Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Ovatko saamelaiskäräjät tulleet aikansa päähän?

Maanantai 4.2.2019 klo 12:27

Saamelaiskäräjälain uudistamiselle on tullut seinä vastaan. Suomen saamelaisuuden eli lappalaisuuden asioiden hoitamista tulee pohtia laajalla pohjalla kokonaan uusiksi. Työt on aloitettava laajalla tilanne- ja olosuhdeanalyysillä.

Tukenani on moni saamelaisalueen saamelainen, joiden mielestä saamelaisasioiden hoitaminen ei vastaa kansan ja kulttuurin todellista tarvetta. Viimeisin huippu on se, että ketkä päättävät saamelaisalueen yksityismetsien käytöstä. 

Suomen alkuperäiskansa saamelaiset eli lappalaiset muodostuvat useasta eri ryhmästä, joilla on osittain erilainen kieli, kulttuuri ja historia. Saamelaiskäräjät edustavat näistä pohjoissaamelaisia ja kolttia sekä osaa inarinsaamelaisista. Ulkopuolelle jäävät osa inarinsaamelaisista ja metsälappalaiset eli metsäsaamelaiset sekä saamelaiset, jotka eivät enää halua leimautua riitelijöihin.

Saamelaiskäräjien rooli ja tehtävät tulee miettiä kokonaan uusiksi.  Suomessa on 10000 äänioikeutettua saamelaista, joista 7000 asuu virallisen alueen ulkopuolella, ja heitä edustaa käräjillä vain yksi henkilö. Käräjille hyväksymättömiä saamelaisia  ei edusteta lainkaan. 

Arvostetaan ja autetaan toisiamme. En halua tulla päättämään esim. sevettiläisten maankäyttöasioista, mutta Savukosken valtion maiden käytöstä minulla olisikin paljon sanottavaa. En halua päälleni enontekiöläisten vaatteita, enkä tehdä inarilaisten käsitöitä myytäväksi, mutta kotoani Sodankylästä löytyviä hyvin saman tyylisiä sukuni lappalaistuotteita haluan tehdä ja käyttää.

Saamelaiskäräjät on saanut aikaiseksi paljon hyviä asioita mm. kolmen saamen kielen pelastamiseksi. Arvostan ja kunnioitan tätä työtä todella paljon, ja toivon että jatkossa kaikki halukkaat voisivat opetella sukujensa kielen erityisesti vanhoilla lapinkylien alueilla.

Eduskunnassa olen joutunut toteamaan, että juuri kukaan ei halua olla tekemisissä saamelaisasioiden kanssa, koska saamelaiset koetaan riiteleväksi ryhmäksi, jotka eivät hyväksy mitään. Tärkein asia tuntuu olevan se, kuka saa kuulua ryhmään ja kuka ei. Annetaan uudelle eduskunnalle uusi toimintamalli, näytetään että saamelaisuutta kannattaa tukea.

Otetaan kaikki käytettävät voimavarat vahvuudeksemme. Yhdessä olemme vahva kokonaisuus. Pohditaan yhdessä, mihin kukin nyt pyrkii, mitkä ovat tavoitteemme. Avataan ongelmakohdat. Työ ei tule olemaan helppo, mutta näen sen kuitenkin ainoaksi mahdollisuudeksi päästä tässä pattitilanteessa eteenpäin.

Eeva-Maria Maijala
kansanedustaja (kesk.)
Metsälappalaispäivät ry:n pj.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset, kulttuuri, alkuperäiskansat, metsälappalaiset, saamelaiskäräjät, inarinsaamelaiset

Saamelaisasioita ei huomioitu eduskuntakäsittelyssä

Maanantai 14.1.2019 klo 15:02

Eduskunnassa käsiteltiin viime tiistaina useita tiiviisti Lappiin ja myös alkuperäiskansaamme liittyviä asiakokonaisuuksia. Kalastuslain 10 §:n muutos, jolla Ylä-Lapin väestön oikeudet nyt huomioidaan, on ollut todellinen työvoitto. Kyse on merkittävästä paikallisten asukkaiden oikeuksien paranemisesta saamelaisalueella.

Sen sijaan kuntien kulttuuritoimintaa koskevassa laissa, jota koskeva mietintö myös eilen esiteltiin eduskunnalle, ei saamelaista näkökulmaa ole huomioitu. Perustuslain 17 §:n mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. 

Kunnat ovat kulttuuritoiminnan ydintä hyvin monessa asiassa. Tässä sinällään monia hyviä kohtia sisältävässä lakiesityksessä ei kuitenkaan ole huomioitu, miten Suomen ja koko Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja -kulttuuri vaikuttaa kuntien kulttuuritoimintaan. Valiokuntakuulemisessakin tämä on jätetty huomiotta. Asiassa olisi tarvittu vahvempaa saamelaisedunvalvontaa. Eduskuntakeskustelussakin myönnettiin oikeaksi tästä tekemäni huomio.

Kyse ei ole ainoastaan pohjoisen saamelaisalueen kuntia koskettavasta asiasta, sillä saamelaisia asuu myös suurissa kaupungeissa, kuten Rovaniemellä, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Siellä on olemassa myös esim. saamenkielen koulutusta ja kielipesiä. Tämän elävän kulttuurin esille tuonti on rikkaus myös muille kuin saamelaisille, onhan kyse myös yhteydestä koko maamme ja kansamme yhteiseen historiaan. Muidenkin kuin saamelaisalueen kuntien kannattaa pohtia toiminnassaan, miten se voisi tuoda esiin saamelaisuuden vaikutusta ja lisätä tietoa alkuperäiskansastamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saamelaiset, kulttuuri, alkuperäiskansat