Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Tehdään toimiva saamelaissopimus

Lauantai 28.1.2017 klo 14:31

Tehdään pohjoismainen saamelaissopimus, josta karsitaan pois nyt ylitsepääsemättömät riitakohdat. Keskitytään yhdessä sopimuksen olennaisiin asioihin, eli kielen ja kulttuurin sekä elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Jätetään pois kokonaan saamelaismääritelmä artikla 13 ja muokataan kahtatoista eri artiklaa, jotka koskevat mm. yksinoikeutta saamensymboleihin, saamelaisten oikeuskäsityksen kunnioittamisen, itsemääräämisoikeuden sekä omistus-ja hallintaoikeuden maahan.
 
Sopimusesityksessä on paljon hyviä asioita, joihin keskittymällä saamme aikaiseksi hyvää ja tarpeellista kehitystä. Haluan olla mukana tässä työssä, jossa otetaan saamelaisasioissa aidosti iso askel eteenpäin. Haastan myös muut mukaan tähän työhön.

Nyt esillä olevassa pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa on ainakin 13 eri artiklaa (46:sta), jotka tulevat aiheuttamaan ongelmia myös Ruotsissa ja Norjassa. Saamelaismääritelmä (art. 13) ja maankäyttöoikeusasiat (art. 27-28) ovat jo alun perin muodostuneet maissa eri tavoin. Esimerkiksi Ruotsissa on kaikkia poromiehiä määritelty saamelaisiksi, ja Ruotsin virallisen saamelaisalueen eteläosissa Vaasaakin etelämpänä on saamelaisuus jo aika symbolinen.
 
Suomen perustuslaki estää saamelaisten oikeuskäsitteen kunnioittamisen erillisenä oikeusjärjestyksenä (art. 9), sillä laki on kaikille sama. Itsemääräämisoikeudella (art. 4) tarkoitetaan tässä joidenkin mukaan Ahvenanmaan kaltaista saamelaisaluetta. Tämä ei ole mahdollista, koska suurin osa saamelaisalueestamme on jo nyt hyvin vahvasti ja tasapuolisesti myös muiden kuin saamelaisten aluetta.
 
Suomi ei voi antaa saamelaisille yksinoikeutta määrätä saamensymbolien käytöstä (art. 11). Näiksi symboleiksi voidaan lukea esim. lapinpuvut- ja korut kuten riskut, lapin vyöt, nutukkaat sekä noitarumpujen kuviot. Nämä symbolit ovat olleet vuosisatoja ja ovat yhä käytössä koko Lapin alueella, ja ne kuuluvat monien muidenkin sukujen historiaan kuin virallisesti saamelaisiksi hyväksyttyjen. Näin ollen myöskään saamenkäsitöitä ei voi suojella saamelaiskäräjien hyväksymien henkilöiden yksinoikeudeksi (art. 38).
 
Saamelaisten kulttuuriperintöasioissa (art. 22) ei voida esim. palauttaa kaikkea kulttuuriomaisuutta saamelaiskäräjille, koska meillä on tällaista omaisuutta paljon mm. Savukoskella. Poronhoito-oikeutta ei voi eriarvoistaa (art. 36), eikä Paliskunta ole Suomessa saamelaisia edustava elin (art. 18).
 
Esityksen pohjalta voi esittää kysymyksen, että tulisiko saamelaisille maksaa osa Metsähallituksen ja mahdollisten kaivosten sekä Inarijärven kalastuksen tuloista, kun saamelaisten luonnonvaroihin kajoamisesta tulisi maksaa korvaus (art. 30). Mielestäni Saamelaisalueelta ei voida kieltää lähes kaikkea muuta toimintaa sillä perusteella, että se vaikuttaa saamelaisten toimintaan (art. 31 -32). 
En siis vastusta sopimusesitystä siksi, että vastustaisin saamelaiskulttuurin kehitystä. Sopimus nimenomaan lisäisi ristiriitoja alueella ja vaikeuttaisi saamelaisuuden kehittymistä. Tehdään sopimus, johon voimme yhdessä sitoutua ja aletaan töihin sen mukaan.
 
Eeva-MariaMaijala
kansanedustaja/kesk

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaissopimus, saamelaiset, lappalaiset

Pohjoismaista saamelaissopimusta ei saa allekirjoittaa

Tiistai 17.1.2017 klo 10:48

Yhdessä avoimesti valmistellen olisi voitu tehdä vastuullinen saamen kieltä ja kulttuuria parantava sopimus. Nyt sopimusesitys tulee vain lisäämään riitelyä ja heikentää saamen kielen ja kulttuurin asemaa vastoin tavoitteita.
Haluan kantaa vastuuta saamen kielestä ja kulttuurista, minkä vuoksi en voi hyväksyä esitystä.
Sopimuksessa on ainakin 13 eri artiklaa (46:sta), jotka aiheuttaisivat erityisesti saamelaisalueella, mutta myös muualla Lapissa, todella paljon vaikeuksia. Esityksessä koen mahdottomana hyväksyttäväksi:
* Uuden saamelaismääritelmän (Artikla 13) , 
* saamelaissymbolien käytön yksinoikeuden (Art 11)
* saamelaisten oikeuskäsitteiden käyttöönoton (Art 9)
* itsemääräämisoikeuden asioista kuten omassa valtiossa( Art4)
* kulttuuriomaisuuden palauttamisen   (Art 22)
*  omistus-ja hallintaoikeutta maahan ja veteen (Art 27-28).
Pohjoismaiden saamelaisista ei voi tehdä yhtenäistä saamelaismääritelmää, koska kaikissa maissa on se jo alunperin rakentunut eri tavalla. Mm. Ruotsissa on aikanaan määritelty, että poromiehet ovat saamelaisia riippumatta heidän taustastaan.
Jos sopimus hyväksyttäisiin esitetyiltä osin, niin se aiheuttaisi mm. sen, että Lapin matkailulta voitaisiin estää sen kaikki Lapin symbolien käyttäminen ja Savukosken käsityöläisiltä perinteiset työt. Tässä on huomioitava, että nämä symbolit ovat käytössä Lapissa perustuen jo hyvin monen vuosisasadan takaiseen lappalaisten historiaan. Sopimus ei toki sellaisenaan niiden käyttöä heti kiellä, mutta antaa kuitenkin mahdollisuudet siihen.
Lisäksi sopimus on ongelmallinen, sillä:
* Poronhoito-oikeutta ei voi eriarvoistaa (Art 36) 
* Paliskunta ei voi olla Suomessa saamelaisia edustava elin (Art 18)
* Saamenkäsitöitä ei voi suojella nykyisten virallisten saamelaisten yksinoikeudeksi  (Art 38)
* Saamelaisille ei voi alkaa maksamaan korvauksia heidän luonnonvaroihinsa kajoamisesta (Art 31)
* Saamelaisalueelta ei voida kieltää kaikkea muuta toimintaa sillä perusteella, että se vaikuttaa saamelaisten toimintaan (Art 31 -32).
Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten valmistelun julkisuuteen, jota tämän sopimuksen valmistelu rikkoo erityisellä salailullaan törkeästi. Yhdessä avoimesti valmistellen olisimme voineet tehdä tästä hyvän sopimuksen, jolla olisi voitu sopimuksen tavoitteiden mukaisesti poistaa rajaesteitä kielen ja kulttuurin  sekä elinkeinojen kehittämisestä.
Sopimus menee oikeudelliseen tarkasteluun. Oikeudellista merkitystä on minulle vähätelty, koska mainitsemillani kohdilla ei kuulemma ole tarkoitustakaan sitoa maita toimimaan sopimuksen mukaan. Miksi sitten kirjoitetaan näitä asioita sopimukseen, jollei pyritä saamaan mainittuja etuja? Miksei tehdä jo alunperin sopimusta, jossa lukee mitä aletaan tekemään, jotta saisimme pelastettua saamen hienon kielen ja kulttuurin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset, alkuperäiskansat, saamelaissopimus, lappalaiset