Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Eilisestä eduskuntakeskustelusta

Torstai 30.5.2013 klo 16:48

Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelua koskien hallituksen esitystä kuntajakolain muuttamisesta. Asiaa käsiteltäessä käytettiin kaiken kaikkiaan 114 puheenvuoroa. Esitys merkitsee pienten kuntien pakottamista joko pakkoliitoksiin ja sote-palvelut järjestävien ”vastuukuntien” äänettömiksi yhtiömiehiksi.

Aloitin oman puheenvuoroni toteamalla, että luin hallituksen esityksen päivällä vielä oikein ajatuksen kanssa, ja että suoraan sanottuna itku siinä meinasi tulla.

Viime päivinä on alettu tehdä esityksiä, että perustuslain tulkintaa olisi voitava muuttaa. Syynä siihen on tietysti se, että kuntien äänivallan vieminen halutaan toteuttaa ilman, että jouduttaisiin toteamaan sen rikkovan perustuslain takaamaa kunnallista itsehallintoa ja lähidemokratiaa.

Tietysti lain tulkinta elää ajassa ja ajan uusia ilmiöitä on tarkasteltava lainsäädäntöön nähden, mutta tarkoituksenmukainen tulkinta ei kuulu länsimaiseen demokratiaan. Se ei kuulu tähän aikaan länsimaiseen toimintaan, että ensin päätetään lopputulos ja sitten keksitään, minkälaisella tulkinnalla se onnistuu.

Tuntuu lähes käsittämättömältä, että nimenomaan Kokoomuspuolue, joka halki historiamme on puolustanut länsimaista oikeusvaltiota ja yksilönvapautta, on lähtenyt tällaiselle tielle. Kunnallisen itsehallinnon romuttaminen keskushallinnon käskyllä ja lain tulkinnan muuttaminen palvelemaan valtiovallan pyrkimyksiä – kuulostaako se niiltä arvoilta, joita puolustamaan kokoomuspuolue perustettiin itsenäisyytemme aamunkoitossa?

Tämä hallitus on, ikävä kyllä, ansainnut lempinimensä sosialistihallitus. Se uskoo rakenteisiin, hallintoon, rajojen siirtelyyn, keskittämiseen, ihmisten ja alueitten äänen vaimentamiseen.

Se, että pienet kunnat eivät saisi edes edustusta päätöksentekoelimiin, vaan niin sanotusti vastuukunta vastaisi ja pieni kunta vain maksaisi, on oiva vertauskuva koko hallituksen ideologisesta linjasta. Pienten ääni siis vaietkoon tämän hallituksen esityksen mukaisesti. Suuri näyttää olevan kaunista, ja Suomen asutus ruuhkautetaan muutamaan isoon keskukseen. Sitä tavoitetta ei hallitus edes yritäpeitellä.

Minä uskon ja toivon, että maakuntien kansanedustajat hallituspuolueista tulisivat oppositiorintamaan, tavalla tai toisella kaatamaan tai edes vesittämään tätä hanketta niin, että tärkeimmät päätökset tehdään vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Voiko Suomen kansa antaa tukensa tälle keskittämis- ja kurjistamispolitiikalle, jota Kataisen sosialistihallitus ajaa?

Haja-asutusalueilla, pienissä kunnissa, syrjäseudulla hallituspuolueiden perinteiset edustajat ovat todella huolissaan tästä tilanteesta ja pahoillaan siitä, miksei heitä kuulla tässä asiassa. Heillä on hätä. Mikseivät hallituspuolueet kuuntele omiansa sieltä maaseudulta?

Mitä sitten merkitsevät nämä välimatkat kunta- ja sote-uudistuksessa? Tästä on kyllä puhuttu jo aikaisemminkin, mutta puhun uudestaan. Paljonko jo välimatkat aiheuttavat kuluja, jotka eivät johdu mistään tehottomasta hallinnosta, vaan maantieteellisistä tosiasioista?

En malttanut olla sanomatta eilen eduskunnassa, että näitä välimatkoja on teidän täältä etelästä käsin kenties vaikeata ymmärtää.

Asun Savukosken kunnan Nousun kylässä, Itä-Lapiksi kutsutulla alueella. Jos nämä neljä Itä-Lapin suurta kuntaa pannaan yhdeksi kunnaksi, kuten hallitus näyttää kovasti toivovan, niin matka kunnan laidalta toiselle laidalle olisi suurin piirtein samaa luokkaa kuin Lahdesta on matkaa Turkuun tai Tampereelta Haminaan. Emmekä me saisi sillä alle 20 000:n väkiluvulla edes yhtä henkilöä sote-alueen asioiden hoitamiseen ja asioista päättämiseen matkaan. Tai mitä sitten, jos Luoteis-Lapin kunnat yhdistettäisiin? Siinä tulisi kahden kunnan sisällä olevien asutuskeskusten välille samanmittainen ajomatka kuin Helsingistä Keuruulle. Ja taitavat olla tiet toisessa kunnossa kuin etelässä. Eikä siinäkään kunnassa 20 000 asukkaan raja ylittyisi.

Eduskunnassa tuotiin eilen useasti esiin, että pienissä yksiköissä haluttaisiin turvata ihmisten palvelut. Ja toisaalta, että sen takia puretaan ne pienet yksiköt, että ihmiset saavat palvelut. Mutta missä ovat tilastot? Missä ovat ne todelliset tulokset siitä, mikä on haja-asutusalueitten ja pienten kuntien todellinen palvelu? Kaikki tiedot, jotka minä olen ottanut vastaan – odotan todellisia faktatietoja siitä, odotan, että joku keräisi – kertovat sen, että siellä pääsee muutamassa päivässä aina lääkäriin. Meillä pääsee hammaslääkäriinkin hyvin, eläinlääkäripalvelut toimivat. Meillä pienessä kunnassa palvelut toimivat, ihmisiä halutaan auttaa, monesti jopa joustetaan siinä, mutta palvelut toimivat.

Isoissa taajamissa on se ongelma, että siellä eivät nämä palvelut monesti toimi. Mutta miksi meidän tilanne pitää heikentää sen takia, että taajamissa on ongelmia? Tietenkin joitakin yksittäisiä kuntia on, joissa on aina vaikeuksia lääkäreitä saada, mutta taajamissa on usein suuriakin ongelmia niissä asioissa, jotka pienissä kunnissa toimivat hyvin.

Se, mikä minuun sattui kaikkein pahiten hallituksen esityksessä, oli teksti: "Vastuukuntamallia koskevissa linjauksissa on otettu huomioon se, että kuntayhtymämalli tarkoittaisi ylimääräisen hallinnon luomista sellaisissa tapauksissa, joissa vastuukunnalla olisi kuntayhtymässä enemmistö äänivallasta."

Tämän osalta koen, että esitys pilkkaa todella pahasti demokratiaa. Perustuslakimme 2 §:n 2 momentin mukaisesti yksilöllä on oikeus vaikuttaa elinympäristönsä ja yhteiskunnan kehittämiseen. Lisäksi tämän perustuslain 14 § 4 momentin mukaan: "Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon."

Mielestäni hallituksen esitys, jonka mukaan alle 20 000 asukkaiden kuntien asukkaita ei tarvitse enää kuulla, loukkaa perustuslain takaamia kansanvaltaisia oikeuksia ja kunnallisen itsehallinnon periaatetta. Samoin perustuslakia rikkoo se vaatimus, että alle 20 000 asukkaan kunnille annetaan vain yksi yhteinen edustaja uuden sote-alueen hallinnossa.

Ylimääräinen hallinnon purkaminen on esityksen kauniina tavoitteena. Täytyy kuitenkin muistaa, miksi meillä ylipäätänsä on hallintoa olemassa. Demokraattinen hallinto turvaa heikko-osaisempien, nyt siis haja-asutusalueiden asukkaiden ja pienten kuntien, oikeuksia. Nyt hallinnon purkamisen nimissä on alettu hävittää kansanvaltaa. Eli tietty määrä hallintoa tarvitaan, jotta kuullaan myöskin pienten ihmisten oikeuksia ja ääntä.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan kuntayhtymämalli tarkoittaisi ylimääräisen hallinnon luomista sellaisissa tapauksissa, joissa vastuukunnalla olisi kuntayhtymässä enemmistö äänivallasta. Tämä merkitsisi sitä, että pienten kuntien on pakko toimia ison kunnan kanssa yhdessä, mutta pienellä kunnalla ei ole oikeutta sanoa mitään, koska se kuuluu vähemmistöön. Onko tämä Kataisen hallituksen käsitys demokratiasta ja kansanvaltaisuudesta, että vähemmistöä ei tarvitse edes kuulla?

Yksi positiivinen asia täytyy kuitenkin sanoa tästä hallituksen esityksestä. Lakimiehenä tuumattava, että on yksi ammattikunta, joka tulee samaan todella paljon töitä, jos hallituksen esitys menee läpi. Siis lakimiehet tulevat tekemään paljon riitatapauksia, paljon sopimusasioita, ja saa nähdä, kuka sen sitten maksaa?

 

2 kommenttia . Avainsanat: sote-palvelut, kuntarakenne, eduskunta