Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

26.10.2018Maijala: Maastomönkijän tiekäyttö sallittava poronhoitotöissäLue lisää »27.9.2018Maijala: Uuden eläinsuojelulain mahdollistettava koirien ulkona pitäminenLue lisää »14.9.2018Maijala tyytyväinen riistanhoitomaksun alenemiseenLue lisää »

Sote- ja maakuntauudistuksesta

Perjantai 16.3.2018 klo 10:20

Sote-palveluiden rapautumiskehitys on tällä hetkellä hallitsematonta. Kaikki tiedostavat, että muutos on tehtävä. Tosin, jos sitä muutosta ei nyt tehdä, niin kohta ei tarvitse enää puhua valinnanvapaudesta, kun on jo pitänyt hädässä tehdä kalliita valintoja.  

Tämä sote-puolen hallittu kokonaismuutos olisi ollut tarve tehdä jo kymmenen vuotta sitten, mutta siihen ei ole ollut meillä kenelläkään poliittista valmiutta. Nyt se on kuitenkin yhteiskuntamme muutoksessa edistynyt lähinnä markkinatalouden voimilla. Vastuullisten poliittisten päättäjien on saatava nyt tulosta aikaan. Sote-uudistus pitää tulla, mutta ei mikä tahansa uudistus. Emme saa milloinkaan aikaiseksi täydellistä esitystä, mutta saamme tärkeän kokonaisuuden liikkeelle järkevästi. Jos emme tyydy hieman vajaaseen malliin, niin vaihtoehto olisi, että sote ajautuu hallitsemattomaan tilanteeseen. 

Korjauksia saadaan vielä tehtyä asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Siksi onkin hyvä, että tämä on meillä käsittelyssä monessa valiokunnassa. Vihdoinkin tämä paketti on nyt saatu eduskunnan käsittelyyn. Iso, tärkeä askel on saatu otettua. Eduskuntaan käsittelyyn tulevien lakien pitäisi olla hyvin valmiita, tätä paremmin rakennettuna valmiiksi, mutta tilanne on tämä.

Nyt on todellisen yhteisen työn aika. Tarvitsemme oppositiota tähän mukaan. Meidän yhteinen tehtävämme on etsiä ongelmia, joita tässä kokonaisuudessa on, ja se onneksi oppositiolta onnistuu vielä paremmin kuin meiltä hallituspuolueiden edustajilta. Me voimme sen jälkeen yhdessä miettiä, mitkä ovat ne järkevät ratkaisuvaihtoehdot, että saisimme parhaan mahdollisen tuloksen aikaiseksi. 

Neljä vuotta on lyhyt aika näin ison kokonaisuuden rakentamiseksi. Kiitos kaikille tahoille, jotka ovat tähän kaikkeen työhön osallistuneet. Sekä luottamusmiehissä että virkamiehissä eri puolilla on tehty valtavasti töitä.  

Myös ympäristöhallinto kaipaa muutosta ihan niin kuin sote-puolen asiatkin. Ympäristöhallintoa ja sen toimintaa tulee todellakin selkeyttää.  

Ympäristöasiat ovat tärkeitä meille kaikille, ja varmasti kaikki virkamiehet eri organisaatioissa yrittävät jo nyt tehdä parhaansa niiden eteen. Ne tulee huomioida kaikissa eri toiminnoissa ja kaikkien virkamiesten eri päätöksissä jo nyt.  

Maakuntauudistuksessa valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan yhteen Luovaksi. Elyjen ja avien voimat kootaan nyt yhteen. Jatkossa on yksi Luova, eli valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto. Luovan jokainen virkamies on vastuussa, että päätökset ovat lainmukaisia. Hallitusohjelmamme yksi pääteemoista on byrokratianpurkaminen. Nyt puretaan ja kevennetään byrokratiaa todella paljon, järkevöitetään ja vähennetään turhaa hallintoa.

Jos nyt sitten vielä perustettaisiin ylimääräinen uusi yleisen edun valvonnasta vastaava yksikkö, kuten jossakin on esitetty, niin se valvoisi uutena organisaationa ennen kaikkea oman virastonsa toimintaa, siis valittajana olisi Luova ja vastaajana Luova.  

Uudistusta ei pidä tehdä niin, että Luova voisi valittaa omista päätöksistään. Sama viranomainen valittaisi siis omista päätöksistään! Joka tapauksessa yleisen edun näkökulma huomioidaan kyllä lupaprosessissa osana viranomaistehtäviä aiempaa paremmin, koska Luova-organisaatioon tulee kokonaisuudessaan noin 500 henkilötyövuoden ympäristöyksikkö, joka luvittaa ja valvoo ympäristöasioita. Osaamista kootaan nyt yhteen, ja se on parempaa kuin nykyisissä aluehallintovirastoissa.

Valitusoikeus ei todellakaan heikenny tai vähene nykyisestä. Se selkeytyy. Luova voi edelleen valittaa muiden viranomaisten päätöksistä. Muut, myös asianosaiset, ympäristöjärjestöt, kunnat, muut ympäristöviranomaiset ja joiltain osin maakunnatkin voivat taas sitten valittaa Luovan päätöksistä. Kokonaisuus on tämän jälkeen varmasti selvempi ja järkevämpi.  

Lopuksi haluan sanoa, että sotesta kun puhutaan, niin on muistettava myös, että meidän väestömme vanhenee. Jos emme pidä kunnostamme huolta, niin nämä sote-menot vain lisääntyvät. Vastasipa sotepalveluista kuka tahansa, niin meidän kaikkien vastuulla on terveydenhuolto, ennen kaikkea oman terveyden huolto ja se, että me muistamme liikkua ja pitää huolta itsestämme. Kaikkien meidän tehtävä olisi osallistua Suomen suurimpiin säästötalkoisiin ja liikkua.  

Terveydenedistämistehtävä jää kunnille. Muistakaamme kaikki kuitenkin kuntien päättäjinä pitää huolta, että kunnissa tehdään valtavasti töitä terveyden edistämisen puolesta.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakunta, sosiaali- ja terveyspalvelut, maakuntahallinto

Sote-asioista Keskussairaalan potilaana

Perjantai 6.3.2015 klo 15:38

Sain seurata 10 päivää sote-asioita käytännössä Keskussairaalassa potilaana. Sote-uudistus keskusteluttaa ja huolettaa paljon jo nyt työntäyteistä henkilökuntaa. Eri puolilta Lappia tulleet potilaskollegat pohtivat myös asiaa paljon. On pelko asioiden hoitumisesta, työntekijöiden selviämisestä ja rahojen riittämisestä.

Tavoite on saada aikaiseksi säästöjä ja kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita. Tässä olen vakuuttunut, että on todella järkevää yhdistää ainakin terveyspuolella Lapin kuntien ja Keskussairaalan palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin saadaan turvattua kaikkialla Lapissa myös korkeatasoiset lähipalvelut ja selkeä yhteys erikoissairaanhoitoon. Mutta toimintoja ei saa eikä ole tarvekaan keskittää Rovaniemelle.

Sosiaalipuoli mietityttää minua todella paljon. Sote-uudistuksessa puhutaan koko ajan oikeasti vain terveyspuolen eli lyhenteen ”TE”-palveluista ja sosiaalipuoli eli ”SO”-palvelut vain kuitataan mukana. Onko sosiaalipuolella oikeasti edes tarvetta ja valmiuksia näin suureen myllerrykseen?

Kustannukset eivät saa karata käsistä. Meillä on jo huonoja kokemuksia, miten viime vuonna joidenkin kuntien osalta ensihoidon kustannukset kasvoivat kohtuuttomasti. Kaikki helikopteri kustannuksetkin saattavat olla pian kuntien maksettavana. Onko nykyinen Finnhemsin helikopteritoiminta kuitenkaan Lapille toiminnan ja kustannusten osalta paras toimintamalli?

Minuakaan ei Finnhems päässyt lentokentän sumuolosuhteiden takia pari viikkoa sitten hakemaan 215 km:n päästä, vaikka hälytys ja ensihoito tehtiin todennäköisenä aivoinfarktina. Minut siirrettiin ambulanssilla, kun Finnhems ei päässyt liikkeelle suorittamaan erittäin kiireistä tehtävää. Minut pelasti hyvä onni, kun aivoverisuonitukokseni olikin pieni eikä ollut kovin pahassa paikassa.

Nyt tässä sote-uudistuksessa voi käydä monelle muullekin vastaavalle asialle järjetön kustannusten nousu. Tarkoitetaan hyvää, mutta unohdetaan pitkään hyvin hoituneet paikalliset toimintamallit, kuten yhteistyö paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Tehdään Lappiin järkevä oma Lapin maakuntamalli.

Sote-juna on lähtenyt liikkeelle eikä sitä enää voi eikä pidäkään pysäyttää. Suurimmat työt ja päätökset ovat edessä ensi vaalikaudella. Muistetaan sitten, ettemme romuta hyvin toimivia asioitamme uudistuksen myllerryksessä.

Kiitokset Lapin erittäin hyvin toimivalle, ihmisläheiselle ja osaavalle sairaanhoidon koko ketjulle, jotka autoitte minua sairastuttuani. Erityinen kiitos Savukosken ensihoidon yksikölle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, sosiaali- ja terveyspalvelut

Eilisestä eduskuntakeskustelusta

Torstai 30.5.2013 klo 16:48

Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelua koskien hallituksen esitystä kuntajakolain muuttamisesta. Asiaa käsiteltäessä käytettiin kaiken kaikkiaan 114 puheenvuoroa. Esitys merkitsee pienten kuntien pakottamista joko pakkoliitoksiin ja sote-palvelut järjestävien ”vastuukuntien” äänettömiksi yhtiömiehiksi.

Aloitin oman puheenvuoroni toteamalla, että luin hallituksen esityksen päivällä vielä oikein ajatuksen kanssa, ja että suoraan sanottuna itku siinä meinasi tulla.

Viime päivinä on alettu tehdä esityksiä, että perustuslain tulkintaa olisi voitava muuttaa. Syynä siihen on tietysti se, että kuntien äänivallan vieminen halutaan toteuttaa ilman, että jouduttaisiin toteamaan sen rikkovan perustuslain takaamaa kunnallista itsehallintoa ja lähidemokratiaa.

Tietysti lain tulkinta elää ajassa ja ajan uusia ilmiöitä on tarkasteltava lainsäädäntöön nähden, mutta tarkoituksenmukainen tulkinta ei kuulu länsimaiseen demokratiaan. Se ei kuulu tähän aikaan länsimaiseen toimintaan, että ensin päätetään lopputulos ja sitten keksitään, minkälaisella tulkinnalla se onnistuu.

Tuntuu lähes käsittämättömältä, että nimenomaan Kokoomuspuolue, joka halki historiamme on puolustanut länsimaista oikeusvaltiota ja yksilönvapautta, on lähtenyt tällaiselle tielle. Kunnallisen itsehallinnon romuttaminen keskushallinnon käskyllä ja lain tulkinnan muuttaminen palvelemaan valtiovallan pyrkimyksiä – kuulostaako se niiltä arvoilta, joita puolustamaan kokoomuspuolue perustettiin itsenäisyytemme aamunkoitossa?

Tämä hallitus on, ikävä kyllä, ansainnut lempinimensä sosialistihallitus. Se uskoo rakenteisiin, hallintoon, rajojen siirtelyyn, keskittämiseen, ihmisten ja alueitten äänen vaimentamiseen.

Se, että pienet kunnat eivät saisi edes edustusta päätöksentekoelimiin, vaan niin sanotusti vastuukunta vastaisi ja pieni kunta vain maksaisi, on oiva vertauskuva koko hallituksen ideologisesta linjasta. Pienten ääni siis vaietkoon tämän hallituksen esityksen mukaisesti. Suuri näyttää olevan kaunista, ja Suomen asutus ruuhkautetaan muutamaan isoon keskukseen. Sitä tavoitetta ei hallitus edes yritäpeitellä.

Minä uskon ja toivon, että maakuntien kansanedustajat hallituspuolueista tulisivat oppositiorintamaan, tavalla tai toisella kaatamaan tai edes vesittämään tätä hanketta niin, että tärkeimmät päätökset tehdään vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Voiko Suomen kansa antaa tukensa tälle keskittämis- ja kurjistamispolitiikalle, jota Kataisen sosialistihallitus ajaa?

Haja-asutusalueilla, pienissä kunnissa, syrjäseudulla hallituspuolueiden perinteiset edustajat ovat todella huolissaan tästä tilanteesta ja pahoillaan siitä, miksei heitä kuulla tässä asiassa. Heillä on hätä. Mikseivät hallituspuolueet kuuntele omiansa sieltä maaseudulta?

Mitä sitten merkitsevät nämä välimatkat kunta- ja sote-uudistuksessa? Tästä on kyllä puhuttu jo aikaisemminkin, mutta puhun uudestaan. Paljonko jo välimatkat aiheuttavat kuluja, jotka eivät johdu mistään tehottomasta hallinnosta, vaan maantieteellisistä tosiasioista?

En malttanut olla sanomatta eilen eduskunnassa, että näitä välimatkoja on teidän täältä etelästä käsin kenties vaikeata ymmärtää.

Asun Savukosken kunnan Nousun kylässä, Itä-Lapiksi kutsutulla alueella. Jos nämä neljä Itä-Lapin suurta kuntaa pannaan yhdeksi kunnaksi, kuten hallitus näyttää kovasti toivovan, niin matka kunnan laidalta toiselle laidalle olisi suurin piirtein samaa luokkaa kuin Lahdesta on matkaa Turkuun tai Tampereelta Haminaan. Emmekä me saisi sillä alle 20 000:n väkiluvulla edes yhtä henkilöä sote-alueen asioiden hoitamiseen ja asioista päättämiseen matkaan. Tai mitä sitten, jos Luoteis-Lapin kunnat yhdistettäisiin? Siinä tulisi kahden kunnan sisällä olevien asutuskeskusten välille samanmittainen ajomatka kuin Helsingistä Keuruulle. Ja taitavat olla tiet toisessa kunnossa kuin etelässä. Eikä siinäkään kunnassa 20 000 asukkaan raja ylittyisi.

Eduskunnassa tuotiin eilen useasti esiin, että pienissä yksiköissä haluttaisiin turvata ihmisten palvelut. Ja toisaalta, että sen takia puretaan ne pienet yksiköt, että ihmiset saavat palvelut. Mutta missä ovat tilastot? Missä ovat ne todelliset tulokset siitä, mikä on haja-asutusalueitten ja pienten kuntien todellinen palvelu? Kaikki tiedot, jotka minä olen ottanut vastaan – odotan todellisia faktatietoja siitä, odotan, että joku keräisi – kertovat sen, että siellä pääsee muutamassa päivässä aina lääkäriin. Meillä pääsee hammaslääkäriinkin hyvin, eläinlääkäripalvelut toimivat. Meillä pienessä kunnassa palvelut toimivat, ihmisiä halutaan auttaa, monesti jopa joustetaan siinä, mutta palvelut toimivat.

Isoissa taajamissa on se ongelma, että siellä eivät nämä palvelut monesti toimi. Mutta miksi meidän tilanne pitää heikentää sen takia, että taajamissa on ongelmia? Tietenkin joitakin yksittäisiä kuntia on, joissa on aina vaikeuksia lääkäreitä saada, mutta taajamissa on usein suuriakin ongelmia niissä asioissa, jotka pienissä kunnissa toimivat hyvin.

Se, mikä minuun sattui kaikkein pahiten hallituksen esityksessä, oli teksti: "Vastuukuntamallia koskevissa linjauksissa on otettu huomioon se, että kuntayhtymämalli tarkoittaisi ylimääräisen hallinnon luomista sellaisissa tapauksissa, joissa vastuukunnalla olisi kuntayhtymässä enemmistö äänivallasta."

Tämän osalta koen, että esitys pilkkaa todella pahasti demokratiaa. Perustuslakimme 2 §:n 2 momentin mukaisesti yksilöllä on oikeus vaikuttaa elinympäristönsä ja yhteiskunnan kehittämiseen. Lisäksi tämän perustuslain 14 § 4 momentin mukaan: "Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon."

Mielestäni hallituksen esitys, jonka mukaan alle 20 000 asukkaiden kuntien asukkaita ei tarvitse enää kuulla, loukkaa perustuslain takaamia kansanvaltaisia oikeuksia ja kunnallisen itsehallinnon periaatetta. Samoin perustuslakia rikkoo se vaatimus, että alle 20 000 asukkaan kunnille annetaan vain yksi yhteinen edustaja uuden sote-alueen hallinnossa.

Ylimääräinen hallinnon purkaminen on esityksen kauniina tavoitteena. Täytyy kuitenkin muistaa, miksi meillä ylipäätänsä on hallintoa olemassa. Demokraattinen hallinto turvaa heikko-osaisempien, nyt siis haja-asutusalueiden asukkaiden ja pienten kuntien, oikeuksia. Nyt hallinnon purkamisen nimissä on alettu hävittää kansanvaltaa. Eli tietty määrä hallintoa tarvitaan, jotta kuullaan myöskin pienten ihmisten oikeuksia ja ääntä.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan kuntayhtymämalli tarkoittaisi ylimääräisen hallinnon luomista sellaisissa tapauksissa, joissa vastuukunnalla olisi kuntayhtymässä enemmistö äänivallasta. Tämä merkitsisi sitä, että pienten kuntien on pakko toimia ison kunnan kanssa yhdessä, mutta pienellä kunnalla ei ole oikeutta sanoa mitään, koska se kuuluu vähemmistöön. Onko tämä Kataisen hallituksen käsitys demokratiasta ja kansanvaltaisuudesta, että vähemmistöä ei tarvitse edes kuulla?

Yksi positiivinen asia täytyy kuitenkin sanoa tästä hallituksen esityksestä. Lakimiehenä tuumattava, että on yksi ammattikunta, joka tulee samaan todella paljon töitä, jos hallituksen esitys menee läpi. Siis lakimiehet tulevat tekemään paljon riitatapauksia, paljon sopimusasioita, ja saa nähdä, kuka sen sitten maksaa?

 

2 kommenttia . Avainsanat: sote-palvelut, kuntarakenne, eduskunta