Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Naisten asepalveluksesta ei saa säästää

Perjantai 18.5.2018 klo 23:23

Tänään julkisessa keskustelussa on ollut kovasti esillä puolustusministeri Jussi Niinistön ajatus siitä, että puolustusvoimista säästettäisiin lopettamalla naisten asepalvelus määräajaksi. 
Esitys on sopimaton ja ainakin Keskustan riveistä se onkin heti tyrmätty.
Olin alkuviikosta maanpuolustuskurssilla. Siellä käytiin läpi myös kiristynyttä maailmanpoliittista tilannetta. Näinä aikoina meillä ei ole todellakaan varaa säästää maanpuolustuksesta, eikä heikentää maanpuolustustahtoa, mihin tuollainen esitys voisi pahimmillaan vaikuttaa.
Entä minkälaisen viestin se antaisi maamme reserviläisnaisille? Että te olette toisen luokan sotilaita? Vaikka asevelvollisuus onkin rajattu nykyisellään ainoastaan miehiin, niin miessotilaita ja vapaaehtoisesti asepalveluksen valinneita naissotilaita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan.
Asevelvollisuutta ja asepalvelusta tulisi kehittää niin, että yhä useammat suomalaiset, niin miehet kuin naiset sen suorittaisivat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asepalvelus, armeija, naiset armeijassa, puolustusvoimat

Naistenpäivän aattona vakavien asioiden äärellä

Keskiviikko 8.3.2017 klo 10:39

Tänään vietämme Kansainvälistä Naistenpäivää. Osallistuin eilen eduskunnan naisverkoston varapuheenjohtajan roolissa ”Kaduilla – Kotona – Netissä – TURVASSA!” -seminaariin, jossa käsiteltiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Seminaarissa käsiteltiin erityisesti teknologian ja Internet-maailman kehittymisen vaikutuksia tässä asiassa. Parisuhdeväkivallan henkiset puolet voivat löytää uusia ilmenemistapoja Internetin välityksellä, mutta tietoverkkojen kautta voi myös saada apua ja vertaistukea näissä vaikeissa tilanteissa.

Verrattuna lukuisiin muihin maailman maihin Suomessa naisten oikeuksien tilanne on ainakin päällisin puolin tarkasteltuna melko hyvä. Maailmassa on edelleen maita, joissa tehdään ns. kunniamurhia, perheväkivaltaa pidetään perheen sisäisenä asiana ja perheen miespuolisten jäsenten tekemät sisarten/tyttärien murhat jätetään usein tutkimatta. Naisten tuntee kokea solidaarisuutta myös näitä naisia kohtaan eikä heitä saa unohtaa.

Silti Suomessakin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on ja joidenkin tutkimusten mukaan meillä on häpeä olla tilastoissa Euroopan kärkimaita parisuhdeväkivallan osalta. Vaikka miesten ja naisten roolit ovat muuttuneet ja nainen on tullut miehen rinnalle jo melko tasaveroiseksi toimijaksi yhteiskunnassa, niin monissa kodeissa tilanteet voivat olla hyvin vaikeita. Olen usein sanonut, että ennen kuin olin vuoden töissä käräjäoikeudessa, niin en voinut kuvitellakaan, millaisissa olosuhteissa jotkut ihmiset elävät.

Usein väkivaltaa harjoittava henkilö, etenkin parisuhteessa, on taitava manipuloija ja pystyy saamaan uhrin henkisesti sellaiseen tilanteeseen, että tämä kadottaa suhteellisuuden tajunsa ja suggeroituu elämäntilanteeseensa. Helposti silloin alkaa uskoa kaikkea, mitä dominoiva parisuhdekumppani syöttää. Uhri voi alkaa tuntea myös häpeää tilastaan ja pyrkii siksikin salaamaan sen. (Yhtä lailla miehiin kohdistuva väkivalta voi herättää uhrissa häpeää. Luultavasti moni mies häpeää jopa enemmän, koska perinteinen rooli on se, että suomalaisen miehen pitää olla vahva. Moniko suomalaismies uskaltaisi kertoa vaikka kavereilleen naisen harjoittamasta väkivallasta?)

Ns. Istanbulin sopimus korostaa väkivallan ennalta ehkäisemisen, uhrien suojelun sekä tekijän teoistaan edesvastuuseen saattamisen ja näihin liittyvien toimenpiteiden keskinäisen koordinoinnin tärkeyttä. Viranomaistoimilla ja lisäresursseilla voidaankin asioita auttaa, mutta vain tietyssä määrin.

Yhteiskunnan resursseja on käytettävä tukipalveluihin. Perheväkivallasta on myös annettava tuomiot, jotka tuntuvat. Tärkeää on myös kansalaisjärjestöjen toiminta ja vertaistuki. Väkivaltaisesta suhteesta lähtenyt nainen voi kannustaa kaltaisensa tekemään samoin paljon paremmin kuin yksikään poliittinen julkilausuma.

Viime kädessä kyse on arvoista ja asenteista, joiden muuttaminen on hyvin haastavaa. Vastuu on paljolti jo vanhemmilla, miten kodeissa kasvatetaan. Jos kotona näkee, että isä arvostaa äitiä ja kohtelee naisia kunnioittavasti, niin todennäköisemmin asenne periytyy pojille.

Olen koko poliittisen toimintani ajan pyrkinyt edistämään tiukempaa rikoslainsäädäntöä, erityisesti henki-, väkivalta- ja seksuaalirikosten suhteen. Lailla on myös moraalia edistävä vaikutus. Minulla oli viime vaalikaudella mahdollisuus olla edistämässä ns. lievän raiskauksen säädöksen poistamista rikoslaissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: naiset, perheväkivalta, naistenpäivä

Keskustanaisista ? nuija siirtyi, työ jatkuu

Tiistai 17.11.2015 klo 9:53

Lapin Keskustanaisten syyskokous pidettiin tänään. Oltuani ensin kaksi vuotta piirin varapuheenjohtajana ja sitten kolme vuotta puheenjohtaja jäin nyt omasta tahdostani pois johtopaikoilta,  ei puheenjohtajapaikkojen pidä olla eläkevirkoja. Meillä on mukavasti uutta porukkaa ja vastuuta pitää antaa eteenpäin. Toiminnassa jatkan tietenkin mukana. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hilpi Ahola ja varapuheenjohtajaksi Raija Kivilahti.
 
Kiitän toiminnanjohtajaamme Mirjaa, kaikkia hallituskavereita ja mahtavia jäseniämme hyvästä yhteistyöstä. On ollut etuoikeus saada olla luotsaamassa keskustanaisten järjestötoimintaa.
 
Kun Keskusta on tullut hallituspuolueeksi, on minulla kansanedustajana enemmän vastuuta kuin viime vaalikaudella. Ei vähiten siksi, että olen ympäristövaliokunnassa pääministeripuolueen vastaavana, ja valiokunnan puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja edustavat oppositiopuolueita. Olen saanut työni myötä lisää uusia luottamustehtäviä. Kaikkia kiinnostavia tehtäviä ei ehdi hoitaa, varsinkin kun on muitakin ja hyviä henkilöitä, jotka ne voivat hoitaa.
 
Järjestötoiminnassa on usein muutenkin hyvä vaihtaa kärkipaikoilla olevia henkilöitä aika ajoin. Näin saadaan uutta otetta ja uusia ajatuksia järjestötyön johtamiseen. Tehtäviin voi turtua helposti.
 
Kun Keskustanaiset aloittivat taipaleensa, ei Lapista ollut valittu vielä yhtään Maalaisliiton/Keskustan naispuolista kansanedustajaa eduskuntaan. Edustus kunnanvaltuustoissakin oli vähäistä. Joku oikein tomera emäntä oli saattanut päästä läpi, ainakin johonkin lautakuntaan, mutta yleisesti ottaen poliittinen maailma oli miesten. Etenkin Maalaisliitossa/Keskustassa tämä näkyi pitkään. Tarvittiin myös vahva naisten järjestö tuomaan naisnäkökulmaa päätöksentekoon.  Naiset ja miehet tarkastelevat asioita usein eri näkökulmista. Molempia tarvitaan. Eikä järjestön päätehtävä ole nostaa naisia eduskuntaan tai edes valtuustoon, vaan herättää yleensä naisten yhteiskunnallista vastuuntuntoa alkiolaisen Keskusta-aatteen pohjalta.
 
Olen vasta neljäs keskustalainen nainen, joka on valittu Lapista eduskuntaan koko eduskunnan historian aikana. Itä-Lapista olen ensimmäinen koskaan eduskuntaan mistään puolueesta valittu nainen, yhdessä Perussuomalaisten Hanna Mäntylän kanssa, joka vuoden 2011 vaalien aikaan asui Sallassa.
 
Nykyään naisten edustus monissa toimielimissä on jo melko hyvä. Pikemminkin on alettu käydä keskustelua, tulisiko sukupuolikiintiöistä jo luopua. Tästä riippumatta Keskustanaisten tehtävä ei ole menettänyt merkitystään. Naisten omaa järjestöä ja yleensäkin järjestäytymistä tarvitaan edelleen. On upeaa saada kuulua tähän liikkeeseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: keskustanaiset, vaali, puheenjohtaja