Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

26.10.2018Maijala: Maastomönkijän tiekäyttö sallittava poronhoitotöissäLue lisää »27.9.2018Maijala: Uuden eläinsuojelulain mahdollistettava koirien ulkona pitäminenLue lisää »14.9.2018Maijala tyytyväinen riistanhoitomaksun alenemiseenLue lisää »

101-vuotias Suomi elää metsästä

Keskiviikko 5.12.2018 klo 10:55


”Pikkutyttönä istutin tuon männikön, ja nyt voin ihailla, kuinka se on jo täysi metsä”. Me itsenäisen Suomen luontomme kasvatit voimme katsoa ympärille ylpeänä. Viimeisen 50 vuoden aikana on Suomen metsän kasvu kaksinkertaistunut.  Olemme tehneet ison työn ilmaston hyväksi ja saaneet metsämme tilaan, että voimme käyttää sitä hyvällä omallatunnolla.

Metsiä tulee hakata ja hoitaa, jotta uutta kasvua saadaan aikaiseksi. Vain kasvava metsä sitoo hiiltä enemmän kuin luovuttaa. Lapissa on nyt yksityismetsissä suuri määrä kuitupuuta, jotka pitäisi saada markkinoille kannattavasti. Suunnitellut hakkuun lisäykset ovatkin realistisia ja Lappiin on tarpeen saada uusia investointeja.

Metsämme tarvitsevat Kemin ja Kemijärven biotuote/sellu investoinnit. Viimeaikaiset puheet metsien hakkuun rajoittamisesta ja uusien metsäteollisuuden investointien kieltämisestä eivät saa vaikuttaa millään tavalla Lapin yksityismetsätalouden kehittämiseen. Viikko sitten saimme käyttöön uudet laskelmat, joiden mukaan Suomen metsät sitovatkin hiiltä kaksi kertaa enemmän kuin on aiemmin sanottu.

Kemerasta eli kestävän metsätalouden rahoituslaista tullee uusi laki 2021. Siihen on saatava mukaan Lapille tärkeä vajaatuottoisten metsien uudistaminen. Vajaatuottoiset metsätkin olisi näin saatavissa tuottamaan Lapille työpaikkoja ja lisää hiilen sidontaa.

Metsiä käytetään Lapissa moneen tarkoitukseen, joten hakkuissa on aina oltava järki matkassa. Päätehakkuita ei saa tehdä liian nuorena ja luonnon monimuotoisuus on muistettava. Kaikkea ei saa hakata, tarvitsemme pökkelöitä ja kunnon sekametsiä. On menty paljon hyvään suuntaan, kun isäntä saa tehdä omiakin ratkaisuja ja jättää vaikka metsän äidin koivunkin kasvamaan männikköön.

Matkailu ja porotalous on otettava tosissaan aina hakkuita suunniteltaessa ja siksi osaa metsistä ei todellakaan ole järkevää hakata lainkaan, tai ainakin niiden hakkuun ja uudistamisen tulisi olla monimuotoista.

Toivon, että näen sen päivän, jolloin Lapin puu osataan käyttää maanpäällisenä kultana. Lapin puu on tiheäsyinen erikoisraaka-aine.

Lapin metsistä on saatavissa myös monia muita luonnontuotteita: pakurikääpää pihkaa, kuusenkerkkää, marjoja, sieniä, pahkoja, juuria, vastoja...  Puusta saadaan nyt tehtyä jo vaatteitakin, öljyä, lääkkeitä jne. Puustamme menee vielä liian iso osa maailmalle alhaisesti jalostettuna, voisi jopa sanoa että raaka-aineita myyvä maa on kehitysmaa.

Puu on tulevaisuutemme. Terveet koulut tehdään lapsillemme puusta, ja yhä useampi saa asua puisessa kerrostalossa. Energiammekin tullaan Lapissa tuottamaan jatkossa enemmän hajautetussa energiantuotannossa eikä meidän tarvitse lopettaa saunan lämmittämistä puulla. Olemme tehneet töitä ja ansainneet tämän.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsä, metsätalous, puunjalostus

Vain kasvava metsä sitoo hiiltä

Torstai 18.10.2018 klo 19:30


Tarvitsemme ja ilmastommekin tarvitsee Kemin ja Kemijärven biotuote/selluinvestoinnit. Viimeaikaiset puheet metsien hakkuun rajoittamisesta ja uusien metsäteollisuuden investointien kieltämisestä eivät saa vaikuttaa Lapin metsätalouden kehittämiseen.

Suomen metsien kasvu on kaksinkertaistunut 50 vuodessa. Metsien kasvu lisääntyy koko ajan aktiivisen työmme ansiosta. Meidän on pidettävä huolta, että Suomen metsien kasvua saadaan jatkossakin lisättyä, sillä vain kasvava metsä sitoo hiiltä.

Metsiä tulee hakata ja hoitaa, jotta uutta kasvua saadaan aikaiseksi. Näin osoitamme myös oman vastuumme ilmastonmuutoksesta. Puulle tulee olla sitten myös uusia hyviä käyttökohteita.

Nyt tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että metsiin sitoutunutta hiiltä ei päästetä takaisin ilmaan. Kun puutavara jalostetaan rakennuksiksi tai muuksi konkreettiseksi tuotteeksi, niin hiili pysyy sidottuna.

Puusta pitää tietenkin tehdä myös energiaa. Puusta voi saada energiaa eli lämpöä ja sähköä myös ilman, että kaikki hiili vapautetaan ilmaan. Nyt on jo onneksi kehitteillä menetelmiä, joilla osa hiilestä saadaankin eristettyä  omaksi tuotteekseen eli esim aktiivihiileksi. Tämä on arvokas vientituote ja sen loppusijoitus tulee olla esim. pellossa maanparannusaineena.

Tämä tuotekehitys ja uudenlaiset laitokset tarvitsevat tukea käynnistymiseen. Näitä pieniä ympäristöystävällisiä hajautetun energian tuotantolaitoksia tulee saada erityisesti Lappiin.

Metsien uudistamisessa Kemerasta eli kestävän metsätalouden rahoituslaista tullee uusi laki 2021. Siihen on saatava mukaan Lapille tärkeä asia vajaatuottoisten metsien uudistaminen. Vajaatuottoiset metsätkin olisi näin saatavissa tuottamaan Lapille työpaikkoja ja lisää hiilen sidontaa.

Hakkuissa tulee olla kuitenkin aina järki matkassa eli on muistettava, että metsiä käytetään Lapissa moneen tarkoitukseen. Esim. matkailu ja porotalous on otettava tosissaan aina hakkuita suunniteltaessa, ja siksi osaa metsistä ei todellakaan ole järkevää hakata lainkaan. Ainakin niiden hakkuun ja uudistamisen tulisi olla monimuotoista.

Eeva-Maria Maijala
Kansanedustaja (kesk.)

(Kirjoitus julkaistu Lapin Kansassa.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, metsänhoito, metsätalous, luonto

Tulkaa Vihreät metsiimme

Tiistai 10.10.2017 klo 10:36

Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, joissa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.
 
Ns. luonnonsuojelijat haluaisivat jäädyttää Suomen hakkuut mm EU:n LULUCF ja RED II -säädöksillä, joilla rajoitettaisiin Suomen metsien käyttöä todella paljon, vaikka kasvumme on lisääntynyt huimasti aktiivisten toimenpiteiden ansiosta. LULUCF:ssa saimme erävoiton, mutta työt ovat pahasti kesken. Tärkeää olisi, että saisimme edes kotimaan toimijat ymmärtämään metsiemme todellisen tilanteen. Oli todella inhottava havaita, että LULUCF äänestyksessäkin niin moni suomalainen edustaja äänesti vastoin Suomen todellista tilannetta.
 
Metsiemme kasvu on nykyään noin 120 miljoonaa m3, mutta käyttö on vain noin 70 miljoonaa m3. Metsämme kestävät valtakunnan tasolla lisääntyvät hakkuut. Poikkeuksiakin tosin on esimerkiksi Itä-Lapissa, jossa Metsähallitus ei voi lisätä hakkuita enää yhtään. Lapissa tulisi huomioida myös entistä enemmän mm. kasvava matkailu.
 
Lappiin on suunnitteilla kaksi suurempaa metsäraaka-aineen käyttäjää, valtakunnan tasolla näitä on kymmenkunta. Lapin uudet tehtaat tarvitsevat puuta reilut 4 miljoonaa m3. Nämä tehtaat ovat todella tervetulleita ja tarpeellisia, sillä Suomen kansantalouden ykkösasia on metsän kasvu ja sen järkevä käyttäminen.
 
Olen maa- ja metsätaloustoimijana sijoitettuna Suomen parlamentin ympäristövaliokuntaan hallituspuolueiden vastaavaksi. Vihreinä itseään pitävät väittävät, että metsämme olisivat huonommassa kunnossa kuin koskaan. Minut nimettiin tähän kaikkien puolueiden vihreiden valloittamaan valiokuntaan "maaseutupoliisiksi", enkä voi nyt enää sanoa muuta kuin että tulkaa vihreät tutustumaan suomalaisiin metsiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsätalous, metsänhoito, vihreät

En antaisi metsämme kiinalaisen yrityksen hoitoon?

Maanantai 23.11.2015 klo 11:37

Uuden metsähallituslain mukainen osakeyhtiöittäminen ei ole minulle mieluisaa, mutta en ole valmis ottamaan riskiä, että metsiämme hoitaisikin yhtäkkiä esim. kiinalainen yritys. Huhtikuun alussa tulee voimaan uusi direktiivi palveluiden käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisesta. Jos emme muuta metsähallituslakia ennen huhtikuuta, niin sen jälkeen tulisi avata myös valtion metsien hoito avoimille markkinoille ja kilpailun voisi voittaa vaikka kiinalainen suuryritys.

Yritetään rakentaa sellainen laki, että Metsähallituksen nykyiseen toimintamalliin ei tulisi paljoa muutoksia. Yritetään yhdessä saada konkreettisilla esityksillä lakiteksteihin sekä lain perusteluihin mahdollisimman hyvin kaikki asiat, joita me lappilaiset toivomme niissä olevan.

Suuri osa edellisellä lausuntokierroksella esittämistämme asioista on nyt lain perusteluteksteihin lisätty jollain muodolla, siitä olen varovaisen tyytyväinen.  Se osoitti, että ainakin lappilaisia ollaan valmiita kuulemaan. Mutta laki ei todellakaan ole vielä läheskään valmis, meillä on edessä vielä iso savotta.

Lain lausuntoaika päättyy tiistaina ja todella toivon, että tulisi konkreettisia esityksiä siitä, mitä muutoksia olisi hyvä tehdä perusteluihin sekä lakitekstiinkin. Olen nyt mukana lain valmistelutyössä ja totta vie teen parhaani, jotta esim. kotikuntani Savukosken tilanteeseen ei tule yhtään heikennyksiä. Metsähallitus hallinnoi kunnan pinta-alasta 95 % ja maksaa 20 % kunnan veroista.

On tullut esille, että laissa on vielä perustuslaillisiakin ongelmia. Kyse on lähinnä johtamisesta, ministeriöiden työn jaosta ja esim. saamelaisasioiden päivittämisestä. Nämä on korjattavissa siihen mennessä, kun lakia aletaan eduskunnassa hyväksyä maaliskuussa.

Itse olen esittämässä lisäystä ainakin 6 §:n yhteiskunnallisiin velvoitteisiin. Mielestäni siinä paikallinen yhteistyö tulee olla kirjoitettuna velvoittavasti lakiin, eikä vain ohjaavalla tasolla toimiviin perusteluihin. Tosin perusteluissakin asiaa tulee täsmentää.

Perusteluihin taas esitän lisäystä mm. toimitusjohtajan tehtävän kuvaukseen. Siinä tulisi määritellä selvästi johtajan rooli maa- ja metsätalousministeriön alaisen metsätalouden ja ympäristöministeriön alaisen JHT: n toimien yhteensovittamisessa, jotta vältettäisiin ristiriitaisten lausuntojen ulos tuominen.

Laista on tarkoitus jättää joulukuun alkupuolella hallituksen esitys, jotta se ehtii olla kunnolla eduskunnan käsittelyssä. Ministeri Tiilikainen lupasi meille torstaina, että hän on valmis, että lakia muokataan vielä valiokuntienkin käsittelyn aikana, kunhan saamme aikaiseksi mahdollisimman hyvin meitä lappilaisiakin palvelevan lain. Näin ollen eri toimijoiden tulee valmistautua, että helmi-maaliskuussa on vielä eduskunnassa asiasta laaja asiantuntijakierros, jolla on merkitystä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsähallitus, maa- ja metsätalousministeriöt, metsät, ympäristöministeriö