Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Jätelain muutokset eduskunnassa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 14:09

Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä jätelain muutokseksi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jossa pääsen esitystä käsittelemään.

Jätelain tavoitteena sen 1 §:n mukaan on vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja varmistaa toimiva jätehuolto. Tämä on myös uuden esityksen tavoite.

Esityksessä on nyt tuotu selvästi esille tavoite varmistaa, että koko maassa jätteiden asianmukainen hoitaminen on kunnossa jatkossakin, vaikka kilpailua aika paljonkin lisätään. Tärkeää on se, että meillä on koko maassa toimiva järjestelmä. EU-lainsäädäntö, hankintalaki ym. velvoittavat meitä myös kilpailun lisäämiseen. Mutta pelkkä kilpailu ole voi kuitenkaan olla se syy tai itseisarvo, miksi näitä asioita tehdään. Meidän on mietittävä, millä tavalla me voisimme kierrättää jätteitämme, me muutenkin käsittelemme niitä ihan kokonaan uudella tavalla. 

Yksityisten toimijoiden osuus tulee jatkossa lisääntymään. Tärkeää ja hyvää on se, että jatkossakin julkiset ja yksityiset toimivat yhdessä. Uusia toimintamalleja tulee varmasti esille. Mitä ne uudet toimintamallit sitten ovat – miten on kierrätyksen laita, ja miten jätteitä käsitellään, mitä niistä tulee tuotteina?

Uudistuksen kynnyksellä meitä monia mietityttää, miten varmistetaan kohtuuhintaisuus jätteiden keräilyssä jatkossakin – esimerkiksi omassa kotikunnassani Savukoskella tai muualla haja-asutusalueella?

Toinen asia sitten, mikä mietityttää minua itseäni hyvin paljon, on jätelain 1 §:ssä. Lain tavoitehan on, että tällä lailla pitäisi pyrkiä vähentämään jätteiden muodostumista ja määrää. Kuitenkaan voimassa oleva jätelaki ei kannusta riittävästi vähentämään jätteiden muodostamista ja muodostumista. Jätteen määrän vähentämisen tavoite on otettava entistä vakavammin.

Mitä vaikutuksia tällä esityksellä on sitten meidän nykyisiin, toimiviin järjestelmiimme? Meillähän on tällä hetkellä jätehuoltopuolella todella toimivat järjestelmät. Ei tällä hetkellä Suomessa missään jätetä jätteitä nurkkiin lojumaan vaan ne menevät eteenpäin. Mutta jäte, onko se loppujen lopuksi jätettä, vai onko se raaka-aine? Meillä on pelko, että tämä kuntien perinteinen, hyvin hoidettu jätehuoltosysteemi romuttuu. Miten me saamme varmistettua tätä asiaa eteenpäin? Onko tämä varmasti järkevä systeemi? Kuinka kalliiksi tulee kuntien tehtävien hoitaminen jatkossa? Miten mikäkin jäteasia hoidetaan?

Uskon kuitenkin, että tällä lailla saamme varmistettua sen, että me saamme kuntienkin perinteiset palvelut hoidettua kohtuullisilla kustannuksilla, että me tavalliset kuluttajat emme joudu maksamaan älyttömiä maksuja jatkossakaan. Kunnilla säilyy onneksi toissijainen vastuu, etteivät kenellekään jätteet jää nurkkiin lojumaan. Lain voimaantulon jälkeen kehitystä on tarkasti seurattava ja tehtävä riittäviä korjauksia, jos epäkohtia kuitenkin havaitaan.

Mutta mitä tämä jäteala on sitten tulevaisuudessa? Sen kehittymisessä avautuvat huikeat mahdollisuudet. Toivon mukaan, kun tässä menee kymmenen vuotta eteenpäin, emme käytä enää sanaa ”jäte”, vaan puhutaan sanasta ”raaka-aine”. Tehtävämmehän on pitää raaka-aineesta hyvää huolta. Jätteemmehän ovat tällä hetkellä jo muuten aika puhtaita raaka-aineita. Ei meillä ole näissä kylmissä olosuhteissa todellisia jätteitä enää paljoakaan, meillä on mahdollisuudet käsitellä niitä hyvällä tavalla ja katsoa, mitä kaikkea niistä voitaisiin saada aikaiseksi. Se, että ne poltetaan, tulee energiaa, on varmasti viimeinen vaihtoehto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jätelaki, kierrätys, jätteen käsittely