksi on valmisteltu pitkään. Hyvä niin, mutta minusta tuntuu, että sitä olisi tullut valmistella vielä vähän lisääkin. 

Ehkä eniten keskustelua herättävä kohta on uuden lain 13 § Turvetuotannon sijoittaminen. Hallitus esittää pykälän 1 momentiksi: ”Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Arvioitaessa luonnonarvon merkittävyyttä otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus. Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella olevalle luonnolle ja sen toiminnalle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin luonnonarvon merkittävyyden arvioinnissa huomioon otettavista seikoista.”

Kiittelin eduskunnassa puheenvuorossani ympäristöministeriä, että hän saattoi antaa tässä asiassa hieman periksi ja luontoarvoja koskeva säännös kohdistuu ainoastaan turvetuotantoon. Tosin voisi pohtia, onko turvetuotannonkaan luontoarvojen paikka tässä laissa? Nimittäin ympäristönsuojelulaki on enemmänkin ns. pilaamislaki ja luonnonsuojelulaki on kohdesuojelulaki. Näin ollen luontoarvoasia kuuluisi mielestäni käsiteltäväksi ennemminkin luonnonsuojelulaissa kuin ympäristönsuojelulaissa.

Vihreiden tavoitehan on, että turvetuotanto pitäisi saada loppumaan koko maasta. Tästä huolimatta toivon, että turvetuotannon lupamenettelyä tulee nopeuttaa eikä turvetuotantoa tule ideologisilla syillä vaikeuttaa.

Käsiteltäessä luontoarvoja ja valtiovallan estäessä sillä perusteella maankäyttöoikeuden käyttöä, on mielestäni kyse perustuslaillisesta omistusoikeudesta. Tällaisen oikeuden käytön kieltäminen tulisi aina olla korvattavaa, ja korvattavat asiat ovat tähän asti kuuluneet luonnonsuojelulakiin. Tulisiko tähän uuteen ympäristönsuojelulakiin lisätä korvausasia? Tässä lakiesityksessä ei nimittäin ole korvauspykälää ollenkaan – vai tulisiko koko asia siirtää valmisteilla olevaan luonnonsuojelulakiin? Toivon, että perustuslakivaliokunta antaa lausunnon siitä, onko ympäristönsuojelulain luontoarvoilla oikeus ilman korvausta puuttua ihmisten omistusoikeuteen.

Toinen keskustelua herättävä kohta on ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan oikea mitoitus. Esityksen mukaan ympäristönsuojelun valvontaa lisätään ja se rahoitetaan uusilla valvontamaksuilla. Valvontaohjelmia ei ole määritelty tarkemmin tässä laissa, mutta niiden ei tulisi vaikeuttaa yritystoimintaa enää nykyistä enemmän. Jo nykyinenkin valvonta aiheuttaa kalleudellaan ja hitaudellaan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia monille yrityksille.

Suomessa suurin osa ympäristöluvista on maatalouden karjarakennuksille myönnettyjä lupia. Suomessa on määritelty luvitettavaksi paljon pienemmät karjarakennukset kuin esimerkiksi Ruotsissa, jonka vuoksi on asetuksen muokkausvaiheessa kiinnitettävä huomiota lupien järkevöittämiseen. Pelkkä ilmoitusmenettely riittäisi mielestäni monessa sellaisessa tilanteessa, joissa nyt vaaditaan ympäristölupaa.

Lupa-asioiden ja niiden valvonnan maksuineen tulee keskittyä suurimpiin yksiköihin ja niiden ongelmiin. Rahkeemme eivät nykymuodossa riitä, ja lupien myöntö ja valvonta eivät toimi riittävästi, ellemme löydä todellisia valvonnan tarpeessa olevia kohteita. Se on hyvä, että valtion vastuulla olevia tehtäviä voidaan siirtää nyt kunnille. Toivottavasti tätä saadaan toimimaan. Tämä lisäisi kansanvaltaa ja vahvistaisi paikallista asiantuntemusta ja nopeuttaisi asioiden käsittelyä.

Uuden ympäristönsuojelulain lähetekeskustelussa Vihreiden kansanedustaja Satu Haapanen hyökkäsi voimakkaasti Keskustaa vastaan ja syytti, että puolueen edustajat vähät välittävät luonnon monimuotoisuudesta ja luontoarvoista. Luultavasti häntä ärsytti se, että eräät Keskustan kansanedustajat puolustivat turvetuotantoa.

Huomautin tähän, että Keskustalle jos mille puolueelle on tärkeätä vaalia luonnon monimuotoisuutta. Meistä monet ovat kotoisin maalta tai asuvat siellä edelleen hankkien elantonsa alkutuotannon parista. Sellainen ihminen, joka elää luonnosta, ei halua luontoa vahingoittaa. Silloin hän vahingoittaisi itseään. Itse liikun paljon mm. hillasoilla ja olen saanut osallistua moniin Suoseuran järjestämiin tilaisuuksiin, niin että suomalaisen suoluonnon vaaliminen on minulle tärkeä asia. Turpeen käytön täysi kieltäminen vain ei mielestäni ole tällä hetkellä järkevää politiikkaa eikä todellakaan välttämätöntä suoluonnon säilymisen kannalta.

Viittasin puheenvuorossani myös Santeri Alkioon, joka on opettanut meille, että jättäkää maa lapsillenne paremmassa kunnossa kuin olette sen itse saaneet. Vihreiden Oras Tynkkynen totesi tähän, että: ”Se, mitä Santeri Alkio on menneinä vuosikymmeninä kirjoittanut, ei valitettavasti yhtään eliölajia sukupuutolta pelasta.”

Ei tietenkään Alkion tekstit sinällään ketään pelasta, mutta jos hänen edustamansa ideologia on keskeisesti mukana puolueen päätöksenteossa, niin se vaikuttaa puolueen ajamaan politiikkaan. Sillä politiikka tarvitsee aina ideologisen perustan, johon ankkuroitua. Muuten se muuttuu vain lyhytnäköiseksi toiminnaksi ja oman edun tavoitteluksi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristönsuojelulaki, turve

Radiopakinani 30.11.2012

Perjantai 30.11.2012 klo 11:46

Pidin tällaisen radiopakinan tänään Lapin radiossa.

Täällä eduskunta ja Eeva-Maria Maijala Tänään aiheinani ovat Turvemaiden pellonraivaus ja asuntojen energiatodistus.

Olen ympäristövaliokunnan jäsen ja meillä ympäristövaliokunnassa on nyt työn alla monia meille lappilaisille tärkeitä asioita. Ensinnäkin turvemaiden raivaamisen kieltäminen. Hallitus on jättänyt esityksen, jonka mukaan orgaanisten maiden eli turve- ja multamaiden raivaaminen ja sen ensikyntö on kiellettävä heti, koska se joidenkin tutkimusten mukaan aiheuttaa kohtuuttomia hiilipäästöjä ilmastoomme.

Tässä tilanteessa on kyllä ympäristöä haittaavat päästöt ja päätöksen muut vaikutukset ympäristöllemme menneet aivan sekaisin. Ilmastoamme ei todellakaan pelasteta kieltämällä meiltä lappilaisilta uusien peltojen raivaamisen. Raivaamiskielto vaarantaisi monen Lapin maatilan tulevaisuutta. Pelloksi sopivia turvemaita on koko Euroopassa käytännössä vain meillä Pohjois- Suomessa. Meillä Lapissa moni kehittyvä tila tarvitsee lisää peltopinta-alaa läheltä tilakeskusta. Erityisesti sukupolvenvaihdostilanteissa ja karjatilojen laajentuessa tarvitaan lisää peltoa.

Täysin käsittämätöntä on myös, että jo aikaisemmin maatalouskäytössä olleita peltoja, mutta nyt tukien ulkopuolella olevia vanhoja jänkäpeltoja ei saisi ottaa uudelleen viljelyyn. Ympäristövaliokunnassa hävisimme äänestyksen, eli ympäristövaliokunnan enemmistö oli sitä mieltä, että ilmaston pelastamisen vuoksi ei vuonna 2012 tai sen jälkeen saa raivata enää yhtään turva- ja multamaan eli orgaanisen maan peltoa. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa kävi paremmin ja äänestyksessä hallituksen esityksen takana oli vain yksi vihreä kansanedustaja.

Nämä kaksi valiokuntaa antoivat lausuntonsa Suurelle valiokunnalle, joka lausuu ääneen sitten ratkaisun. Suuri valiokunta jätti asian pöydälle viime perjantaina, asiaa käsiteltiin uudelleen keskiviikkona – ja pöydälle. Saa nähdä miten sille käy tänään. Asian ratkaisuun vaikuttavat paljon pohjoissuomalaisten maanviljelijöiden esittämät kannanotot. eikä se ole muuten yksi tai kaksi, ei edes kaksikymmentä viestiä ,jonka minäkin olen teiltä lappilaiset saanut tästä asiasta. Samanlaista painetta on osoitettu kaikille päätöksen tekoon osallistujille - Hyvä.

Eihän tämä ihan lopullinen päätöksen teko tälle EU-asialle ole, mutta kyllä Suomen omalla kannalla on tämän asian ratkaisussa suuri vaikutus. Kuka meidän etujamme ja asioitamme hoitaa, ellemme me suomalaiset itse? Toivon, että tämän turvepeltoasian kanssa voittaa järki.

Toinen ympäristövaliokunnassa käsittelyssä oleva ajankohtainen iso asia on energiatodistukset. Taustana tälle kaikelle on tietenkin direktiivi, jonka mukaan rakennusten energiatehokkuudesta tulee laatia energiatodistus. Tavoite on hieno, että ostaja ja vuokraaja voi parantaa rakennusten energiatehokkuuden vertailua. Mutta järki hoi... Esityksen mukaan kaikille myytäville ja vuokrattaville asunnoille tulee laatia laskennallinen energiatodistus.

Vähintä tässä tilanteessa olisi se, että todistuksen tulisi perustua todelliseen eikä konsultin tekemään laskennalliseen energian kulutukseen. Asia on herättänyt paljon keskustelua. Tutustuttuani asian valmisteluun viime keväänä, jätin ympäristöministeriöön lausuntoni, jossa toin esille valmistelussa olleen esityksen järjettömyyden erityisesti meille harvaan asuttujen alueiden asukkaille. Esitys muuttui onneksi hieman, ennen kuin se tuli nyt eduskuntakäsittelyyn.

Nyt työn alla olevan esityksen mukaan Energiatodistus tulee olla kaikista myytävistä tai vuokrattavista asunnoista, mutta nyt on lakiesityksessä mukana selvä helpotus. Lakiesitys sisältää mahdollisuuden kevennettyyn energiatodistusmenettelyyn, joka riittää kun on kyse maksimissaan kahdesta asuinhuoneistosta. Tällöin huoneiston arvo tulee olla kuitenkin vähäinen tai tulee olla muu erityisen perusteltu syy. Mikä? en tiedä vielä. Konsultin tekemä laskennallinen todistus maksaa noin 500€, kulutukseen perustuva todistus maksaisi vain noin 50 €. Kevennetyn menettelyn todistuksen voinee omistaja kirjoittaa itse valmiille pohjalle.

Tästä energiatodistusasiasta tullaan käymään valiokunnassamme ja myöhemmin eduskunnan istunnossa varmasti värikäs keskustelu. Toivottavasti saamme päätökseen mukaan maalaisjärkeä ja saamme muokattua päätöksen, joka ei tuo pakkoa vaan auttaa ihmisiä energian säästämisessä neuvonnalla, valistuksella ja kannustimilla.

Helsingissä on tänään todellakin lumikaaos, ihanaa päästä tänään kotiin pohjoiseen, jossa osataan elää lumen ja talven kanssa. Tällaisten asioiden keskellä puuhaa tänään lumisessa Helsingissä

Eeva-Maria Maijala

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvemaat, ympäristönsuojelu, energiatodistus

Ympäristölle haitalliset tuet ja maaseutu

Tiistai 24.4.2012 klo 0:39

Kataisen hallituksen hallitusohjelman ympäristöpolitiikkaa koskeva osa sisältää lauseen: "Kestävän kehityksen edistämiseksi kartoitetaan ympäristölle haitalliset tuet ja suunnataan niitä uudelleen."
 
Tämä lause voi pahimmillaan merkitä jälleen uutta iskujen ryöppyä suomalaista maaseutua, alkutuotantoa ja haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta kohtaan. Olennaista on, miten "ympäristölle haitalliset tuet" määritellään.
 
Neljä Suomessa toimivaa luontojärjestöä (Greenpeace, WWF Suomi, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto) ovat tehneet oman esityksensä ympäristölle haitallisista tuista. Oli surullista lukea, mitä muka luonnonsuojelun nimissä esitettiin. Sitä voisi kutsua keskittämisen lyhyeksi oppimääräksi.
 
Luontojärjestöjen kannanotoissa esitetään mm. työmatkakuluvähennyksen poistamista sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen pienentämistä. Energiapuolella tulilinjalle joutuisivat mm. dieselpolttoaineen, työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn, turpeen ja maakaasun alempi verokanta. Nuoren metsän hoidon ja uudistushakkuun tukia kutsutaan tarpeettomiksi yritystuiksi. Lisäksi lannoitteille haluttaisiin erillinen vero.

Kun eduskunnassa käytiin taannoin lähetekeskustelua valtiontalouden kehyksistä, muistutin , että energiakysymykset on nähtävä kokonaisuutena. Puun ja turpeen käyttöä ei pitäisi hankaloittaa. Olen huolissani turpeen verotukseen kohdistuvista paineista. Puun järkevä polttaminen tarvitsee hyvin usein tukiaineeksi juuri turpeen. Turve on sitä paitsi uusiutuva luonnonvara, hitaasti uusiutuva tosin. Joka tapauksessa asia on nähtävä kokonaisvaltaisesti, kotimaisena ja luontoystävällisenä kokonaisuutena. 

Tämän kokonaisuuden vaihtoehtona näyttää olevan kivihiili. Nykyinen kehysriihi ja tämä toiminta tukevat kivihiilen käyttämistä Suomessa eivätkä todellakaan ympäristöystävällistä toimintaa. Meillä ei Suomessa olisi varaa siihen. Ei ole oikein saastuttaa ympäristöämme kivihiilellä ja siirtää meille tärkeitä työpaikkoja ja euroja muualle maailmalle.

On huolehdittava siitä, että hallitusohjelman kirjaus ei tule merkitsemään sitä, että alkutuottajien ja haja-asutusalueen ihmisten mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon taas entisestään heikennetään. Hajautetussa yhteiskunnassa eläminen kun on sitä paitsi kaikkein luonnonmukaisinta ja ympäristöystävällisintä.

Asiat on pistettävä oikeisiin mittasuhteisiin. Mikä on Venäjän päästöjen vaikutus Itämereen ja mikä meidän? Kansallinen etumme kattaa sekä ympäristönsuojelun että elinkeinoelämämme, työllisyytemme ja kilpailukykymme turvaamisen. Näiden asioiden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Luonnosta elävät ihmiset, alkutuottajat haluavat varmasti kaikkein vähiten tuhota luontoa ja vaarantaa ympäristöä.  He siitä kärsisivät lopulta eniten.

1 kommentti . Avainsanat: maaseutu, maatalous, alkutuotanto, ympäristötuet

Terveiset isolta kirkolta

Keskiviikko 22.6.2011

Eduskuntatyö on pääsemässä vähitellen käyntiin. Me keskustan kansanedustajat ja moni muukin lappilainen odotamme pelon sekaisin tuntein uutta hallitusohjelmaa. Huhut kertovat, että odotettavissa on paljon kylmää vettä maaseudun, haja-asutusalueiden ja syrjäisten alueiden ihmisten harteille.

Meistä keskustalaisista tuli siis sittenkin oppositiossa olevia edustajia, mutta ei se elo ole sittenkään pelkkää olemista. Ainakin minulla riittää töitä Lapin asioiden selvittämisessä ja rautalangankin vääntämisessä. Tehtäväni on toimia lappilaisten asioiden olosuhdeammattilaisena. Eli kertoa meidän perusasioistamme Etelän toisessa maailmassa kasvaneille edustajille.

Sain ympäristövaliokunnan paikan kuten toivoin ja vielä ekstraa oli, että sain roolikseni heti ensimmäisen kauden edustajana keskustan ryhmän valiokuntavastaavan paikan. Ympäristöasiat olivat keskustalle viime vaalikaudella turhan usein kompastuspaikkana. Olen itse ympäristöoikeuden juristi ja olen asiasta kiinnostunut hyvin laajasti. Pidän itseäni terveesti keskustan vihreänä, jonka mielestä luonnossa ja luonnosta pitää elää nyt ja tulevaisuudessakin yhdessä eri toimijatahojen kanssa.

Minua peloteltiin, että jo kahden viikon ympäristövaliokunnassa olen jälkeen alan juomaan yrttiteetä. No ei se yrttiteekään mitään pahaa ole, mutta uskon että jalkani pysyvät tiukasti maassa. Roolini tulee olemaan ennen kaikkea maalaisjärjen esille tuominen liian vihreiden asioiden valmisteluun.

Ympäristövaliokunnan asioina tulevat olemaan ainakin rakentamisen uudet määräykset, kaavoitusasiat ja suojeluasiat. Erityisesti minua pelottaa tällä hetkellä suunnitteilla olevat keskittämiseen tähtäävät kaavoitussuunnitelmat. Suunnitelmia on, että kaavoitusta, lupamenettelyä ja taloudellisia ohjauskeinoja kehitetään edistämään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Pahimmillaan kaavailut tarkoittavat kaupunkiseutujen ulkopuolisten alueiden suunnittelemattoman rakentamisen vähentämistä olennaisesti.  Saa nähdä vieläkö jätevesiasia tulevat esille.

Ympäristövaliokunnan äänekkäänä jäsenenä tulen tuomaan esille lohi- ja petoasiat. Tavoitteenani on, että saamme järjestettyä yhdessä Lapin liiton Lohi- ja petohankkeen kanssa syksyllä eduskunnan pikkuparlamentin rakennuksessa lohi- ja petoasioihin perehtyvän seminaarin. Lisäksi tarkoitukseni on tuoda näitä asioita esille aina sopivissa paikoissa. On ollut jo alustavaa puhetta, että jos saisin ympäristövaliokunnan käymään pohjoisessa tutustumassa meidän elinkeinoille ja elämällemme tärkeisiin asioihin.

Nämä ympäristövaliokunnan kautta kulkevat asiat ovat erittäin tärkeitä Meri-Lapin elämälle nyt ja tulevaisuudessa. Toivon saavani alueen ihmisiltä itselleni hyviä tietoja, joilla asioita saamme vietyä eteenpäin yhdessä.

Muita valiokuntapaikkoja tulevat minulla olevaan työelämä ja tasa-arvovaliokunta sekä Meri-Lapin alueelle erittäin tärkeä liikenne- ja viestintävaliokunta, johon sain varamiehen paikan. Varamiehenäkin voin olla mukana ryhmän toiminnassa ja heti aluksi ovat esillä logistiikka, rautatie ja yleensäkin pohjoisen ulottuvuuden asiat.

Edessä on todella mielenkiintoinen ja haastava kausi. Töitä koko Lapin puolesta minun tietotaidollani ja teidän avustuksellanne.

7 kommenttia . Avainsanat: hallitusohjelma, ympäristövaliokunta