Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529
Ovatko saamelaiskäräjät tulleet aikansa päähän?Maanantai 4.2.2019 klo 12:27 Saamelaiskäräjälain uudistamiselle on tullut seinä vastaan. Suomen saamelaisuuden eli lappalaisuuden asioiden hoitamista tulee pohtia laajalla pohjalla kokonaan uusiksi. Työt on aloitettava laajalla tilanne- ja olosuhdeanalyysillä. Tukenani on moni saamelaisalueen saamelainen, joiden mielestä saamelaisasioiden hoitaminen ei vastaa kansan ja kulttuurin todellista tarvetta. Viimeisin huippu on se, että ketkä päättävät saamelaisalueen yksityismetsien käytöstä. Suomen alkuperäiskansa saamelaiset eli lappalaiset muodostuvat useasta eri ryhmästä, joilla on osittain erilainen kieli, kulttuuri ja historia. Saamelaiskäräjät edustavat näistä pohjoissaamelaisia ja kolttia sekä osaa inarinsaamelaisista. Ulkopuolelle jäävät osa inarinsaamelaisista ja metsälappalaiset eli metsäsaamelaiset sekä saamelaiset, jotka eivät enää halua leimautua riitelijöihin. Saamelaiskäräjien rooli ja tehtävät tulee miettiä kokonaan uusiksi. Suomessa on 10000 äänioikeutettua saamelaista, joista 7000 asuu virallisen alueen ulkopuolella, ja heitä edustaa käräjillä vain yksi henkilö. Käräjille hyväksymättömiä saamelaisia ei edusteta lainkaan. Arvostetaan ja autetaan toisiamme. En halua tulla päättämään esim. sevettiläisten maankäyttöasioista, mutta Savukosken valtion maiden käytöstä minulla olisikin paljon sanottavaa. En halua päälleni enontekiöläisten vaatteita, enkä tehdä inarilaisten käsitöitä myytäväksi, mutta kotoani Sodankylästä löytyviä hyvin saman tyylisiä sukuni lappalaistuotteita haluan tehdä ja käyttää. Saamelaiskäräjät on saanut aikaiseksi paljon hyviä asioita mm. kolmen saamen kielen pelastamiseksi. Arvostan ja kunnioitan tätä työtä todella paljon, ja toivon että jatkossa kaikki halukkaat voisivat opetella sukujensa kielen erityisesti vanhoilla lapinkylien alueilla. Eduskunnassa olen joutunut toteamaan, että juuri kukaan ei halua olla tekemisissä saamelaisasioiden kanssa, koska saamelaiset koetaan riiteleväksi ryhmäksi, jotka eivät hyväksy mitään. Tärkein asia tuntuu olevan se, kuka saa kuulua ryhmään ja kuka ei. Annetaan uudelle eduskunnalle uusi toimintamalli, näytetään että saamelaisuutta kannattaa tukea. Otetaan kaikki käytettävät voimavarat vahvuudeksemme. Yhdessä olemme vahva kokonaisuus. Pohditaan yhdessä, mihin kukin nyt pyrkii, mitkä ovat tavoitteemme. Avataan ongelmakohdat. Työ ei tule olemaan helppo, mutta näen sen kuitenkin ainoaksi mahdollisuudeksi päästä tässä pattitilanteessa eteenpäin. Eeva-Maria Maijala |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset, kulttuuri, alkuperäiskansat, metsälappalaiset, saamelaiskäräjät, inarinsaamelaiset |
Saamelaisasioita ei huomioitu eduskuntakäsittelyssäMaanantai 14.1.2019 klo 15:02 Eduskunnassa käsiteltiin viime tiistaina useita tiiviisti Lappiin ja myös alkuperäiskansaamme liittyviä asiakokonaisuuksia. Kalastuslain 10 §:n muutos, jolla Ylä-Lapin väestön oikeudet nyt huomioidaan, on ollut todellinen työvoitto. Kyse on merkittävästä paikallisten asukkaiden oikeuksien paranemisesta saamelaisalueella. Sen sijaan kuntien kulttuuritoimintaa koskevassa laissa, jota koskeva mietintö myös eilen esiteltiin eduskunnalle, ei saamelaista näkökulmaa ole huomioitu. Perustuslain 17 §:n mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kunnat ovat kulttuuritoiminnan ydintä hyvin monessa asiassa. Tässä sinällään monia hyviä kohtia sisältävässä lakiesityksessä ei kuitenkaan ole huomioitu, miten Suomen ja koko Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja -kulttuuri vaikuttaa kuntien kulttuuritoimintaan. Valiokuntakuulemisessakin tämä on jätetty huomiotta. Asiassa olisi tarvittu vahvempaa saamelaisedunvalvontaa. Eduskuntakeskustelussakin myönnettiin oikeaksi tästä tekemäni huomio. Kyse ei ole ainoastaan pohjoisen saamelaisalueen kuntia koskettavasta asiasta, sillä saamelaisia asuu myös suurissa kaupungeissa, kuten Rovaniemellä, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Siellä on olemassa myös esim. saamenkielen koulutusta ja kielipesiä. Tämän elävän kulttuurin esille tuonti on rikkaus myös muille kuin saamelaisille, onhan kyse myös yhteydestä koko maamme ja kansamme yhteiseen historiaan. Muidenkin kuin saamelaisalueen kuntien kannattaa pohtia toiminnassaan, miten se voisi tuoda esiin saamelaisuuden vaikutusta ja lisätä tietoa alkuperäiskansastamme. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset, kulttuuri, alkuperäiskansat |
En hyväksy saamelaiskäräjälain esitysluonnostaTiistai 19.6.2018 klo 18:46 En voi hyväksyä saamelaiskäräjälaista tehtyä esitysluonnosta, joka on tänään julkaistu lausuntokierrosta varten. Esitys ei poistaisi saamelaisuuden ympärillä olevia ongelmia ja kiistakysymyksiä, vaan päinvastoin pahentaisi niitä. Lappalaisperusteen poistamisesta Lappalaisperusteen poistaminen saamelaismääritelmästä ja siirtyminen yksinomaiseen kieliperusteeseen merkitsee Lapin historian ja nykypäivän tosiasioiden kieltämistä. Vuonna 1995 nykyistä saamelaiskäräjälakia säädettäessä todettiin, että pelkkä kieliperuste olisi riittämätön ja rajoittaisi niiden lappalaisten oikeuksia, joiden esivanhemmat ilman omaa syytään menettivät sukunsa kielen. On turhaa puhua metsälappalaisten tunnustamisesta, jos laissa nyt oleva lappalaisperuste otetaan sieltä pois. Esitys on jo perustuslain takaaman yhdenvertaisuuden vastainen, sillä se tekee maahamme ”kahden kerroksen” saamelaisia. Jos saamelaiskäräjät edustavat koko alkuperäiskansaa Lapissa, tulee kaikkien kulttuurin ryhmien olla siellä mukana päättämässä asioista. Tätä räikeää epäkohtaa on koetettu esitysluonnoksessa pyöristellä sillä, että ”kyse on vain äänioikeudesta” eikä saamelaiskäräjien äänioikeudesta pois jättäminen merkitsisi identiteetin kieltämistä. Kyse ei ole kuitenkaan mistään irrallisesta äänioikeudesta, vaan edelleen sen määrittelystä, kuuluuko ja saako olla edustamassa Lapin alkuperäiskansaa. Metsälappalaisten olemassaolo ei kaipaa mitään julistuksenomaisia tunnustuksia. Kulttuurin historian ja nykypäivän todellisuus on jo tieteellisissä tutkimuksissa pitävästi osoitettu. Tämä tulisi lainsäätäjänkin tunnustaa. Yhteispohjoismainen saamelaismääritelmä olisi käytännössä myös hyvin vaikea toteuttaa. Historiallinen kehitys jo 1700-luvulta lähtien on johtanut siihen, että saamelaisuus on määritelty Suomessa eri tavalla. Saamelaisaluekin on määritelty Suomessa aivan eri tavalla kuin Norjassa ja Ruotsissa. Samaan määritelmään väkivaltaisesti pakottaminen ei tule onnistumaan. Neljännen sukupolven lisääminen kieliperusteeseen ei tosiasiallisesti muuta mitään, sillä vuoden 1995 lainsäätämisen jälkeen on ehtinytkin jo syntyä yksi uusi sukupolvi lisää. Oikaisulautakunnan perustamisesta Tavoite äänioikeuden määrittelyä koskevan prosessin avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä on tietysti oikea. Mikä kuitenkaan takaa, että nyt tehty esitys uuden oikaisulautakunnan perustamisesta jotenkin parantaisi nykytilannetta? Esitetty nelihenkinen oikaisulautakunta, joka ratkaisisi vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat oikaisuvaatimukset, olisi käytännössä saamelaiskäräjien enemmistöryhmittymän valitsema. Esitysluonnoksen mukaan kaksi neljästä lautakunnan jäsenestä valittaisiin Saamelaiskäräjien ehdotuksesta – eikä muitakaan saisi nimetä Saamelaiskäräjien vastustaessa. Nykyinen vaikea tulehtunut tilanne huomioiden on epäuskottavaa ajatella, että oikaisulautakuntaan edes valittaisiin henkilöitä, jotka kannattavat laajempaa saamelaismääritelmää. Eikä sillä olisi todellisuudessa merkitystäkään, jos lappalaispykälä poistettaisiin saamelaislaista. Tasapuolisesta edustuksesta ja vaalitavasta Esitysluonnoksessa esitetään, että saamelaiskäräjien jäsenten lukumäärää sekä paikkakuntakohtaisia kiintiöitä kasvatettaisiin. Tämä on sinällään ok, mutta se ei automaattisesti paranna edustavuutta. Ongelma Saamelaiskäräjien työskentelyssä on ollut, että vähemmistöryhmittymälle ei ole annettu mitään luottamustehtäviä, vaan enemmistöryhmittymä on kahminut kaikki keskeiset paikat itselleen, jotka Saamelaiskäräjien kokouksessa valitaan. Esimerkiksi kunnanvaltuustoissa on kunnanhallitusta, lautakuntia ym. toimielimiä valittaessa myös vähemmistöryhmillä on mahdollisuus saada omat edustajansa suhteellisen vaalitavan kautta luottamuselimiin. Samoin eduskunnassa noudatetaan valiokuntapaikkojen jaossa suhteellisuutta; myös oppositio saa edustajansa kaikkiin valiokuntiin. Esitysluonnoksen olisi kuluneen vaalikauden alun kokemukset huomioiden tullut ehdottomasti esittää suhteellista vaalitapaa myös Saamelaiskäräjien tekemiin henkilövalintoihin. Tämäkin puute osoittaa, ettei esitystä laadittaessa ole aidosti edes haluttu poistaa riitoja ja ongelmia, joita Saamelaiskäräjien toiminnassa on ilmennyt. Lopuksi Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan korostaa, ettei minulla ole ollut mitään tekemistä tämän saamelaiskäräjälain luonnoksen valmistelun kanssa. Keskustaa työryhmässä on edustanut kansanedustaja Markus Lohi. Olen parhaani mukaan kyllä koettanut saattaa niin metsälappalaisten kuin muidenkin avarampaa saamelaismääritelmää kannattavien tahojen näkemykset perusteluineen toimikunnan tietoon. Nyt tehty esitys on vielä huonompi kuin se, joka eduskunnassa kaadettiin murskaluvuin kolme vuotta sitten. Kaikki ne puutteet ja epäkohdat, joita silloin vastustettiin, ovat tänään julkaistussa esityksessä edelleen mukana. Toivon tietysti, että oma puolueeni, ja kaikki muutkin, jotka tuolloin vastustivat onnetonta esitystä, pysyvät ryhdikkäästi tällä linjalla. Saamelaisuus/lappalaisuus voisi olla upea voimavara koko Lapille. Valitettavasti se näyttäytyy nykyään lähinnä riitelynä. Valitettavasti esitys, joka edustaa vain nykyisen Saamelaiskäräjien enemmistön näkemystä, ja betonoi heidän valta-asemansa, ei voi olla mikään kompromissi tai sovinnon rakentaja. Ihmiset, jotka polveutuvat katkeamattomana sukupolvien ketjuna alueen vanhimmista tunnetuista alkuperäisasukkaista, harjoittavat perinteisiä elinkeinoja ja vaalivat ikimuistoista kulttuuriaan, eivät kelpaa saamaan virallista tunnustusta asemastaan sen takia, että heidän esivanhempansa tietyillä alueilla menettivät kielensä suomalaistamistoimenpiteiden takia. Sen sijaan vaikkapa Helsingissä syntynyt henkilö, joka ei osaa myöskään puhua saamea, mutta joka ei ole koskaan edes käynyt Lapissa, kelpaa luetteloon, kunhan yksi hänen isoisovanhemmistaan on ollut äidinkieleltään saamea puhuva! Voiko tämä olla oikein? Ja kuvitteleeko joku, että alueen metsälappalainen alkuperäiskansa ikinä voisi suostua tällaiseen ”kompromissiin”!? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset, saamelaiskäräjät, lappalaiset, alkuperäiskansa |
Tehdään yhdessä töitä saamelaisuuden eteenKeskiviikko 2.5.2018 klo 20:43 Kiertäessäni Keski- ja Pohjois-Lappia olen saanut tuntea, että suuri osa saamelaisista kokee minun olevan yksi heistä. Roolini ja historiani kiistäjät ovat olleet lähinnä pieni, mutta julkisuudessa äänekäs ryhmä vasemmistolaisia ja nuoria vihreitä. Laissa ei määritellä kuka on saamelainen. Saamelaiskäräjälain määritelmällä laaditaan vain vaaliluettelo, jota ei saa käyttää kuin äänestykseen. Kaikkia ei siihen hyväksytä, eikä pidäkään hyväksyä, jos ei siihen ei ole riittävää näyttöä sidoksesta kulttuuriin. Eivätkä kaikki siihen hae. Tärkeintä onkin siis, että saamelaiskäräjät tekevät töitä kaikkien saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Metsä- ja kalastajalappalaistenkaan jälkeläisten kulttuuria ja olemassaoloa ei voi perustellusti kiistää. Historian tosiasiat osoittavat, että sukumme polveutuvat Lapin alkuperäisasukkaista, ja ovat asuneet samoilla seuduilla vuosisatoja. Antakaa meidän olla sitä, mitä me olemme. Virallisella saamelaisalueella on tehty paljon valtion tukemaa työtä pohjois- ja inarinsaamelaisten sekä kolttien kulttuurin hyväksi. Ei anneta muunkaan saamelaisen/lappalaisen kulttuurin kuolla. Tärkeää on myös muistaa, että vanhalla Kemin-Lapin alueellakin kulttuuri elää. Saamelaisalue tulisi rajata uudelleen. Voisihan siinä olla vaikka 1- ja 2-vyöhyke. Saamelaiskäräjälaki on työn alla. Laki tulee rakentaa siten, että voimme alkaa yhdessä töihin koko monimuotoisen hienon kulttuurimme kehittämiseksi. Hyväksytään toisemme nyt ja jatkossa. Ymmärrän hädän ja pelon saamelaisen kulttuurin häviämisestä, mutta riitely näivettää kulttuurin. Haastan kaikki saamelaisuuden omakseen kokevat mukaan töihin, miten saamme kielen ja kulttuurin oikeasti elinvoimaisemmaksi. Ruotsissa ja Norjassa on saamelaisaluetta viime vuosina laajennettu etelämmäksi ja saamelaiset ovat ottaneet joukkoonsa tyytyväisinä identiteettinsä löytäneet henkilöt. Saamelaismääritelmä ei ole näissä maissa ongelma. Kulttuurin laajempi tunnustaminen koetaan rikkautena, kun Suomessa pieni ryhmä taistelee omista eduistaan. Vuoden 1995 saamelaiskäräjälakia säädettäessä katsottiin välttämättömyydeksi laajentaa saamelaismääritelmää ihmisiin, jotka ovat sukunsa kautta polveutuneet saamelaisista ja olleet yhteydessä saamelaiseen kulttuuriin, vaikka esivanhempien kieli olisikin suomalaistettu. Kansanedustajana haluan tehdä töitä yhteisen saamelais/lappalaiskulttuurimme eteen. Mitkä ovat sille tärkeitä asioita? Kielen ja kulttuuriperimän lisäksi kalastus, poronhoito, metsästys, luonnontuotteiden hyödyntäminen, petoasiat, valtion hallinnoimien maiden käyttö sekä muut näiden rinnalla elävät elinkeinot. Aletaan yhdessä töihin saamenkielen ja erityisesti kulttuurin kehittämiseksi. Nykyistä saamelaisuutta ei kukaan halua alistaa, mutta variksetkin jo nauravat tälle keskinäiselle riitelylle. Kun haukut veljeäsi, haukut myös itseäsi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset, saamelaiskäräjät, lappalaiset, alkuperäiskansa |
Tehdään toimiva saamelaissopimusLauantai 28.1.2017 klo 14:31 Tehdään pohjoismainen saamelaissopimus, josta karsitaan pois nyt ylitsepääsemättömät riitakohdat. Keskitytään yhdessä sopimuksen olennaisiin asioihin, eli kielen ja kulttuurin sekä elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Jätetään pois kokonaan saamelaismääritelmä artikla 13 ja muokataan kahtatoista eri artiklaa, jotka koskevat mm. yksinoikeutta saamensymboleihin, saamelaisten oikeuskäsityksen kunnioittamisen, itsemääräämisoikeuden sekä omistus-ja hallintaoikeuden maahan.
Sopimusesityksessä on paljon hyviä asioita, joihin keskittymällä saamme aikaiseksi hyvää ja tarpeellista kehitystä. Haluan olla mukana tässä työssä, jossa otetaan saamelaisasioissa aidosti iso askel eteenpäin. Haastan myös muut mukaan tähän työhön.
Nyt esillä olevassa pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa on ainakin 13 eri artiklaa (46:sta), jotka tulevat aiheuttamaan ongelmia myös Ruotsissa ja Norjassa. Saamelaismääritelmä (art. 13) ja maankäyttöoikeusasiat (art. 27-28) ovat jo alun perin muodostuneet maissa eri tavoin. Esimerkiksi Ruotsissa on kaikkia poromiehiä määritelty saamelaisiksi, ja Ruotsin virallisen saamelaisalueen eteläosissa Vaasaakin etelämpänä on saamelaisuus jo aika symbolinen. Suomen perustuslaki estää saamelaisten oikeuskäsitteen kunnioittamisen erillisenä oikeusjärjestyksenä (art. 9), sillä laki on kaikille sama. Itsemääräämisoikeudella (art. 4) tarkoitetaan tässä joidenkin mukaan Ahvenanmaan kaltaista saamelaisaluetta. Tämä ei ole mahdollista, koska suurin osa saamelaisalueestamme on jo nyt hyvin vahvasti ja tasapuolisesti myös muiden kuin saamelaisten aluetta.
Suomi ei voi antaa saamelaisille yksinoikeutta määrätä saamensymbolien käytöstä (art. 11). Näiksi symboleiksi voidaan lukea esim. lapinpuvut- ja korut kuten riskut, lapin vyöt, nutukkaat sekä noitarumpujen kuviot. Nämä symbolit ovat olleet vuosisatoja ja ovat yhä käytössä koko Lapin alueella, ja ne kuuluvat monien muidenkin sukujen historiaan kuin virallisesti saamelaisiksi hyväksyttyjen. Näin ollen myöskään saamenkäsitöitä ei voi suojella saamelaiskäräjien hyväksymien henkilöiden yksinoikeudeksi (art. 38).
Saamelaisten kulttuuriperintöasioissa (art. 22) ei voida esim. palauttaa kaikkea kulttuuriomaisuutta saamelaiskäräjille, koska meillä on tällaista omaisuutta paljon mm. Savukoskella. Poronhoito-oikeutta ei voi eriarvoistaa (art. 36), eikä Paliskunta ole Suomessa saamelaisia edustava elin (art. 18).
Esityksen pohjalta voi esittää kysymyksen, että tulisiko saamelaisille maksaa osa Metsähallituksen ja mahdollisten kaivosten sekä Inarijärven kalastuksen tuloista, kun saamelaisten luonnonvaroihin kajoamisesta tulisi maksaa korvaus (art. 30). Mielestäni Saamelaisalueelta ei voida kieltää lähes kaikkea muuta toimintaa sillä perusteella, että se vaikuttaa saamelaisten toimintaan (art. 31 -32).
En siis vastusta sopimusesitystä siksi, että vastustaisin saamelaiskulttuurin kehitystä. Sopimus nimenomaan lisäisi ristiriitoja alueella ja vaikeuttaisi saamelaisuuden kehittymistä. Tehdään sopimus, johon voimme yhdessä sitoutua ja aletaan töihin sen mukaan.
Eeva-MariaMaijala
kansanedustaja/kesk
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaissopimus, saamelaiset, lappalaiset |
Pohjoismaista saamelaissopimusta ei saa allekirjoittaaTiistai 17.1.2017 klo 10:48 Yhdessä avoimesti valmistellen olisi voitu tehdä vastuullinen saamen kieltä ja kulttuuria parantava sopimus. Nyt sopimusesitys tulee vain lisäämään riitelyä ja heikentää saamen kielen ja kulttuurin asemaa vastoin tavoitteita.
Haluan kantaa vastuuta saamen kielestä ja kulttuurista, minkä vuoksi en voi hyväksyä esitystä.
Sopimuksessa on ainakin 13 eri artiklaa (46:sta), jotka aiheuttaisivat erityisesti saamelaisalueella, mutta myös muualla Lapissa, todella paljon vaikeuksia. Esityksessä koen mahdottomana hyväksyttäväksi:
* Uuden saamelaismääritelmän (Artikla 13) ,
* saamelaissymbolien käytön yksinoikeuden (Art 11)
* saamelaisten oikeuskäsitteiden käyttöönoton (Art 9)
* itsemääräämisoikeuden asioista kuten omassa valtiossa( Art4)
* kulttuuriomaisuuden palauttamisen (Art 22)
* omistus-ja hallintaoikeutta maahan ja veteen (Art 27-28).
Pohjoismaiden saamelaisista ei voi tehdä yhtenäistä saamelaismääritelmää, koska kaikissa maissa on se jo alunperin rakentunut eri tavalla. Mm. Ruotsissa on aikanaan määritelty, että poromiehet ovat saamelaisia riippumatta heidän taustastaan.
Jos sopimus hyväksyttäisiin esitetyiltä osin, niin se aiheuttaisi mm. sen, että Lapin matkailulta voitaisiin estää sen kaikki Lapin symbolien käyttäminen ja Savukosken käsityöläisiltä perinteiset työt. Tässä on huomioitava, että nämä symbolit ovat käytössä Lapissa perustuen jo hyvin monen vuosisasadan takaiseen lappalaisten historiaan. Sopimus ei toki sellaisenaan niiden käyttöä heti kiellä, mutta antaa kuitenkin mahdollisuudet siihen.
Lisäksi sopimus on ongelmallinen, sillä:
* Poronhoito-oikeutta ei voi eriarvoistaa (Art 36)
* Paliskunta ei voi olla Suomessa saamelaisia edustava elin (Art 18)
* Saamenkäsitöitä ei voi suojella nykyisten virallisten saamelaisten yksinoikeudeksi (Art 38)
* Saamelaisille ei voi alkaa maksamaan korvauksia heidän luonnonvaroihinsa kajoamisesta (Art 31)
* Saamelaisalueelta ei voida kieltää kaikkea muuta toimintaa sillä perusteella, että se vaikuttaa saamelaisten toimintaan (Art 31 -32).
Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten valmistelun julkisuuteen, jota tämän sopimuksen valmistelu rikkoo erityisellä salailullaan törkeästi. Yhdessä avoimesti valmistellen olisimme voineet tehdä tästä hyvän sopimuksen, jolla olisi voitu sopimuksen tavoitteiden mukaisesti poistaa rajaesteitä kielen ja kulttuurin sekä elinkeinojen kehittämisestä.
Sopimus menee oikeudelliseen tarkasteluun. Oikeudellista merkitystä on minulle vähätelty, koska mainitsemillani kohdilla ei kuulemma ole tarkoitustakaan sitoa maita toimimaan sopimuksen mukaan. Miksi sitten kirjoitetaan näitä asioita sopimukseen, jollei pyritä saamaan mainittuja etuja? Miksei tehdä jo alunperin sopimusta, jossa lukee mitä aletaan tekemään, jotta saisimme pelastettua saamen hienon kielen ja kulttuurin.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset, alkuperäiskansat, saamelaissopimus, lappalaiset |
Näyttöni eivät olleet riittävät tullakseni merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloonKeskiviikko 30.9.2015 klo 12:17 Sain Korkeimmalta hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen valituksestani tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. KHO:n päätöksen perusteluissa luki, että lain mukaiset valintaperusteet ovat vaihtoehtoiset. Ja minun osaltani tulkittiin, että näyttöni kielellisestä ja kulttuurisesta yhteydestä eivät olleet riittävät. Kukaan ei kuitenkaan ole kieltänyt sitä, että minulla on paljon saamelaista eli lappalaista taustaa. Olen siitä ylpeä ja kannan sukuni perinteitä jatkossakin.
* * *
TAUSTAA Saamelaiskäräjien vaalilautakunta hylkäsi 16.2.2015 pyyntöni tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjien hallitus hylkäsi vaalilautakunnan päätöksestä tekemäni oikaisuvaatimuksen 3.8.2015. Tästä päätöksestä tein valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Perusteeni hakemukselle olivat tiivistetysti seuraavat:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset, saamelaiskäräjät, metsälappalaiset |
Saamelaisten kansallispäivänäTorstai 6.2.2014 klo 10:55 Onnittelut saamelaisille kansalaispäivänä!Saamen kielen ja kulttuurin omaavia henkilöitä on Suomessa todella vähän. Tarvitsemme kaikki käytettävät voimavarat näiden asioiden kehittämiseksi ja sen vuoksi meillä ei ole varaa riitelyyn. Riitelevät toimijat aiheuttavat sen, että heidän asioihinsa ei haluta koskea – ei hyvällä eikä pahalla. Nyt työn alla oleva ILO 169 -sopimuksen ratifiointi aiheuttaa todella paljon epävarmuutta ja epäselvyyttä, sekä jopa aiheettomia odotuksia. Suomen perustuslain 121 pykälän 4 momentissa on jo säädetty, että saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Tämä perustuslain pykälä turvaa yhdessä 17 pykälän 2 momentin (oikeus kieleen ja kulttuurin) kanssa saamelaisille ILO 169 -sopimuksen tavoitteiden mukaiset oikeudet. Oikeudet, joihin on pyritty tilanteessa, kun Suomi on liittynyt ko. sopimukseen. Meidän tulee keskittyä yhteisvoimin töihin, jotta voimme keskittää voimavaramme aidosti saamen kielen ja kulttuurin kehittämiseen perustuslakimme mukaisesti, ilman että rikomme perustuslakimme muita pykäliä kuten 6 pykälän yhdenvertaisuutta. Mielestäni ILO 169 -sopimusta ei pystytä ratifioimaan, ellei päästä yhteiseen käsitykseen siitä, ketä tämä ILO 169 -sopimus koskee ja mitä asioita sopimus tarkoittaa. Ei anneta tämän riidan kaataa käytännön tärkeitä asioita. Meidän tulee todellakin varoa, ettei meillä mene tässä riitelyssä lapsi pesuveden mukana. Tuntuu niin pahalta, kun täällä eduskunnassakin liian usein saamelaisista puhuttaessa otetaan heti esille riitely ja käsketään varoa riitelijöitä. Niin toivoisin, että voisin tehdä täysillä töitä saamen kielen ja kulttuurin puolesta ilman riitelyyn viittaamista. Kyllä saamelaisuutta arvostetaan ja halutaan auttaa. Esimerkiksi joulun alla oli hienoa, kun sai olla mukana tekemässä töitä saamen kielipesäasian eteen. Heti kun kollegat ymmärsivät mistä oli kyse, olivat he todella innostuneita asiasta ja kielipesät saivat lisää rahaa. On todella hienoa, että meillä on henkilöitä, jotka ylpeänä puhuvat tai opettelevat saamen kieltä, käyttävät perinteisiä lapinvaatteita, tekevät perinteisiä lapinkäsitöitä, kertovat alueen historiaa, harjoittavat metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa perinteiden mukaisesti. Opetetaan lapsillekin nämä asiat ja annetaan kielen ja kulttuurin elää laajasti perusasioita unohtamatta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset |