Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

26.10.2018Maijala: Maastomönkijän tiekäyttö sallittava poronhoitotöissäLue lisää »27.9.2018Maijala: Uuden eläinsuojelulain mahdollistettava koirien ulkona pitäminenLue lisää »14.9.2018Maijala tyytyväinen riistanhoitomaksun alenemiseenLue lisää »

MINÄ KÄVELEN!

Torstai 22.2.2018 klo 20:42

22.2.2015 yöllä klo 3.30, tasan kolme vuotta sitten, makasin olohuoneen lattialla. En voinut liikuttaa itseäni, en pystynyt puhumaan. Makasin ja odotin apua.

Onneksi mieheni havahtui. Poikani soitti hätäkeskukseen ja siellä tajuttiin heti, mitä oli tapahtunut. Olin saanut aivoinfarktin. Apu tuli pian 30 km päähän Savukosken kirkoltakin, Finnhemsin helikopteri ei taaskaan päässyt sumun vuoksi lentämään ja minua lähdettiin viemään ambulanssilla kaasu pohjassa kohti 215 km päässä olevaa keskussairaalaa.

En voinut kommunikoida, mutta näin, kuulin ja ymmärsin kaiken, mitä muut puhuivat. Olin siis saanut verisuonen tukkeuman aivorunkoon. Emme voineet kuin odottaa.

Minun olisi pitänyt lähteä ajamaan autolla parin tunnin päästä Posiolle messuille, seuraavana päivänä olisi ollut eduskuntavaalikampanjan avajaiset yhdessä Mustajärven kanssa.  12 tuntia aikaisemmin olin ollut Sodankylässä Koparakeitto-tilaisuudessa ja puhunut Finnhemssin heikkoudesta ja Aslakin tarpeesta.  Mutta sitten minä vain makasin.

Illalla pystyin jo puhumaan. Yritin nousta, mutta jalkani eivät totelleet lainkaan. Pääni ei kestänyt edes istuma-asentoa. Yritin ja yritin, mutta vasta neljäntenä päivänä pääsin jalkeille. Rollaattorilla tuettuna otin ensimmäiset hatarat askeleet. Sitten alkoi kävelyn opetteleminen.

Minun olisi pitänyt olla eduskunnassa töissä ja äänestämässä. Tärkeitä asioita, minun aloitteita, kiire, kiire, kiire, minun pitää olla töissä, minua tarvitaan, minun minun….Keskussairaalassa minua opetettiin pysymään tasapainossa. Pieni liike kerrallaan.

Kahdeksantena päivänä pysyin hetken pystyssä tuen kanssa. Pääsin kotiin. Eduskuntakauteni oli lopussa ja uusiin vaaleihin aikaa vain 1 ½ kuukautta.

Kerroin avoimesti tilanteestani. Kukaan minut nähnyt ei uskonut, että siitä vielä noustaan. En antanut periksi. Olin aktiivisesti mukana kaikessa. Vaikka makasin kotona, kirjoittelin ja puhuin puhelimessa. Olin koko ajan mukana päivän politiikassa ja olin päättänyt, että minä nousen.

Lähdin kiertämään Lappia heti kun pysyin pystyssä ilman tukea. Kiitos siitä silloin tukimiehille, siis TUKImiehille. Kukaan ulkopuolinen ei silloin käsittänyt mitä olin käynyt oikeasti läpi, mikä oli tilanteeni. Kerroin avoimesti, mutta se ei näkynyt päälle ja minua ei onneksi uskottu.

Pääsin eduskuntaan ja sain jatkaa töitäni. Kiitos hirveästi kaikille, jotka minua auttoivat, kun sitä apua todella tarvitsin.

Kuulemma vain joka neljäs palautuu tilanteestani takaisin työelämään. Olin onnekas, mutta suurin apu kuntoutumiselleni oli kova peruskunto ja terveet elämäntavat. Ne eivät estäneet minua sairastumasta, mutta niiden avulla kuntouduin todella nopeasti.

Kävin tänään aamulla lenkillä ja juoksin pitkin Helsingin rantoja. En voi unohtaa liikkumisen merkitystä ja siksi sanonkin joka puheessani, että OSALLISTUTAAN SUOMEN SUURIMPIIN SÄÄSTÖTALKOISIIN JA LIIKUTAAN.

Eduskunnassa 22.2.2017

kansanedustaja Eeva-Maria Maijala

Sodankyla_21022018.jpg

(kuvassa olen Sodankylässä vaaliteltalla n. 12 tuntia ennen kuin sain aivoinfarktin, kuvassa myös Katri Kulmuni ja avustajani Janne Kaisanlahti)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aivohalvaus, aivoinfarkti, kunto, liikunta, terveys

Osallistutaan Suomen suurimpiin säästötalkoisiin - liikutaan

Keskiviikko 5.3.2014 klo 17:23

Eduskunnassa keskusteltiin tänään liikunnan ja urheilun edistämisestä Suomessa.

Meidän ei tarvitse olla kilpaurheilijoita, ei huippukuntoisia, ei sporttisen näköisiä – liikutaan itsellemme.

Suomalaiset istuvat itsensä pilalle. Ikääntyvät ihmiset tulevat olemaan yhä enemmän bisnes. Mieti haluatko olla osa tätä bisnestä? Voit itse vaikuttaa itsesi vointiin ja tulevaisuuteen. Ei aloiteta huomenna, vaan tänään.

Portaat päivässä, sekin on jo eteenpäin. Liikkuminen ei tarkoita mitään ihmeitä, pieniä asioita: Kävele kauppaan, kierrä pieni lenkki, vedä keuhkot täyteen raikasta ilmaa. Hymyile ulkona itsellesi.

Liikkumalla säästämme yhteiskuntamme kuluja miljardeja. Aina on aikaa sille mitä haluaa oikeasti tehdä. Vuorokaudessa on 25 tuntia. Voit merkitä menoja kalenteriin vain 24 h, mutta jos jotain haluat tehdä – sille on aina aikaa.

Liikkumalla emme voi estää monia sairauksia, mutta muistetaan Kekkosen sanoma: ”En liiku saadakseni lisää päiviä elämään, vaan elämää päiviin”.

Vanhoja fraaseja. Mutta mutta mutta, pidämme itseämme liian tärkeinä ja kiireisinä. Lähes kaikki syyt estää oma liikkuminen, ovat tekosyitä.

Yhteiskuntamme on nyt erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Jokainen voimme osallistua talkoisiin ja se lähtee itsensä huolen pitämisestä.

Ota pieni happihyppely ulkona. Aukaise silmät, keväämme herää, kuuntele kävellessä lintuja, luontomme on puhdas, saamme voimaa ja virtaa suoniimme. Ajatuksemme kulkevat paremmin ja saamme työssämmekin paremmin tuloksia aikaiseksi, kun pidämme huolta omasta kunnostamme.

* * *

maijala_hiihtaa.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ulkoilu, kuntoilu, liikunta

Nuorten kunto ja mahdollisuus selvitä armeijasta

Torstai 1.3.2012 klo 12:08

Yksi syy armeijan petipaikkojen vähentämiseen on se, että yhä harvempi nuori on kelvollinen suorittamaan armeijaa. Suurin ongelma on kunto, sekä fyysinen että henkinen selviytyminen.

Kun puhuin tästä aiheesta illalla eduskunnassa, oli mukava huomata, kuinka puhemies jaksaa vielä tällaisen päivänkin loppuvaiheessa olla töissään noin hyvä kuntoisena. Mutta tiedän, ettei se ole tullut ilman fyysistä harjoittelua - töitä.

Olemme saaneet kuulla, että merkittävä syy armeijan pakollisiin leikkauksiin on todellakin tilanne, ettei nuoria enää ole armeijassa kuten ennen. Ennusteiden mukaan nuorten eli varusmiesten määrä tulee vain vähenemään. Vähenemään enemmän kuin ikäluokan määrä vähenee. Eli yhä harvempi selviytyy armeijaan ja armeijasta.

MIKSI???

Armeijan leikkaukset ovat sairaanhoitoa. Kun nuoremme eivät enää selviä armeijasta, niin paikkoja vain vähennetään. Eikö nyt olisi todellakin aika tarttua ennalta ehkäisevään hoitoon? Nuoret tulisi saattaa kuntoon, niin että he selviävät armeijasta. Nuorten kunnolla on suuri merkitys myös yhteiskuntamme tulevaisuudelle. Onko meillä todellakin varaa menettää huomattava osa ihmisten työkyvystä? Viimeistään armeijaiässä voimme nähdä nuorten kunnon ja tulevaisuuden eväät.

Nuoremme ovat yhä enemmän ja enemmän pullasorsia ja tietokonenörttejä. Armeijassa olevien nuorten Cooperin testitulokset ovat romahtaneet.

Luvut asepalveluksen keskeyttäneiden määrissä ovat huolestuttavia. Niiden lukujen kääntäminen laskuun on koko yhteiskunnan velvollisuus.

Puolustusministeriön mukaan v. 2009 terveyssyin keskeyttäneitä oli 15,2 % saapuneista, yhteensä 4245 henkilöä. Näistä 35,1 % (eli 1490) oli perusteella mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

V. 2008 armeijan keskeyttäneiden määrä koko maassa 16,7 prosenttia. V. 2007 luku oli ennätykselliset 18 prosenttia. Se on tilastossa kaikkein synkin vuosi. Neljä vuotta aiemmin keskeyttäneitä oli 14 prosenttia.

Asepalveluksen keskeyttämisen syitä ovat mm. psyykkiset syyt, fyysiseen terveyteen liittyvät syyt, ylipaino ja erilaiset elämänhallintaan liittyvät syyt. Mutta kaiken ydin on fyysinen kunto, joka auttaa usein noihin kaikkien muidenkin heikkouksien parantamiseen.

Nuorison fyysisen kunnon kohottaminen alkaa jo lapsuudesta. Koulujen liikuntatuntien on oltava mielekkäitä ja liikuntaharrastukseen kannustavia. Terveet elämäntavat ja niin henkisestä kuin fyysisestä kunnon huolehtiminen on otettava yhteiseksi tavoitteeksi. Presidentti Urho Kekkonen jo sanoi, että jokainen syy, joka estää liikunnan harjoittamisen, on tekosyy.

Fyysinen kunto lähtee kotoa ja koulusta. Vanhempien ihmisten esimerkeistä.  

Meidän tehtävämme täällä eduskunnassa on puuttua isoihin ongelmiin. Yksi suurista Suomen ongelmista on fyysinen jaksaminen. Fyysinen kunto lähtee meidän kaikkien esimerkistä. Mekin kansanedustajat voimme tehdä paljon asiaan liittyviä päätöksiä ja olla esimerkkejä.

Olin eilisiltana Eduskunnan hiihtomestaruuskilpailuissa. Kuulemma muutama vuosikymmen sitten oli hiihtokilpailuihin osallistunut vain noin 70 kansanedustajaa, koska oli niin kova pakkanen. Nyt sää oli kuin unelma ja meitä kansanedustajia oli paikalla vain viisi. Onneksi mukana oli joukko virkamiehiä, jotta kisat saatiin järjestettyä.

Tuo hiihtokisojen osallistujamäärä ei tietenkään kerro koko totuutta kansanedustajien urheiluharrastuneisuudesta. Joukostamme monet pitävät huolta kunnostaan, mutta kohennettavaa, kunnon nostotarvetta tässä koko porukassa olisi todella paljon. En voi kehua omaakaan nykyistä kuntoani, mutta haastan muut kansanedustajat mukaan näihin fyysisen kunnon esimerkkitalkoisiin.

Toivon, että hallitus voisi katsoa armeijan asiaa kokonaisvaltaisemmin ja olisi huolissaan koko yhteiskuntamme tulevaisuudesta. Ei poisteta näin paljon petipaikkoja vaan huolehditaan, että nuoret täyttävät näitä paikkoja. Ensimmäinen asia on nuorten fyysinen kunto. Nyt tulisi käynnistää todelliset nuorison kunnon kohottajaiset ja siihen tulee löytyä rahat.

3 kommenttia . Avainsanat: asepalvelus, kunto, liikunta, varusmiehet