eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098
Vain kasvava metsä sitoo hiiltäTorstai 18.10.2018 klo 19:30
(Kirjoitus julkaistu Lapin Kansassa.) |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmastonmuutos, metsänhoito, metsätalous, luonto |
Poronhoito- ja metsänhoitotöissä ei tarvitse pitää kypärää eikä hätäkatkaisintaTiistai 19.6.2018 klo 13:57 Päätimme tänään liikenne- ja viestintävaliokunnassa tieliikennelain käsittelyn. Lain esityksessä oli, että kaikkien tulee käyttää turvallisuussyistä moottorikelkalla ja mönkijällä ajaessa suojakypärää ja että hätäkatkaisija tulee olla kytkettynä aina ennen kuin moottorikelkka käynnistetään. |
1 kommentti . Avainsanat: poronhoito, metsänhoito, moottorikelkat, liikenneturvallisuus |
Tulkaa Vihreät metsiimmeTiistai 10.10.2017 klo 10:36 Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, joissa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.
Ns. luonnonsuojelijat haluaisivat jäädyttää Suomen hakkuut mm EU:n LULUCF ja RED II -säädöksillä, joilla rajoitettaisiin Suomen metsien käyttöä todella paljon, vaikka kasvumme on lisääntynyt huimasti aktiivisten toimenpiteiden ansiosta. LULUCF:ssa saimme erävoiton, mutta työt ovat pahasti kesken. Tärkeää olisi, että saisimme edes kotimaan toimijat ymmärtämään metsiemme todellisen tilanteen. Oli todella inhottava havaita, että LULUCF äänestyksessäkin niin moni suomalainen edustaja äänesti vastoin Suomen todellista tilannetta.
Metsiemme kasvu on nykyään noin 120 miljoonaa m3, mutta käyttö on vain noin 70 miljoonaa m3. Metsämme kestävät valtakunnan tasolla lisääntyvät hakkuut. Poikkeuksiakin tosin on esimerkiksi Itä-Lapissa, jossa Metsähallitus ei voi lisätä hakkuita enää yhtään. Lapissa tulisi huomioida myös entistä enemmän mm. kasvava matkailu.
Lappiin on suunnitteilla kaksi suurempaa metsäraaka-aineen käyttäjää, valtakunnan tasolla näitä on kymmenkunta. Lapin uudet tehtaat tarvitsevat puuta reilut 4 miljoonaa m3. Nämä tehtaat ovat todella tervetulleita ja tarpeellisia, sillä Suomen kansantalouden ykkösasia on metsän kasvu ja sen järkevä käyttäminen.
Olen maa- ja metsätaloustoimijana sijoitettuna Suomen parlamentin ympäristövaliokuntaan hallituspuolueiden vastaavaksi. Vihreinä itseään pitävät väittävät, että metsämme olisivat huonommassa kunnossa kuin koskaan. Minut nimettiin tähän kaikkien puolueiden vihreiden valloittamaan valiokuntaan "maaseutupoliisiksi", enkä voi nyt enää sanoa muuta kuin että tulkaa vihreät tutustumaan suomalaisiin metsiin.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsätalous, metsänhoito, vihreät |
Metsälainsäädännön suuret muutoksetTiistai 22.10.2013 klo 9:40 Metsänomistajan vapaudet lisääntyvät ja samalla myös vastuu kasvaa. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä suuri paketti metsälakeja. Metsälaissa muuttuu metsänkäsittelymuotojen mahdollisuudet, Metsänhoitoyhdistyslaissa luovutaan pakkojäsenyydestä ja Metsätuholaissa määräykset kaatuneiden puiden käsittelystä tiukentuvat. Laki Metsähallituksesta on oven raossa, mutta saa nähdä, saadaanko siitä esitystä aikaiseksi. Ympäristönsuojelu- ja Luonnonsuojelulain uudistukset ovat myös tulossa, mutta tökkien. Metsälaki vapauttaa metsän käsittelyä ja uudistusta. Metsän saa jatkossa päätehakata nuorempana, onko se sitten kannattavaa – sen päättää metsänomistaja itse. Puustolle saa tehdä esim. yläharvennuksen ja metsään saa jättää nuoremmat puut kasvamaan. Metsälaki tulee jatkossa sallimaan toimenpiteitä, jotka ovat aiemmin olleet kiellettyjä. Metsänhoitoyhdistykset kokevat rajun muutoksen. Metsänhoitomaksusta tulee vapaaehtoinen. Vuotuista metsänhoitomaksua ei ole siis pakko maksaa, jos haluaa jäädä pois metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänomistajista noin 20 % ei tällä hetkellä käsittele metsiään mitenkään. Usein syynä on se, ettei metsille haluta tehdä kovin järeitä toimenpiteitä. Lakiuudistusten tavoitteena on saada yhä useampi metsänomistaja ottamaan metsistään edes jonkin verran puuta. Toivon, että metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä luopumista harkitsevat miettivät kahdesti. Neuvonnan merkitys tulee kasvamaan metsälain uudistuksen myötä. Pakkojäsenyydestä luopuminen haastaa yhdistykset parantamaan entisestään neuvontaa ja kaikkia palveluitaan. Itse olen aktiivisesti osallistunut koko ikäni metsänhoitoyhdistysten järjestämiin metsätaitokilpailuihin ja metsäpäiviin. Kuukausi sitten osallistuin metsäpäiville, joissa nämä lakimuutokset herättivät paljon epävarmuutta. Siihen omalta osaltani sanon, että kaikki saa tehdä niin kuin ennenkin, mutta vapaudet kasvavat, jos niihin on itse valmis ja haluaa hoitaa metsän toisin kuin ennen. Eduskunnassa olen nähnyt, että metsätalouden edunvalvonta vaatii jatkuvaa työtä ja hereillä oloa. Metsien merkitys tulee Lapissa kasvamaan. Erityisesti odotan kasvua ja teen töitä pohjoisen erikoispuun ja bioenergian aloilla. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsä, metsälaki, metsänhoitoyhdistykset |