Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

26.10.2018Maijala: Maastomönkijän tiekäyttö sallittava poronhoitotöissäLue lisää »27.9.2018Maijala: Uuden eläinsuojelulain mahdollistettava koirien ulkona pitäminenLue lisää »14.9.2018Maijala tyytyväinen riistanhoitomaksun alenemiseenLue lisää »

Sote- ja maakuntauudistuksesta

Perjantai 16.3.2018 klo 10:20

Sote-palveluiden rapautumiskehitys on tällä hetkellä hallitsematonta. Kaikki tiedostavat, että muutos on tehtävä. Tosin, jos sitä muutosta ei nyt tehdä, niin kohta ei tarvitse enää puhua valinnanvapaudesta, kun on jo pitänyt hädässä tehdä kalliita valintoja.  

Tämä sote-puolen hallittu kokonaismuutos olisi ollut tarve tehdä jo kymmenen vuotta sitten, mutta siihen ei ole ollut meillä kenelläkään poliittista valmiutta. Nyt se on kuitenkin yhteiskuntamme muutoksessa edistynyt lähinnä markkinatalouden voimilla. Vastuullisten poliittisten päättäjien on saatava nyt tulosta aikaan. Sote-uudistus pitää tulla, mutta ei mikä tahansa uudistus. Emme saa milloinkaan aikaiseksi täydellistä esitystä, mutta saamme tärkeän kokonaisuuden liikkeelle järkevästi. Jos emme tyydy hieman vajaaseen malliin, niin vaihtoehto olisi, että sote ajautuu hallitsemattomaan tilanteeseen. 

Korjauksia saadaan vielä tehtyä asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Siksi onkin hyvä, että tämä on meillä käsittelyssä monessa valiokunnassa. Vihdoinkin tämä paketti on nyt saatu eduskunnan käsittelyyn. Iso, tärkeä askel on saatu otettua. Eduskuntaan käsittelyyn tulevien lakien pitäisi olla hyvin valmiita, tätä paremmin rakennettuna valmiiksi, mutta tilanne on tämä.

Nyt on todellisen yhteisen työn aika. Tarvitsemme oppositiota tähän mukaan. Meidän yhteinen tehtävämme on etsiä ongelmia, joita tässä kokonaisuudessa on, ja se onneksi oppositiolta onnistuu vielä paremmin kuin meiltä hallituspuolueiden edustajilta. Me voimme sen jälkeen yhdessä miettiä, mitkä ovat ne järkevät ratkaisuvaihtoehdot, että saisimme parhaan mahdollisen tuloksen aikaiseksi. 

Neljä vuotta on lyhyt aika näin ison kokonaisuuden rakentamiseksi. Kiitos kaikille tahoille, jotka ovat tähän kaikkeen työhön osallistuneet. Sekä luottamusmiehissä että virkamiehissä eri puolilla on tehty valtavasti töitä.  

Myös ympäristöhallinto kaipaa muutosta ihan niin kuin sote-puolen asiatkin. Ympäristöhallintoa ja sen toimintaa tulee todellakin selkeyttää.  

Ympäristöasiat ovat tärkeitä meille kaikille, ja varmasti kaikki virkamiehet eri organisaatioissa yrittävät jo nyt tehdä parhaansa niiden eteen. Ne tulee huomioida kaikissa eri toiminnoissa ja kaikkien virkamiesten eri päätöksissä jo nyt.  

Maakuntauudistuksessa valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan yhteen Luovaksi. Elyjen ja avien voimat kootaan nyt yhteen. Jatkossa on yksi Luova, eli valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto. Luovan jokainen virkamies on vastuussa, että päätökset ovat lainmukaisia. Hallitusohjelmamme yksi pääteemoista on byrokratianpurkaminen. Nyt puretaan ja kevennetään byrokratiaa todella paljon, järkevöitetään ja vähennetään turhaa hallintoa.

Jos nyt sitten vielä perustettaisiin ylimääräinen uusi yleisen edun valvonnasta vastaava yksikkö, kuten jossakin on esitetty, niin se valvoisi uutena organisaationa ennen kaikkea oman virastonsa toimintaa, siis valittajana olisi Luova ja vastaajana Luova.  

Uudistusta ei pidä tehdä niin, että Luova voisi valittaa omista päätöksistään. Sama viranomainen valittaisi siis omista päätöksistään! Joka tapauksessa yleisen edun näkökulma huomioidaan kyllä lupaprosessissa osana viranomaistehtäviä aiempaa paremmin, koska Luova-organisaatioon tulee kokonaisuudessaan noin 500 henkilötyövuoden ympäristöyksikkö, joka luvittaa ja valvoo ympäristöasioita. Osaamista kootaan nyt yhteen, ja se on parempaa kuin nykyisissä aluehallintovirastoissa.

Valitusoikeus ei todellakaan heikenny tai vähene nykyisestä. Se selkeytyy. Luova voi edelleen valittaa muiden viranomaisten päätöksistä. Muut, myös asianosaiset, ympäristöjärjestöt, kunnat, muut ympäristöviranomaiset ja joiltain osin maakunnatkin voivat taas sitten valittaa Luovan päätöksistä. Kokonaisuus on tämän jälkeen varmasti selvempi ja järkevämpi.  

Lopuksi haluan sanoa, että sotesta kun puhutaan, niin on muistettava myös, että meidän väestömme vanhenee. Jos emme pidä kunnostamme huolta, niin nämä sote-menot vain lisääntyvät. Vastasipa sotepalveluista kuka tahansa, niin meidän kaikkien vastuulla on terveydenhuolto, ennen kaikkea oman terveyden huolto ja se, että me muistamme liikkua ja pitää huolta itsestämme. Kaikkien meidän tehtävä olisi osallistua Suomen suurimpiin säästötalkoisiin ja liikkua.  

Terveydenedistämistehtävä jää kunnille. Muistakaamme kaikki kuitenkin kuntien päättäjinä pitää huolta, että kunnissa tehdään valtavasti töitä terveyden edistämisen puolesta.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, maakunta, sosiaali- ja terveyspalvelut, maakuntahallinto

Riipin linjaukset ovat oikeansuuntaisia

Keskiviikko 28.11.2012 klo 23:24

Uudeksi maakuntajohtajaksi valittu Mika Riipi esitti Lapin maakuntahallinnon kehittämistä ja itsehallinnon lisäämistä. Hänen näkemyksensä ovat saaneet paljon huomiota ainakin lappilaisessa mediassa.
 
Riipin esityksen peruslinjat ovat mielestäni oikeansuuntaisia. Tältä pohjalta lappilaista maakuntahallintoa olisi hyvä kehittää ja selkeyttää. Hyvin monessa muussakin maassa hallinnolla on kolme tasoa: kunta-maakunta-valtio, ja jokaiseen niistä ylin luottamuselin valitaan suoralla kansanvaalilla. Meillä Suomessa tämä väliporras ei ole nyt rakenteellisesti selkeä eikä sillä ole parasta mahdollista demokratiakatetta.
 
Maakuntahallintoon tarvitaan enemmän kansanvaltaisuutta. Vaali voitaisiin suorittaa esimerkiksi kunnallisvaalien yhteydessä. Vaalissa täytyisi olla käytössä vaalipiirit, esimerkiksi seutukunnittain tai kuntakohtaisesti, jotta alueellinen kattavuus toteutuisi. Voisi pohtia myös tasauspaikkajärjestelmää, niin että riittävää kannatusta saaneiden puolueiden edustus toteutuisi pienistä vaalipiireistä huolimatta.
 
Keskustan mallissa on paljon yhteistä sen kanssa, mitä Riipi on esittänyt. Keskustan malli lähtee siitä, että jokaiseen maakuntaan rakennettaisiin maakuntahallinto ja tästä säädettäisiin laki. Keskustan ajamana Suomessa on ollut Paras-hanke, jonka pohjalta kuntaliitoksia on tehty eri puolilla maata vapaaehtoisuuden pohjalta. Keskustan maakuntamalli ei ole pelkkä vastaus nykyisen hallituksen suurkuntahankkeelle. Sitä olisi tullut ajaa siinäkin tapauksessa, että Virkkusen kuntauudistusta ei olisi lähdetty toteuttamaan.
 
Ainakin osa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta tulisi siirtää maakuntatasolle. Samoin esim. maakunnan tason kaavoitusasiat, maankäyttö ja liikennekysymykset. Yhteiset koko maakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen tähtäävät hankkeet. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietyt peruspalvelut myös sosiaali- ja terveyspuolen osalta säilyvät lähikunnissa ja että näiden kuntien omat hallintoelimet pystyvät vaikuttamaan niiden sisältöön.
 
Maakuntamallilla voitaisiin estää myös kuntien pakkoliitokset, jotka varsinkin meidän pitkien välimatkojen oloissamme, ovat täysin kestämätön ratkaisu kuntakentän ongelmiin.
 
Kun uudistuksia tehdään, täytyy muistaa, että sama malli ei sovi Lappiin ja eteläään. Meidän tulee kehittää meille sopiva malli ja toivomme tälle tukea myös hallituspuolueiden edustajilta. Tavoitteemme kun on sama, palveluiden turvaaminen muuttuvassa yhteiskunnassa.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakuntahallinto, Lappi, itsehallinto