Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »9.1.2019Maijala vaatii muutoksia rajavyöhykelupiinLue lisää »

Ajankohtaista ympäristöpuolelta

Torstai 20.12.2018 klo 0:07

Kuluneella vaalikaudella on byrokratiaa purettu paljon eri sektoreilla, ja myös ympäristöhallinnossa. Toimintaa on voitu järjestää niin, että käytännön työhön pystytään keskittymään enemmän pelkkien valitusten hoitamisen sijasta. Myös ns.
yhden luukun periaate saadaan ensi vuoden aikana hoidettua eteenpäin.

Metsähallituksen luontopalvelupuolelle saatiin nyt vihdoin ja viimein lisää rahaa. Se on todella merkityksellinen ja tärkeä seikka, sillä ympäristö ja luonto - sehän on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen. Lappilaisena näen erityisesti luontomatkailun suunnattomat mahdollisuudet.

Erityisesti Metsähallituksen korjausvelkarahat ovat meille lappilaisille todella tärkeitä. Metsähallituksen hallinnoimat alueet, erityisesti kansallispuistot, ovat lappilaisen matkailun keskeisiä kohteita. Savukoskelaisena olen tietysti todella kiitollinen siitä, että Urho Kekkosen kansallispuistoon, Nuorttijoen sillalle saatiin rahat. Se todella tarvitaan, että lähellä rajavyöhykettä päästään kulkemaan joen ylitse.

Metsähallituksella on paljon muitakin suojelualueita kuin pelkät kansallispuistot. Yksi näistä kohteista on Korouoma Posiolla. Siinä on kohde, jonka käyttömäärä on koko ajan lisääntynyt. Se on tunnettu nykyään myös jääkiipeilykohteena. Olisi todella hyvä, että Korouomasta tulisi kansallispuisto. Rahaa siihen ei kovinkaan paljoa tarvittaisi, sillä Korouoma on jo nyt valtion hallinnoimaa aluetta ja siellä on jo monia Metsähallituksen rakennelmia. Ainoastaan status pitäisi muuttaa.

Oppositiopuolueista erityisesti vihreät ovat koko vaalikauden ajan syyttäneet, että tällä vaalikaudella olisi leikattu ja heikennetty ympäristöpuolen asioita. Ei se kuitenkaan näin ole. Kaikki ympäristöhallinnon alalla tehdyt satsaukset on pidetty
voimassa. Uudet suojelualueet, uudet toimenpiteet, uudet Metso-alueet - ei mitään niistä ole purettu. Uusia kohteita ei ole nyt toki perustettu, mutta eihän se merkitse leikkaamista.

Valtion lupa- ja valvontavirasto eli Luova aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Väitetään, että valvontaa tulee nyt nykyistä enemmän kansalaisjärjestöjen vastuulle. Mutta ei todellakaan se niin mene, vaan Luovassa on tarkoitus, että siinä keskitytään jo tekovaiheessa kaikissa päätösten yleisen edun valvontaan laajemmin ja paremmin kuin nykyään.

Toinen suuri kokonaisuus, joka on tänä syksynä ollut esillä, ovat homekoulut. Homeasioista on puhuttu todella paljon, mutta lisääkin julkisuutta asia kaipaisi. Hyvin monessa suomalaisessa kunnassa homekoulut ovat esillä, etenkin pienissä kunnissa. Myös omassa kotikunnassani Savukoskella pitäisi rakentaa uusi koulu. Useampi miljoona euroa pitäisi laittaa koulun rakentamiseen homeongelman takia, mutta rahaa ei olisi. Mitä tämän homman kanssa tehdään? Eihän siitä tule mitään, että pienet kunnat menevät konkurssiin koulujen homeongelman takia.

Energia-asiat ovat myös ympäristöpuolella puhuttaneet. Tutkimukseen ja kehittämiseen olisi ollut hyvä varata enemmänkin rahaa. Kävimme Lappeenrannassa sekä ympäristövaliokunnan että liikenne- ja viestintävaliokunnan kanssa tutustumassa
yliopiston toimintaan. Lappeenrannassa on todella hienoja suunnitelmia siitä, miten me saisimme Suomessa kehitettyä energiantuotantomuotoja ympäristöystävällisesti. Meidän pitäisi näihin kiinnittää todella paljon huomiota, sillä näitten avulla me pystyisimme pelastamaan erittäin paljon ympäristöasioita eteenpäin myös kansainvälisellä tasolla. Pienenä maana emme voi panostaa määrään, mutta laatuun sitäkin enemmän, huippuosaamiseen ja huipputeknologiaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristö, metsähallitus, homekoulut, energia, kansallispuistot

En antaisi metsämme kiinalaisen yrityksen hoitoon?

Maanantai 23.11.2015 klo 11:37

Uuden metsähallituslain mukainen osakeyhtiöittäminen ei ole minulle mieluisaa, mutta en ole valmis ottamaan riskiä, että metsiämme hoitaisikin yhtäkkiä esim. kiinalainen yritys. Huhtikuun alussa tulee voimaan uusi direktiivi palveluiden käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisesta. Jos emme muuta metsähallituslakia ennen huhtikuuta, niin sen jälkeen tulisi avata myös valtion metsien hoito avoimille markkinoille ja kilpailun voisi voittaa vaikka kiinalainen suuryritys.

Yritetään rakentaa sellainen laki, että Metsähallituksen nykyiseen toimintamalliin ei tulisi paljoa muutoksia. Yritetään yhdessä saada konkreettisilla esityksillä lakiteksteihin sekä lain perusteluihin mahdollisimman hyvin kaikki asiat, joita me lappilaiset toivomme niissä olevan.

Suuri osa edellisellä lausuntokierroksella esittämistämme asioista on nyt lain perusteluteksteihin lisätty jollain muodolla, siitä olen varovaisen tyytyväinen.  Se osoitti, että ainakin lappilaisia ollaan valmiita kuulemaan. Mutta laki ei todellakaan ole vielä läheskään valmis, meillä on edessä vielä iso savotta.

Lain lausuntoaika päättyy tiistaina ja todella toivon, että tulisi konkreettisia esityksiä siitä, mitä muutoksia olisi hyvä tehdä perusteluihin sekä lakitekstiinkin. Olen nyt mukana lain valmistelutyössä ja totta vie teen parhaani, jotta esim. kotikuntani Savukosken tilanteeseen ei tule yhtään heikennyksiä. Metsähallitus hallinnoi kunnan pinta-alasta 95 % ja maksaa 20 % kunnan veroista.

On tullut esille, että laissa on vielä perustuslaillisiakin ongelmia. Kyse on lähinnä johtamisesta, ministeriöiden työn jaosta ja esim. saamelaisasioiden päivittämisestä. Nämä on korjattavissa siihen mennessä, kun lakia aletaan eduskunnassa hyväksyä maaliskuussa.

Itse olen esittämässä lisäystä ainakin 6 §:n yhteiskunnallisiin velvoitteisiin. Mielestäni siinä paikallinen yhteistyö tulee olla kirjoitettuna velvoittavasti lakiin, eikä vain ohjaavalla tasolla toimiviin perusteluihin. Tosin perusteluissakin asiaa tulee täsmentää.

Perusteluihin taas esitän lisäystä mm. toimitusjohtajan tehtävän kuvaukseen. Siinä tulisi määritellä selvästi johtajan rooli maa- ja metsätalousministeriön alaisen metsätalouden ja ympäristöministeriön alaisen JHT: n toimien yhteensovittamisessa, jotta vältettäisiin ristiriitaisten lausuntojen ulos tuominen.

Laista on tarkoitus jättää joulukuun alkupuolella hallituksen esitys, jotta se ehtii olla kunnolla eduskunnan käsittelyssä. Ministeri Tiilikainen lupasi meille torstaina, että hän on valmis, että lakia muokataan vielä valiokuntienkin käsittelyn aikana, kunhan saamme aikaiseksi mahdollisimman hyvin meitä lappilaisiakin palvelevan lain. Näin ollen eri toimijoiden tulee valmistautua, että helmi-maaliskuussa on vielä eduskunnassa asiasta laaja asiantuntijakierros, jolla on merkitystä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsähallitus, maa- ja metsätalousministeriöt, metsät, ympäristöministeriö

Lapin metsäpäivät

Perjantai 4.2.2011 klo 5:24

Olin 400:n henkilön kanssa Lapin metsäpäivillä Rovaniemellä. Lappia sali oli siis täynnä metsäalan ammattilaisia, työntekijöitä ja luottamusmiehiä.

 

Päivä oli todella mielenkiintoinen ja herätti miettimistä. Minua itseäni mietitytti ensinnäkin metsäkeskuksen uudelleenorganisointi. Liiketoiminta ollaan nyt erottamassa täysin omaksi erilliseksi yksikökseen muusta metsäkeskuksen toiminnasta. Valvonta ja hallintopuolelle tulee 850 henkilöä ja liiketoimintapuolelle 250 henkilöä. Miten tuo liiketoimintapuoli saadaan hoidettu täällä haja-asutusalueella. Menevätkö hyvin toimineet palvelut nyt kauas meistä, kun tähän asti on ollut mukava kysyä apua ja neuvoa metsäkeskuksen monitoimihenkilöiltä. Selväähän on, että tänne syrjään ei voida jättää liiketoimintapuolen henkilöitä ja meidän työntekijöistä tulee nyt valvonta ja hallintopuolen henkilöitä.

Metsähallituksen uudelleenorganisoinnista oli puhumassa pääjohtaja Jyrki Kangas. Esitin kysymyksen, että miten käy nyt kun liiketoimintaa harjoittava metsätalous tulee entistä tiukemmin eriyttää omaksi liiketoimintalaitokseksi? Käykä meille Savukokella sama juttu kuin Soklissa, että yhtäkkiä huomaamme sen olevan Venäjällä? Lipuuko metsähallitus oy kansainvälisen pörssiyhtiön osakkeina ulkomaille? 

Kangas vastasi hyvin selvästi, että Metsähallitus on ja pysyy suomalaisten hoidettavana ja omistuksessa  ja vain eduskunta voi asiasta päättää.  

Niin eduskunta voi päättää, mitä jos jo seuraava eduskunta päättääkin laittaa sen oy:ksi ja eiku pörssiin? Onhan huomattava osa kansamme päättäjistä alueilla, joissa mh:lla ei ole paljoa merkitystä. Tästä ei saa olla hiljaa.

Kolmas mielenkiintoinen päivän aihe oli ns. metsän jatkuvakasvatus tai jatkuvahakkuu vai onko kyse poimintahakkuusta vai vanhasta kielletystä harsintahakkuusta. Metsälain uudistus tuo tämän yhdeksi hyväksytyistä metsänhoidollisista toimintamuodoista. Nythän tämä on jo mahdollista tietyissä poikkeustapauksissa.

Mielestäni tuo jatkuvakasvatus ei saa olla itsestäänselvyys kaikilla pohjoisen hitaastiuudistuvilla alueilla, mutta asiana on varmasti tervetullut. Tämän ansiosta metsää ottavat käyttöön  myös sellaiset metsänomistajat, jotka tällä hetkellä ovat kieltäytyneet tekemästä metsälleen mitään, jos ne tulee hakata aukeiksi ja uudistaa järein menetelmin. Lisäksi tämä monivaiheinen uudistaminen olisi mielestäni sopinut jo aikaisemmin monille eri-ikäisille metsille kuivilla tai kuivahkoilla kankailla.

 

Metsä on tosi tärkeä osa alueemme elämää ja alan kehittämisestä ollaan tosi kiinnostuneita koko ajan.

 

 

 

 

24 kommenttia . Avainsanat: metsä, metsähallitus, metsäkeskus, metsänhakkuu