Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

26.10.2018Maijala: Maastomönkijän tiekäyttö sallittava poronhoitotöissäLue lisää »27.9.2018Maijala: Uuden eläinsuojelulain mahdollistettava koirien ulkona pitäminenLue lisää »14.9.2018Maijala tyytyväinen riistanhoitomaksun alenemiseenLue lisää »

Vain kasvava metsä sitoo hiiltä

Torstai 18.10.2018 klo 19:30


Tarvitsemme ja ilmastommekin tarvitsee Kemin ja Kemijärven biotuote/selluinvestoinnit. Viimeaikaiset puheet metsien hakkuun rajoittamisesta ja uusien metsäteollisuuden investointien kieltämisestä eivät saa vaikuttaa Lapin metsätalouden kehittämiseen.

Suomen metsien kasvu on kaksinkertaistunut 50 vuodessa. Metsien kasvu lisääntyy koko ajan aktiivisen työmme ansiosta. Meidän on pidettävä huolta, että Suomen metsien kasvua saadaan jatkossakin lisättyä, sillä vain kasvava metsä sitoo hiiltä.

Metsiä tulee hakata ja hoitaa, jotta uutta kasvua saadaan aikaiseksi. Näin osoitamme myös oman vastuumme ilmastonmuutoksesta. Puulle tulee olla sitten myös uusia hyviä käyttökohteita.

Nyt tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että metsiin sitoutunutta hiiltä ei päästetä takaisin ilmaan. Kun puutavara jalostetaan rakennuksiksi tai muuksi konkreettiseksi tuotteeksi, niin hiili pysyy sidottuna.

Puusta pitää tietenkin tehdä myös energiaa. Puusta voi saada energiaa eli lämpöä ja sähköä myös ilman, että kaikki hiili vapautetaan ilmaan. Nyt on jo onneksi kehitteillä menetelmiä, joilla osa hiilestä saadaankin eristettyä  omaksi tuotteekseen eli esim aktiivihiileksi. Tämä on arvokas vientituote ja sen loppusijoitus tulee olla esim. pellossa maanparannusaineena.

Tämä tuotekehitys ja uudenlaiset laitokset tarvitsevat tukea käynnistymiseen. Näitä pieniä ympäristöystävällisiä hajautetun energian tuotantolaitoksia tulee saada erityisesti Lappiin.

Metsien uudistamisessa Kemerasta eli kestävän metsätalouden rahoituslaista tullee uusi laki 2021. Siihen on saatava mukaan Lapille tärkeä asia vajaatuottoisten metsien uudistaminen. Vajaatuottoiset metsätkin olisi näin saatavissa tuottamaan Lapille työpaikkoja ja lisää hiilen sidontaa.

Hakkuissa tulee olla kuitenkin aina järki matkassa eli on muistettava, että metsiä käytetään Lapissa moneen tarkoitukseen. Esim. matkailu ja porotalous on otettava tosissaan aina hakkuita suunniteltaessa, ja siksi osaa metsistä ei todellakaan ole järkevää hakata lainkaan. Ainakin niiden hakkuun ja uudistamisen tulisi olla monimuotoista.

Eeva-Maria Maijala
Kansanedustaja (kesk.)

(Kirjoitus julkaistu Lapin Kansassa.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, metsänhoito, metsätalous, luonto

Poronhoito- ja metsänhoitotöissä ei tarvitse pitää kypärää eikä hätäkatkaisinta

Tiistai 19.6.2018 klo 13:57

Päätimme tänään liikenne- ja viestintävaliokunnassa tieliikennelain käsittelyn. Lain esityksessä oli, että kaikkien tulee käyttää turvallisuussyistä moottorikelkalla ja mönkijällä ajaessa suojakypärää ja että hätäkatkaisija tulee olla kytkettynä aina ennen kuin moottorikelkka käynnistetään.

Saimme lisättyä ja päätettyä lakiin tärkeät poikkeukset:
* 93§ suojakypärän käyttövelvollisuus ei koske 3) poronhoito- tai metsänhoitotöissä taikka energiansiirto- tai televerkostotöissä olevaa moottorikelkan tai  ohjaustangolla ja satulamallisella  istuimella varustetun maastoajoneuvon ja traktorin kuljettajaa ja matkustajaa.

* 96§ Hätäkatkaisimen käyttövelvollisuus ei kuitenkaan koske poronhoito- tai metsänhoitotöissä taikka energiansiirto- tai televerkostotöissä olevaa moottorikelkan kuljettajaa.

Poikkeuksista on aiemmin päätetty asetuksella. Uuteen tieliikennelakiin ei nyt tule asetusta lainkaan  ja kaikki poikkeukset tuleekin määritellä laissa ja sen vuoksi tätä poikkeuksen poistamista ei oltu huomattu aikaisemmin.

Asia tuli siis ilmi vasta lain käsittelyn aivan viime vaiheessa. Onneksi saimme asiantuntijat Paliskuntain yhdistyksestä ja MTK:sta kertomaan moottorikelkan turvalaitteiden käytöstä työtehtävissä. Silloin saivat päättäjät kuulla, mitä näissä työtehtävissä kelkan kanssa toimiminen oikeasti on. Mitä on kun kelkan päältä joutuu poistumaan usein, ajetaan hyvin hitaasti puiden keskellä, hiki on päässä ja lumet tulevat kasvoille. Toista poromiestäkin tulisi kuulla ja nähdä muiden liikkeet.

Päättäjillä oli tarkoitus parantaa kaikkien turvallisuutta, mutta asiantuntijat saivat kerrottua että tilanne olisikin ollut juuri toisinpäin. Tärkeä oli myös tieto, että työtehtävissä on tapahtunut todella vähän onnettomuuksia.

Tämä on niitä päiviä töissä, kun huomaa kuinka tärkeää on, että meitä kansanedustajia on kaikkialta Suomesta ja eri alojen kanssa tekemisissä olevia ihmisiä.

1 kommentti . Avainsanat: poronhoito, metsänhoito, moottorikelkat, liikenneturvallisuus

Tulkaa Vihreät metsiimme

Tiistai 10.10.2017 klo 10:36

Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, joissa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.
 
Ns. luonnonsuojelijat haluaisivat jäädyttää Suomen hakkuut mm EU:n LULUCF ja RED II -säädöksillä, joilla rajoitettaisiin Suomen metsien käyttöä todella paljon, vaikka kasvumme on lisääntynyt huimasti aktiivisten toimenpiteiden ansiosta. LULUCF:ssa saimme erävoiton, mutta työt ovat pahasti kesken. Tärkeää olisi, että saisimme edes kotimaan toimijat ymmärtämään metsiemme todellisen tilanteen. Oli todella inhottava havaita, että LULUCF äänestyksessäkin niin moni suomalainen edustaja äänesti vastoin Suomen todellista tilannetta.
 
Metsiemme kasvu on nykyään noin 120 miljoonaa m3, mutta käyttö on vain noin 70 miljoonaa m3. Metsämme kestävät valtakunnan tasolla lisääntyvät hakkuut. Poikkeuksiakin tosin on esimerkiksi Itä-Lapissa, jossa Metsähallitus ei voi lisätä hakkuita enää yhtään. Lapissa tulisi huomioida myös entistä enemmän mm. kasvava matkailu.
 
Lappiin on suunnitteilla kaksi suurempaa metsäraaka-aineen käyttäjää, valtakunnan tasolla näitä on kymmenkunta. Lapin uudet tehtaat tarvitsevat puuta reilut 4 miljoonaa m3. Nämä tehtaat ovat todella tervetulleita ja tarpeellisia, sillä Suomen kansantalouden ykkösasia on metsän kasvu ja sen järkevä käyttäminen.
 
Olen maa- ja metsätaloustoimijana sijoitettuna Suomen parlamentin ympäristövaliokuntaan hallituspuolueiden vastaavaksi. Vihreinä itseään pitävät väittävät, että metsämme olisivat huonommassa kunnossa kuin koskaan. Minut nimettiin tähän kaikkien puolueiden vihreiden valloittamaan valiokuntaan "maaseutupoliisiksi", enkä voi nyt enää sanoa muuta kuin että tulkaa vihreät tutustumaan suomalaisiin metsiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsätalous, metsänhoito, vihreät

Metsälainsäädännön suuret muutokset

Tiistai 22.10.2013 klo 9:40

Metsänomistajan vapaudet lisääntyvät ja samalla myös vastuu kasvaa. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä suuri paketti metsälakeja. Metsälaissa muuttuu metsänkäsittelymuotojen mahdollisuudet, Metsänhoitoyhdistyslaissa luovutaan pakkojäsenyydestä ja Metsätuholaissa määräykset kaatuneiden puiden käsittelystä tiukentuvat. Laki Metsähallituksesta on oven raossa, mutta saa nähdä, saadaanko siitä esitystä aikaiseksi. Ympäristönsuojelu- ja Luonnonsuojelulain uudistukset ovat myös tulossa, mutta tökkien.

Metsälaki vapauttaa metsän käsittelyä ja uudistusta. Metsän saa jatkossa päätehakata nuorempana, onko se sitten kannattavaa – sen päättää metsänomistaja itse. Puustolle saa tehdä esim. yläharvennuksen ja metsään saa jättää nuoremmat puut kasvamaan. Metsälaki tulee jatkossa sallimaan toimenpiteitä, jotka ovat aiemmin olleet kiellettyjä.

Metsänhoitoyhdistykset kokevat rajun muutoksen.  Metsänhoitomaksusta tulee vapaaehtoinen. Vuotuista metsänhoitomaksua ei ole siis pakko maksaa, jos haluaa jäädä pois metsänhoitoyhdistyksestä.

Metsänomistajista noin 20 % ei tällä hetkellä käsittele metsiään mitenkään. Usein syynä on se, ettei metsille haluta tehdä kovin järeitä toimenpiteitä. Lakiuudistusten tavoitteena on saada yhä useampi metsänomistaja ottamaan metsistään edes jonkin verran puuta.
Pelkään tätä vapauttamisen tilannetta. Metsäasioita osaamattomampia metsänomistajia voidaan käyttää hyväksi. Metsänostaja voi poimia metsästä parhaat puut ja kohdat, metsistä voi tulla raiskioita ja uudistaminen voi jäädä heikoksi. Onneksi suurin osa metsänomistajista ja -ostajista ovat vastuullisia ja haluavat turvata metsän kasvun seuraavallekin sukupolvelle.

Toivon, että metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä luopumista harkitsevat miettivät kahdesti. Neuvonnan merkitys tulee kasvamaan metsälain uudistuksen myötä. Pakkojäsenyydestä luopuminen haastaa yhdistykset parantamaan entisestään neuvontaa ja kaikkia palveluitaan.

Itse olen aktiivisesti osallistunut koko ikäni metsänhoitoyhdistysten järjestämiin metsätaitokilpailuihin ja metsäpäiviin. Kuukausi sitten osallistuin metsäpäiville, joissa nämä lakimuutokset herättivät paljon epävarmuutta. Siihen omalta osaltani sanon, että kaikki saa tehdä niin kuin ennenkin, mutta vapaudet kasvavat, jos niihin on itse valmis ja haluaa hoitaa metsän toisin kuin ennen.

Eduskunnassa olen nähnyt, että metsätalouden edunvalvonta vaatii jatkuvaa työtä ja hereillä oloa. Metsien merkitys tulee Lapissa kasvamaan. Erityisesti odotan kasvua ja teen töitä pohjoisen erikoispuun ja bioenergian aloilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsä, metsälaki, metsänhoitoyhdistykset