Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

26.10.2018Maijala: Maastomönkijän tiekäyttö sallittava poronhoitotöissäLue lisää »27.9.2018Maijala: Uuden eläinsuojelulain mahdollistettava koirien ulkona pitäminenLue lisää »14.9.2018Maijala tyytyväinen riistanhoitomaksun alenemiseenLue lisää »

Suomalainen ruoka vaatii taistelua

Keskiviikko 29.8.2018 klo 14:19

Suomalaisesta ruoantuotannosta on pidettävä huolta. Jokin päivä voi olla edessä tilanne, että emme saakaan ostettua ruokaa ulkomailta. Ulkomaisen ruoan laatu voi olla jo nyt kyseenalaista. Kuitenkin olemme tilanteessa, että esim. Lapissa lopettaa tänä vuonna ennätysmäärä maitotiloja.  

Ilmastonmuutos on muuttamassa maatalouttamme koko ajan. Yhä pohjoisempana voi viljellä eri kasveja. On todella harmi, että Apukasta loppui maatalouden tutkimus. Jatkossa peltoviljelyn tutkimus tehdään Louella. Tästä meidän ei sitten saa antaa enää yhtään periksi, sillä maatalouden pohjoinen tutkimus on tärkeää koko Suomelle. Pohjoisessa tullaan jatkossa viljelemään yhä suurempi osa Suomen ruokatuotannosta. 

Tämän kesän kuivuus on aiheuttanut valtavat satovahingot. Valtion on nyt tultava auttamaan viljelijöitä merkittävillä toimenpiteillä ja rahasummilla. Kyse ei ole todellakaan vain maanviljelijästä vaan erittäin monen muunkin suomalaisen työpaikasta ja ruuasta myös tulevaisuudessa.  

Hinta ei enää saa olla se tekijä, jolla valitaan syötävä ruoka. Tärkeintä tulee olla luottamus siihen, että ruoka on turvallista ja terveellistä. Kotimainen ruoka on tarkasti valvottua ja voimme myös luottaa suomalaisiin elintarvikkeiden käsittelijöihin, että tiedämme mitä syömme.  

Meidän ei tarvitse syödä Suomessa antibiooteilla lääkittyä lihaa ja kalaa. Kananmunistakin voimme olla varmoja, että ne ovat salmonellavapaita.  Lisäksi Suomen eläinsuojelulaki ja varsinkin tänä syksynä saatava uusi laki eläinten hyvinvoinnista takaa, että Suomessa ovat eläinten olosuhteet parhaat koko maailmassa. Vain näin voimme varmistaa, että myös ruokamme on maailman parasta. Meillä pitää olla varaa maksaa ruuan tuottajille siitä, että he tuottavat tätä ruokaa pohjoisissa olosuhteissa.  

Uusi elintarvikelaki tulee saada sellaiseksi, että se ei vaikeuta suomalaista pienyrittäjyystoimintaa. Tällä hetkellä on Suomessa saatu aikaiseksi byrokratian huippu, sillä miten vaikeaa on jalostaa lähiruokaa. Lappikin on tällä hetkellä omavarainen vain nauriin ja poronlihan osalta. Kaikki muut Lapissa tuotetut elintarvikkeet jalostetaan pääosin muualla.   

Vegaaniset tuotteet ovat tulleet suosituiksi, mutta suuri osa on niistä vielä ulkomaisia. Meidän tulee pystyä tarjoamaan monipuolisesti kohtuuhintaisia kotimaisia vegaanisia tuotteita. Näistä voisi kehittää Lapissa erikoistuotteita jopa vientiin. Lapin vegaanituotteet olisivat aromikkaita ja niissä olisi korkeat arvot esim. flavonoidien osalta. 

Suoramyynti varsinkin lihan osalta on vieläkin vaikeaa ja byrokraattista.  Suomalaiset haluaisivat ostaa lähellä tuotettua lihaa, mutta se on usein mahdotonta. Myös turistit haluaisivat ostaa lähellä tuotettua ruokaa, mutta sen saaminen on vaikeaa ja kallista. Tässä on paljon sitä turhaa byrokratiaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruoka, elintarviketuotanto, omavaraisuus, maatalous, alkutuotanto

Kaupunki vai maaseutu

Torstai 22.3.2018 klo 21:28

Eduskunta kävi eilen keskustelua aluekehityksestä ja maatalouspolitiikasta asiakokonaisuudesta tehtyjen keskustelualoitteiden pohjalta.

Viime aikoina julkisuudessa esillä on erityisesti pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen jännite, erityisesti Helsingin kokoomuslaisen pormestari Jan Vapaavuoren voimakkaan esiintymisen johdosta.

Ryhmätoverini, kansanedustaja Petri Honkonen lausuikin oman puheenvuoronsa alussa: ”Johtavana riidankylväjänä on Helsingin puuhakas pormestari. Ei esimerkiksi kaikille suomalaisille tärkeän Helsingin pitäisi kilpailla muun Suomen kanssa, vaan kansainvälisesti. Kuitenkin hänen ja hänen hengenheimolaistensa tavoite on kaataa sote- ja maakuntauudistus ja ylipäätään keskittää suomalaiset palveluineen ja työpaikkoineen vain suurimpiin kaupunkeihin - käytännössä pääkaupunkiseudulle.”

Vapaavuoren lisäksi myös moni muu on asennoitunut siten, että Suomen menestys on kaupungistumisessa ja että ensisijaisesti pääkaupunkiseutu on ”Suomen veturi”. Kaupungistumisesta puhutaan maailmanlaajuisena trendinä, jota ei voi tai ei ainakaan tulisi yrittää pysäyttää.

Keskustalainen vaihtoehto on kuitenkin ideologisen perustamme mukaisesti hajautettu yhteiskuntajärjestelmä. Emme me vastusta kaupunkien kehittämistä – ja näemme tasapuolisen aluekehityksen tärkeäksi myös kaupunkien sisällä, eri kaupunginosien välillä. Lähidemokratiaa on vahvistettava myös suurkaupunkien lähiöissä.

Sanotaan, että kaupunkeja ja maaseutua ei saa asettaa vastakkain. Toisaalta eikö ole ymmärrettävää, että vastakkainasettelua syntyy. Maakunnissa monet maaseutupitäjät tyhjenevät, väki keskittyy keskuskaupunkeihin ja maaseudullakin taajamiin. Tämä katkeroittaa jäljelle jääviä ihmisiä. He ovat maksaneet veronsa ja kasvattaneet lapsensa, ja näkevät nyt palvelujen karkaavan ulottuviltaan. Vastikään uutisoitiin, miten pieniä kauppoja lopetetaan ennätystahtia.
Jos kehitystä kuitenkin katsotaan pidemmällä tähtäimellä, niin missä on Suomen tulevaisuus? Jos haluamme tuottaa lisää energiaa, niin tapahtuuko se suurkaupungeissa, vai maakunnissamme? Mistä löytyvät biotalouden raaka-aineet? Entä missä piilevät kansainvälisen matkailun mahdollisuudet – mikä on kansainvälisesti tunnetuin maakuntamme?

Monet tutkimukset kertovat, että yhä useammat nuoret perheet haluaisivat muuttaa maaseudulle asumaan, jos vain olisi työtä ja toimeentuloa. Tämän tavoitteen edistäminen on yhtä tärkeä asia kuin kaupungeistamme huolehtiminen, jos aidosti haluamme estää vastakkainasettelun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maaseutu, maatalous, kaupungit, keskittäminen, hajauttaminen

Onko keskusta pettänyt maanviljelijät?

Keskiviikko 23.3.2016 klo 14:00

Tämä kysymys on esitetty viime aikoina monesti.  Maatalouden taloustilanne on paha, mutta tilanne olisi vielä paljon pahempi ellemme eduskunnan keskustan ryhmän maaseutupoliittisessa työryhmässä olisi tehneet jo asian eteen paljon töitä. 
 
Syksyllä saimme pysäytettyä mm.  lantaloiden tarpeettomat nitraattiremontit. Pakotimme loppuvuonna maksuun viime vuoden tuet, nyt sitten mavista selitetään, ettei se ole voinut maksaa tämän vuoden tukia ajallaan, kun se pakotettiin maksamaan viime vuoden tukia isot määrät nopeammin. Seli seli, sanon mavin selityksille.
 
Traktorimarssi oli vaikuttava. Olin Senaatintorilla paikalla sekä viljelijän, että päättäjän roolissa. Sain kuulla muiden päättäjien kanssa siellä viljelijöiden todella huonosta tilanteesta. Saimme marssilla suoraan vaikutuksia päätöksiin. Lisäksi tilaisuus oli valtava asennekampanja, kun monessa perheessä on sen ansiosta käyty keskustelu, että ostetaanko kaupasta varmasti kotimaassa tuotettua ruokaa.
 
Saimme mavin johtajan pois paikaltaan. Ja tukien maksatukset otettiin suoraan ministeriön hoitoon. Rästissä olevat maksatukset velvoitetaan laittamaan maksuun heti.
 
Nämä tukiasiat vain eivät riitä. Olen keskustellut monen lappilaisen maanviljelijän kanssa ja kuullut todella järkyttäviä tarinoita.  Maatilojen tulot ovat olleet viime vuonna 40 % pienemmät kuin edellisenä vuonna. Monet tilat ovat Lapissakin aivan hirveissä maksuvaikeuksissa. Lainaa otetaan rehun ostoon.
 
Keskustassa tehdään nyt tosissaan töitä maatalouden tilanteen parantamiseksi. Haaste on kova, kun elämme osana Eu:ta keskellä globaalia kilpailua. Meidän on osattava nyt löytää kaikki asiat, joilla voimme kansallisesti vaikuttaa asiaan.
 
Maidosta ja lihasta eli maatalouden tuotteista on saatava oikea hinta. Vain tuotteiden hinnan nousulla saamme maatalouden kannattamaan. Erityisen tärkeää olisi saada purettua Venäjänkaupan rajoitteet. Venäläiset ostavat mielellään suomalaisia tuotteita, kunhan niitä vain olisi heillä saatavilla.
 
Mtk järjestää joka keskiviikkoaamu kaikille kansanedustajille avoimen maa- ja metsätalouden ajankohtaiskatsauksen. Ikävä, että paikalla on hyvin vähän muita kuin keskustalaisia edustajia. Käyn aamuteellä lähes joka viikko. Mtk:lta tuleva ajassa oleva tieto on minulle tärkeää, koska olen maataloudelle tärkeissä Ympäristö- sekä Liikenne- ja viestintävaliokunnissa ainoana maatalousalan ihmisenä. 
 
Kirjoitan tätä kolumnia kotona, jossa äskenkin pohdin maatalouden tilannetta ajaessani traktorilla pyöröpaaluja lampolaan. Tehdään töitä maataloutemme kannattavuuden eteen, jotta saamme tuottaa kotimaista ruokaa jatkossakin.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio -lehdessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maatalous, maanviljelijät, maataloustuet

Oletko syönyt tänään? Kiitä maanviljelijää!

Perjantai 11.3.2016 klo 15:38

Olin seuraamassa tänään suurmielenosoitusta Helsingin Senaatintorilla. Se oli täynnä maatalousväkeä, traktoreita sekä myös kuluttajia, jotka halusivat ilmaista myötätuntonsa suomalaisen ruoantuotannon puolesta. Tapasin monia tuottajien edustajia. Maatilan emäntänä ymmärrän täysin sen ahdistuksen ja tuskin, jota ympäri Suomen laajaa maaseutua tunnetaan. Maaseudun väki puhui väkevästi ja sen viesti on kuultava. Uskon, että tuhansissa suomalaisissa kodeissa on sydämessä marssittu näiden ihmisten mukana, vaikka kaikki eivät henkilökohtaisesti tänne paikalle päässeetkään. 

Tänään on jo ilmoitettu Maaseutuviraston ylijohtajan siirtämisestä pois tehtävistään ja viraston ottamisesta tiukemmin ministeriön ohjaukseen. Oikeansuuntaisia päätöksiä, mutta ihmisten on nyt voitava luottaa, että asioidenhoitoon tulee oikeasti muutos.

Olen kantanut suurta huolta ja käynyt lukemattomia keskusteluja maatalousalan edustajien kanssa syksystä lähtien maataloustukien maksujen viivästymisestä. Ministeriöön ja Maaseutuvirastoon (Mavi) on pyritty viemään mahdollisimman vakavaa viestiä siitä, että maatiloilla ovat loppuneet rahat. Tämä ei ole johtunut maatalousyrittäjistä, vaan siitä, etteivät he ole saaneet laillisia korvauksiaan. 

Pahimmat maksujen viivästymiset on saatu estettyä. Se on tietysti hyvä, mutta Mavin toiminta on silti sanalla sanoen epäonnistunut. Maataloushallinto on muutettava asiakaslähtöiseksi. Tuottajat ovat maataloushallinnon asiakkaita, eivät alamaisia, joita saa kohdella, miten sattuu.

Oman tilamme maatalouden veroilmoituksen jätin viime kuun lopussa. Tilamme tulot ovat romahtaneet rajusti. Käytännössä olen elättänyt perheemme kansanedustajan palkallani. Kaikki eivät ole yhtä hyvässä asemassa, että toisella puolisolla on hyväpalkkainen työ. Eikä maataloutta pidäkään rahoittaa muilla töillä, vaan oman tilan tuloilla. Moni maanviljelijä on joutunut nyt erittäin vaikeaan tilanteeseen. 

Mavissa ongelma on myös Hyrrä-verkkopalvelun täysin epäonnistunut toiminta. Maaseudun investoinnit ja kehittämishankkeet piti hoitaa verkossa, mutta sähköinen ohjelma toimii vain osittain. Päätökset on jouduttu alkamaan uudestaan hoitaa paperilla.

Mavin johdon vaihtaminen ja viraston ottaminen ministeriön holhoukseen oli tarpeellinen askel. Suomi on täynnä ohjelmistoalan ammattilaisia, mutta maatalouden tukiasioita ei ole saatu hoitoon, vaikka ongelma on tiedostettu jo kauan. Hyväksyttäisiinkö minkään muun ammattiryhmän näin huono kohtelu? Ilman omaa syytään he ovat jo joutuneen Venäjä-pakotteiden maksumieheksi. 

Meidän on aina syytä muistaa, että maataloustuet eivät ole elinkelvottoman elinkeinon ylläpitämistä. Niissä on kysymys oikeudenmukaisesta korvauksesta tehdystä työstä, jotta suomalaiset voivat syödä kohtuulliseen hintaan puhdasta ja terveellistä kotimaista ruokaa. Tuet täytyy hoitaa maksuun ajallaan. Tarvitaan myös asennekasvatusta. Suomalainen alkutuotanto ja lähiruoka tulee ottaa kansalliseksi ylpeydenaiheeksi. Yksi toimenpide tässä voisi olla, että suomalaista ruokaa on saatava julkisiin ruokapaikkoihin nykyistä enemmän, ja kilpailutuksessa on voitava entistä paremmin huomioida laatu, välimatkat ja yleensä paikallisuus.

Mielenosoituksessa oli monenlaisia iskulauseita esillä. Moni oli kiinnittänyt traktoriinsa sloganin: ”Ei maatiloja – ei ruokaa!” Eräässä mielenosoituskyltissä luki: ”Oletko syönyt tänään? – Kiitä maanviljelijää!” – Annetaan kotimaiselle alkutuotannolle sille kuuluva arvostus, eikä vain myötätuntoisina puheina, vaan todellisina valtiotekoina!

20160311_140504.jpg

20160311_120208.jpg

20160311_120140.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maatalous, maaseutu, alkutuotanto, traktorimarssi, mielenosoitus

Pyörät pyörimään - ajatuksia loppukesältä

Tiistai 19.8.2014 klo 10:10

Keskusta on päättänyt laittaa pyörät pyörimään. Viikko sitten tiistaina lähti Rovaniemeltä Juha Sipilän johdolla liikkeelle Keskustan ”pyörät pyörimään” -tempaus, jossa polkupyörillä ajetaan väli Rovaniemi-Hyvinkää. Osallistuin itse tempauksen alkumatkalle. Ajoin äkkiseltään 120 km Rovaniemeltä Keminmaahan, tunnustan että siinä oli takapuoli kipeänä ja paikat jumissa. Siinä ajaessa päivän paransimme maailmaa ja matkalla pysähdyimme juttelemaan paikallisten ihmisten kanssa.

Pyörät pyörimään tempauksen tavoitteena on saada koko maan pyörät pyörimään, nykyinen keskittämispolitiikka pitää pysäyttää. Tarvitsemme pysyviä työpaikkoja ja vientituloja. Näitä työpaikkoja saadaan vain ottamalla koko maan voimavarat käyttöön.

Elämistä ja yrittämistä pääkaupunkiseudun ulkopuolella on vaikeutettu. Keskittämisen politiikalle on tehtävä vaihtoehto.

Hallitus päätti juhannuksen jälkeisessä vaalibudjetissaan sijoittaa isot summat rahaa länsimetroon, pisararataan ja Tampereen raitiovaunuliikenteeseen, mutta kun tällaisilla investoinneilla ei saada Suomen talouden pyöriä pyörimään. Muuta tarvitaan ja siihen on meidän nyt tartuttava.

Yksi iso kysymys ovat energia-asiat. Meidän tulee saada kotimaiset luonnonvarat, bioenergia, käyttöön. Turve- ja metsän puuaines pitää saada kunnolla käyttöön ja niihin tulee varata rahaakin.

Sen sijaan tuulivoima-asia on mielestäni hyvin kyseenalainen. Tuulivoiman rakentaminen ja ylläpitäminen on valtiolle erittäin kallista. Laitteetkin tulevat ulkomailta. Lisäksi meillä on nyt lainsäädännöllinen puute: tuulimyllyjen purkamiseen ei tarvitse varata määrärahoja, ja jos tätä ei korjata niin purkaminen kuluineen voi jäädä kunnille.

Venäjän tilanne on nyt vakava. Olemme riippuvaisia Venäjän energiasta ja ruoka- ainekaupasta.  Energian tuotannossa meidän on laadittava kuviot niin, että voimme yhä enemmän tuottaa energiamme itse omista raaka-aineista eikä esim. helposta kivihiilestä.

Metsä on todellakin ykkösasia, mutta mitä kuuluu Metsähallitukselle? Uskon ja toivon, että metsähallituslaki ei tule menemään läpi. Sen sijaan olen todella huolestunut siitä, että Metsähallituksen tuloutusta valtiolle on koko ajan nostettu.  Muutama vuosi sitten Metsähallituksen piti tulouttaa valtiolle 70 miljoonaa, nyt tuloutusvaatimus on jo 130 miljoonaa. Valtionmetsät eivät tätä kestä. Valtionmetsät on jo nyt Lapissa monin paikoin hakattu yli ja puuta joudutaan korjaamaan koko ajan nuoremmista metsistä.

Valtion puukaupat ovat jo sekoittaneet pohjoisen puumarkkinat. Yksityisillä on todella vaikeuksia saada enää puuta kaupaksi. Lisäksi on todella huolestuttavaa, että tuloutusvaatimuksen täyttämiseksi tulee Metsähallituksen eli valtion myydä maata kymmenien miljoonien edestä. Metsähallituksen tuloutus ei ole kestävällä pohjalla.

Suomen maatalous kärsii Venäjän pakotteista – myös Lapin maatalous. Vähintä mitä voimme itse kukin nyt tehdä on osallistua kotimaisen ruoan puolesta käytävään kampanjaan. Ostetaan ja käytetään nyt tietoisesti enemmän kotimaisia elintarvikkeita. Toivottavasti onnistumme saamaan maataloudelle lisätukia myös talousarvioon. Maanviljelijät ovat jo muutenkin erittäin tiukoilla, lisää vaikeuksia ei olisi kaivattu.

Keskustan ”pyörät pyörimään” -tempauksella on myös toinen iso tavoite, nimittäin se että Suomalaiset pitää saada liikkumaan. Olen itse käyttänyt teema-lauseena, että osallistutaan Suomen suurimpiin säästötalkoisiin – liikutaan. Liikkumalla saamme aikaiseksi paljon säästöjä. Liikkuminen ei tarkoita, että meidän kaikkien tarvitsisi olla huippu-urheilijoita eikä kaikkien tarvitse pyöräillä itseään kipeäksi niin kuin minä tein viime viikolla. Jo pienet asiat ovat liikkumisessa eteenpäin, kuten että kävellään portaita tai otetaan edes pieni ylimääräinen happihyppely. Pidetään jokainen huolta omasta kunnosta – liikutaan.

pyorat_pyorimaan.jpg

Kuvassa minä sekä Lapin Keskustan toiminnanjohtaja Pekka Lehto ja takana Keskustan yhteyspäällikkö Lasse Kontiola lähdössä pyörämarssin ensimmäiselle taipaleelle Rovaniemeltä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: keskittäminen, aluepolitiikka, maatalous, liikunta, energia

Kenelle maataloustuet menevät?

Perjantai 3.8.2012 klo 13:19

Maanviljelijöille on EU-järjestelmässä luotettu hyvin tärkeä tehtävä. Heidän työnään on huolehtia tukien järkevästä jakamisesta suomalaiselle työlle ja tuotannolle. Vaihtoehtoisesti Suomi / EU voisi tukea energiantuotantoa, elintarvikkeiden jalostusta, kuljetusta, kauppaa jne.

Aikoinaan EEC:n puitteissa valittiin tukemisen kohteeksi ruoan tuottajat, jotta hiiliteollisuuden ym. työntekijöille saadaan ruokaa varmasti ja kohtuuhintaisesti. Näin saatiin rauhoitettua teollisuustyöläisiä eikä tarvinnut pelätä kapinaa tuottajienkaan puolelta. Euroopan kehitys edellytti rauhaa, joka turvattiin varmuudella, että kaikissa tilanteissa maanosan asukkaille saatiin varmasti ruokaa.  Tänä kesänä säät ovat aiheuttamassa katastrofaalista katoa maailman vilja-aittoihin, MIKÄ uhkaa rauhaa muualla eri puolilla maailmaa.

Tukien avulla maanviljelijät on saatu erittäin tarkan valvonnan ja ohjauksen alle. Jos maanviljelijöitä ei olisi pakkosidottu tukiin, voisi heillä olla uskomaton ja valtion tasaiselle elämälle jopa pelottavan suuri valta.

Maanviljelijöiden toiminta ja kotimainen ruuan tuotanto on tukien ansiosta hyvin hallinnassa, mutta onko esim. energiateollisuus tai elintarvikkeiden jalostus sekä kauppa keskittyneet liian harvalle? Harvalle, jotka ovat saaneet itselleen lähes monopoliaseman ja siten vallan. Tähän tilanteeseen ei voida vaikuttaa nykyisellä maataloustukipolitiikalla, mutta asia tulee ottaa käsittelyyn muuten. EU-pöydissä on tehtävissä enemmän.

Tukien nauttijoina ovat siten suoraan kaikki elintarvikeketjuun osallistuvat tahot. Viljelijä on vain sen valittu välittäjätaho. Moni meistä maanviljelijöistä odottaa syksyllä maksuun tulevia tukia, jotta saamme maksaa energia-, lannoite, rehu-, kone- yms. laskut eli siirtää tukia suoraan muille elintarvikeketjun lenkeille.

Onko tämä kadehdittavaa? Vai pitäisikö useamman miettiä, että olenko minä tai joku läheiseni todellisuudessa ns. maataloustukien saajia? Kaikki suomalaiset ovat välillisesti maataloustukien saajia.

Haluamme kotimaista ruokaa, mutta se ei riitä. Nyt Suomen tulee varmistaa, että nämä ketjun muutkin työpaikat säilyvät Suomessa.

Yhden viiteryhmäni eli maanviljelijöiden kautta kulkee huomattava määrä valtiomme rahoista. Eli on tärkeää, että asiasta puhutaan ja ymmärretään koko kokonaisuus. Onneksi on olemassa vielä ihmisiä, joilla on maausko ja he kaikesta huolimatta haluavat tuottaa isiensä maassa puhdasta kotimaista ruokaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maataloustuet, maaseutu, maatalous

Ympäristölle haitalliset tuet ja maaseutu

Tiistai 24.4.2012 klo 0:39

Kataisen hallituksen hallitusohjelman ympäristöpolitiikkaa koskeva osa sisältää lauseen: "Kestävän kehityksen edistämiseksi kartoitetaan ympäristölle haitalliset tuet ja suunnataan niitä uudelleen."
 
Tämä lause voi pahimmillaan merkitä jälleen uutta iskujen ryöppyä suomalaista maaseutua, alkutuotantoa ja haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta kohtaan. Olennaista on, miten "ympäristölle haitalliset tuet" määritellään.
 
Neljä Suomessa toimivaa luontojärjestöä (Greenpeace, WWF Suomi, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto) ovat tehneet oman esityksensä ympäristölle haitallisista tuista. Oli surullista lukea, mitä muka luonnonsuojelun nimissä esitettiin. Sitä voisi kutsua keskittämisen lyhyeksi oppimääräksi.
 
Luontojärjestöjen kannanotoissa esitetään mm. työmatkakuluvähennyksen poistamista sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen pienentämistä. Energiapuolella tulilinjalle joutuisivat mm. dieselpolttoaineen, työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn, turpeen ja maakaasun alempi verokanta. Nuoren metsän hoidon ja uudistushakkuun tukia kutsutaan tarpeettomiksi yritystuiksi. Lisäksi lannoitteille haluttaisiin erillinen vero.

Kun eduskunnassa käytiin taannoin lähetekeskustelua valtiontalouden kehyksistä, muistutin , että energiakysymykset on nähtävä kokonaisuutena. Puun ja turpeen käyttöä ei pitäisi hankaloittaa. Olen huolissani turpeen verotukseen kohdistuvista paineista. Puun järkevä polttaminen tarvitsee hyvin usein tukiaineeksi juuri turpeen. Turve on sitä paitsi uusiutuva luonnonvara, hitaasti uusiutuva tosin. Joka tapauksessa asia on nähtävä kokonaisvaltaisesti, kotimaisena ja luontoystävällisenä kokonaisuutena. 

Tämän kokonaisuuden vaihtoehtona näyttää olevan kivihiili. Nykyinen kehysriihi ja tämä toiminta tukevat kivihiilen käyttämistä Suomessa eivätkä todellakaan ympäristöystävällistä toimintaa. Meillä ei Suomessa olisi varaa siihen. Ei ole oikein saastuttaa ympäristöämme kivihiilellä ja siirtää meille tärkeitä työpaikkoja ja euroja muualle maailmalle.

On huolehdittava siitä, että hallitusohjelman kirjaus ei tule merkitsemään sitä, että alkutuottajien ja haja-asutusalueen ihmisten mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon taas entisestään heikennetään. Hajautetussa yhteiskunnassa eläminen kun on sitä paitsi kaikkein luonnonmukaisinta ja ympäristöystävällisintä.

Asiat on pistettävä oikeisiin mittasuhteisiin. Mikä on Venäjän päästöjen vaikutus Itämereen ja mikä meidän? Kansallinen etumme kattaa sekä ympäristönsuojelun että elinkeinoelämämme, työllisyytemme ja kilpailukykymme turvaamisen. Näiden asioiden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Luonnosta elävät ihmiset, alkutuottajat haluavat varmasti kaikkein vähiten tuhota luontoa ja vaarantaa ympäristöä.  He siitä kärsisivät lopulta eniten.

1 kommentti . Avainsanat: maaseutu, maatalous, alkutuotanto, ympäristötuet