Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »9.1.2019Maijala vaatii muutoksia rajavyöhykelupiinLue lisää »26.10.2018Maijala: Maastomönkijän tiekäyttö sallittava poronhoitotöissäLue lisää »

Ajankohtaista ympäristöpuolelta

Torstai 20.12.2018 klo 0:07

Kuluneella vaalikaudella on byrokratiaa purettu paljon eri sektoreilla, ja myös ympäristöhallinnossa. Toimintaa on voitu järjestää niin, että käytännön työhön pystytään keskittymään enemmän pelkkien valitusten hoitamisen sijasta. Myös ns.
yhden luukun periaate saadaan ensi vuoden aikana hoidettua eteenpäin.

Metsähallituksen luontopalvelupuolelle saatiin nyt vihdoin ja viimein lisää rahaa. Se on todella merkityksellinen ja tärkeä seikka, sillä ympäristö ja luonto - sehän on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen. Lappilaisena näen erityisesti luontomatkailun suunnattomat mahdollisuudet.

Erityisesti Metsähallituksen korjausvelkarahat ovat meille lappilaisille todella tärkeitä. Metsähallituksen hallinnoimat alueet, erityisesti kansallispuistot, ovat lappilaisen matkailun keskeisiä kohteita. Savukoskelaisena olen tietysti todella kiitollinen siitä, että Urho Kekkosen kansallispuistoon, Nuorttijoen sillalle saatiin rahat. Se todella tarvitaan, että lähellä rajavyöhykettä päästään kulkemaan joen ylitse.

Metsähallituksella on paljon muitakin suojelualueita kuin pelkät kansallispuistot. Yksi näistä kohteista on Korouoma Posiolla. Siinä on kohde, jonka käyttömäärä on koko ajan lisääntynyt. Se on tunnettu nykyään myös jääkiipeilykohteena. Olisi todella hyvä, että Korouomasta tulisi kansallispuisto. Rahaa siihen ei kovinkaan paljoa tarvittaisi, sillä Korouoma on jo nyt valtion hallinnoimaa aluetta ja siellä on jo monia Metsähallituksen rakennelmia. Ainoastaan status pitäisi muuttaa.

Oppositiopuolueista erityisesti vihreät ovat koko vaalikauden ajan syyttäneet, että tällä vaalikaudella olisi leikattu ja heikennetty ympäristöpuolen asioita. Ei se kuitenkaan näin ole. Kaikki ympäristöhallinnon alalla tehdyt satsaukset on pidetty
voimassa. Uudet suojelualueet, uudet toimenpiteet, uudet Metso-alueet - ei mitään niistä ole purettu. Uusia kohteita ei ole nyt toki perustettu, mutta eihän se merkitse leikkaamista.

Valtion lupa- ja valvontavirasto eli Luova aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta. Väitetään, että valvontaa tulee nyt nykyistä enemmän kansalaisjärjestöjen vastuulle. Mutta ei todellakaan se niin mene, vaan Luovassa on tarkoitus, että siinä keskitytään jo tekovaiheessa kaikissa päätösten yleisen edun valvontaan laajemmin ja paremmin kuin nykyään.

Toinen suuri kokonaisuus, joka on tänä syksynä ollut esillä, ovat homekoulut. Homeasioista on puhuttu todella paljon, mutta lisääkin julkisuutta asia kaipaisi. Hyvin monessa suomalaisessa kunnassa homekoulut ovat esillä, etenkin pienissä kunnissa. Myös omassa kotikunnassani Savukoskella pitäisi rakentaa uusi koulu. Useampi miljoona euroa pitäisi laittaa koulun rakentamiseen homeongelman takia, mutta rahaa ei olisi. Mitä tämän homman kanssa tehdään? Eihän siitä tule mitään, että pienet kunnat menevät konkurssiin koulujen homeongelman takia.

Energia-asiat ovat myös ympäristöpuolella puhuttaneet. Tutkimukseen ja kehittämiseen olisi ollut hyvä varata enemmänkin rahaa. Kävimme Lappeenrannassa sekä ympäristövaliokunnan että liikenne- ja viestintävaliokunnan kanssa tutustumassa
yliopiston toimintaan. Lappeenrannassa on todella hienoja suunnitelmia siitä, miten me saisimme Suomessa kehitettyä energiantuotantomuotoja ympäristöystävällisesti. Meidän pitäisi näihin kiinnittää todella paljon huomiota, sillä näitten avulla me pystyisimme pelastamaan erittäin paljon ympäristöasioita eteenpäin myös kansainvälisellä tasolla. Pienenä maana emme voi panostaa määrään, mutta laatuun sitäkin enemmän, huippuosaamiseen ja huipputeknologiaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ympäristö, metsähallitus, homekoulut, energia, kansallispuistot

Uutta energiaa

Keskiviikko 1.11.2017 klo 8:46

Metsäkantamme kasvaa kohisten. Hiilinielu kasvaa Suomen metsillä koko ajan, mutta nyt siitä tehdään taakka ja Suomelle lisää velvoitteita. Jos näin käy, niin metsätalouden suuret investoinnit voivat jopa estyä.

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. EU:ssa työn alla olevat LULUCF ja RED II direktiivineuvottelut ovat kaatumassa Suomen niskaan. EU:n ei pitänyt osallistua lainkaan metsäpolitiikkaan, mutta nyt Suomen metsistä on tulossa maalaisjärjen vastaisesti luonnontieteellisestä hiilinielusta päästöjä. Emme selviä meille asetetuista kohtuuttomista ja kovista vaatimuksista ilman kokonaan uutta teknologiaa ja toimintamalleja.

Suomen on nyt aika tehdä uusia vahvoja linjauksia energia-asioissa. Edullisen varman energian saannin turvaaminen varmistaa kilpailukykyämme ja omavaraisuuttamme maailman myrskyävässä politiikassa.

Suomessa on lähdetty hitaasti ilmastonmuutoksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Nyt on aika alkaa puheista konkreettisiin toimenpiteisiin.

Sähköä ei voi vielä varastoida kunnolla, sitä tulee tuottaa vielä kulutuksen verran. Varsinkin tuulivoima ja aurinkoenergia ovat ongelmallisia, kun niiden rinnalle tarvitaan runsaasti kallista säätöenergiaa.

Mielenkiintoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat mm. synteettiset polttoaineet, jolloin autoon tarvittava nestemäinen polttoaine tehdään esim. aurinkopaneelilla tuotetusta sähköstä. Suomessa tulee satsata uudenlaiseen energiapolitiikkaan. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa kehitellään energiantuotannon huippujen tallentamista vedyn avulla. Tästä on tulossa iso juttu. 

Tulevaisuuden maatila on suuri ruuan, energian ja muiden raaka-aineiden tuotantokokonaisuus. Tällä hetkellä jää vielä iso osa maatilojen tuotteista hyödyntämättä esim. lämmitykseen, sähköntuotantoon tai liikenteeseen. Maatalouden yksiköt kasvavat, joten niiden yhteyteen on järkevää rakentaa myös mm. biokaasulaitoksia, onhan biokaasun potentiaalista 80 % maataloudessa. Maatilan ei tarvitse tuottaa energiaa vain itselleen vaan myös myyntiin. Nurmi ja jätteet voivat muuttua myös energiaksi

20 vuoden kuluttua on meillä käytössä jo monia uudenlaisia polttoaineita ja energian tuotantomuotoja.

Hajautettu tuotanto on kehittyvä trendi. Hajautetussa energiassa ei ole kyse vain verkkoon menevästä energiasta vaan myös itselle tuotetusta lähienergiasta, jolloin sen merkitys kasvaa ihan eri mittakaavaan. Jo nyt esim. pienpuun käyttö on 15 Twh.

Fossiilisia polttoaineita käytetään nykyään enemmän kuin koskaan ennen, mutta niiden käyttö tulee vähentymään ja toivottavasti yllättävänkin pian. Kannustetaan pois öljylämmityksestä, otetaan käyttöön uudet energian käytön säätöteknologiat ja uudet teknologiat energian tuottamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsät, ilmastosopimus, energiapolitiikka

Pyörät pyörimään - ajatuksia loppukesältä

Tiistai 19.8.2014 klo 10:10

Keskusta on päättänyt laittaa pyörät pyörimään. Viikko sitten tiistaina lähti Rovaniemeltä Juha Sipilän johdolla liikkeelle Keskustan ”pyörät pyörimään” -tempaus, jossa polkupyörillä ajetaan väli Rovaniemi-Hyvinkää. Osallistuin itse tempauksen alkumatkalle. Ajoin äkkiseltään 120 km Rovaniemeltä Keminmaahan, tunnustan että siinä oli takapuoli kipeänä ja paikat jumissa. Siinä ajaessa päivän paransimme maailmaa ja matkalla pysähdyimme juttelemaan paikallisten ihmisten kanssa.

Pyörät pyörimään tempauksen tavoitteena on saada koko maan pyörät pyörimään, nykyinen keskittämispolitiikka pitää pysäyttää. Tarvitsemme pysyviä työpaikkoja ja vientituloja. Näitä työpaikkoja saadaan vain ottamalla koko maan voimavarat käyttöön.

Elämistä ja yrittämistä pääkaupunkiseudun ulkopuolella on vaikeutettu. Keskittämisen politiikalle on tehtävä vaihtoehto.

Hallitus päätti juhannuksen jälkeisessä vaalibudjetissaan sijoittaa isot summat rahaa länsimetroon, pisararataan ja Tampereen raitiovaunuliikenteeseen, mutta kun tällaisilla investoinneilla ei saada Suomen talouden pyöriä pyörimään. Muuta tarvitaan ja siihen on meidän nyt tartuttava.

Yksi iso kysymys ovat energia-asiat. Meidän tulee saada kotimaiset luonnonvarat, bioenergia, käyttöön. Turve- ja metsän puuaines pitää saada kunnolla käyttöön ja niihin tulee varata rahaakin.

Sen sijaan tuulivoima-asia on mielestäni hyvin kyseenalainen. Tuulivoiman rakentaminen ja ylläpitäminen on valtiolle erittäin kallista. Laitteetkin tulevat ulkomailta. Lisäksi meillä on nyt lainsäädännöllinen puute: tuulimyllyjen purkamiseen ei tarvitse varata määrärahoja, ja jos tätä ei korjata niin purkaminen kuluineen voi jäädä kunnille.

Venäjän tilanne on nyt vakava. Olemme riippuvaisia Venäjän energiasta ja ruoka- ainekaupasta.  Energian tuotannossa meidän on laadittava kuviot niin, että voimme yhä enemmän tuottaa energiamme itse omista raaka-aineista eikä esim. helposta kivihiilestä.

Metsä on todellakin ykkösasia, mutta mitä kuuluu Metsähallitukselle? Uskon ja toivon, että metsähallituslaki ei tule menemään läpi. Sen sijaan olen todella huolestunut siitä, että Metsähallituksen tuloutusta valtiolle on koko ajan nostettu.  Muutama vuosi sitten Metsähallituksen piti tulouttaa valtiolle 70 miljoonaa, nyt tuloutusvaatimus on jo 130 miljoonaa. Valtionmetsät eivät tätä kestä. Valtionmetsät on jo nyt Lapissa monin paikoin hakattu yli ja puuta joudutaan korjaamaan koko ajan nuoremmista metsistä.

Valtion puukaupat ovat jo sekoittaneet pohjoisen puumarkkinat. Yksityisillä on todella vaikeuksia saada enää puuta kaupaksi. Lisäksi on todella huolestuttavaa, että tuloutusvaatimuksen täyttämiseksi tulee Metsähallituksen eli valtion myydä maata kymmenien miljoonien edestä. Metsähallituksen tuloutus ei ole kestävällä pohjalla.

Suomen maatalous kärsii Venäjän pakotteista – myös Lapin maatalous. Vähintä mitä voimme itse kukin nyt tehdä on osallistua kotimaisen ruoan puolesta käytävään kampanjaan. Ostetaan ja käytetään nyt tietoisesti enemmän kotimaisia elintarvikkeita. Toivottavasti onnistumme saamaan maataloudelle lisätukia myös talousarvioon. Maanviljelijät ovat jo muutenkin erittäin tiukoilla, lisää vaikeuksia ei olisi kaivattu.

Keskustan ”pyörät pyörimään” -tempauksella on myös toinen iso tavoite, nimittäin se että Suomalaiset pitää saada liikkumaan. Olen itse käyttänyt teema-lauseena, että osallistutaan Suomen suurimpiin säästötalkoisiin – liikutaan. Liikkumalla saamme aikaiseksi paljon säästöjä. Liikkuminen ei tarkoita, että meidän kaikkien tarvitsisi olla huippu-urheilijoita eikä kaikkien tarvitse pyöräillä itseään kipeäksi niin kuin minä tein viime viikolla. Jo pienet asiat ovat liikkumisessa eteenpäin, kuten että kävellään portaita tai otetaan edes pieni ylimääräinen happihyppely. Pidetään jokainen huolta omasta kunnosta – liikutaan.

pyorat_pyorimaan.jpg

Kuvassa minä sekä Lapin Keskustan toiminnanjohtaja Pekka Lehto ja takana Keskustan yhteyspäällikkö Lasse Kontiola lähdössä pyörämarssin ensimmäiselle taipaleelle Rovaniemeltä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: keskittäminen, aluepolitiikka, maatalous, liikunta, energia

Energiatodistuslaki tulee palauttaa ympäristöministeriöön

Torstai 24.4.2014 klo 19:36

Papereiden tulee olla ihmisiä eikä mappeja varten. Nyt vaikeaselkoiset ja kalliit laskennalliset energiatodistukset tehdään mapitettavaksi.

Energiatodistuslain tavoitteet ovat hyvät.  Onhan lain tavoitteena edistää rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä rakennuksissa. Mutta laki on ollut nyt voimassa vajaan vuoden ja jo lyhyessä ajassa on voitu todeta, että laki ei toimi tavoitteiden mukaisesti. Meidän tehtävämme eduskunnassa on pystyä reagoimaan nopeasti, jotta voimme korjata epäonnistuneet säädökset.

Kannatan kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on saattaa laki energiatodistuksista ympäristöministeriöön uudelleen valmisteltavaksi, jotta lain tavoitteet rakennusten energiatehokkuudesta täyttyisivät paremmin.

Lähtökohtana tulee olla kansalaisaloitteen mukaisesti kulutukseen perustuva energiatodistus. Laskennallinen todistus tulee tehdä lisäksi, jos kulutukseen perustuvaa luotettavaa todistusta ei ole saatavilla tai todelliseen kulutukseen perustuvan todistuksen rinnalle halutaan laskennallinen todistus.

Laskennallisen todistuksen laatimista tulee kehittää seuraavasti:

1. Luovutaan energiamuotojen kertoimista

2. Todistus voi perustua vastaavaan rakennukseen, jolle on jo laadittu energiatodistus

3. Hyödynnetään mittaustekniikoita

Tarvittaessa voitaisiin tehdä nykymuotoinen laskennallinen todistus 

Todistuksen tulee olla:
- ymmärrettävä ja hyödyllinen
- kohtuuhintainen
- oikeudenmukainen

Suomalaiset ovat hyvin tietoisia ja halukkaita toimimaan siten, että energiaa säästetään käytännön toimenpiteillä. Korjaamme mielellämme rakennuksistamme energianhukkakohtia ja nämä energian hukkakohteet löytyvät tarkastelemalla energian todellista kulutusta. Energiatodistuksessa on hyvä olla mukana myös käytännön vihjeitä ko. kiinteistön energiankäytön parantamiseksi. 

Energiatodistuslain valmisteluvaiheessa reilu vuosi sitten oli ilmassa epäilystä lain toimimisesta, jonka vuoksi päätimme täällä, että ympäristöministeriö seuraa lain täytäntöönpanoa. Ongelmia on esiintynyt, joten esitän, että laki palautetaan pikaisesti ympäristöministeriöön korjattavaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: energiatodistus

Radiopakinani 30.11.2012

Perjantai 30.11.2012 klo 11:46

Pidin tällaisen radiopakinan tänään Lapin radiossa.

Täällä eduskunta ja Eeva-Maria Maijala Tänään aiheinani ovat Turvemaiden pellonraivaus ja asuntojen energiatodistus.

Olen ympäristövaliokunnan jäsen ja meillä ympäristövaliokunnassa on nyt työn alla monia meille lappilaisille tärkeitä asioita. Ensinnäkin turvemaiden raivaamisen kieltäminen. Hallitus on jättänyt esityksen, jonka mukaan orgaanisten maiden eli turve- ja multamaiden raivaaminen ja sen ensikyntö on kiellettävä heti, koska se joidenkin tutkimusten mukaan aiheuttaa kohtuuttomia hiilipäästöjä ilmastoomme.

Tässä tilanteessa on kyllä ympäristöä haittaavat päästöt ja päätöksen muut vaikutukset ympäristöllemme menneet aivan sekaisin. Ilmastoamme ei todellakaan pelasteta kieltämällä meiltä lappilaisilta uusien peltojen raivaamisen. Raivaamiskielto vaarantaisi monen Lapin maatilan tulevaisuutta. Pelloksi sopivia turvemaita on koko Euroopassa käytännössä vain meillä Pohjois- Suomessa. Meillä Lapissa moni kehittyvä tila tarvitsee lisää peltopinta-alaa läheltä tilakeskusta. Erityisesti sukupolvenvaihdostilanteissa ja karjatilojen laajentuessa tarvitaan lisää peltoa.

Täysin käsittämätöntä on myös, että jo aikaisemmin maatalouskäytössä olleita peltoja, mutta nyt tukien ulkopuolella olevia vanhoja jänkäpeltoja ei saisi ottaa uudelleen viljelyyn. Ympäristövaliokunnassa hävisimme äänestyksen, eli ympäristövaliokunnan enemmistö oli sitä mieltä, että ilmaston pelastamisen vuoksi ei vuonna 2012 tai sen jälkeen saa raivata enää yhtään turva- ja multamaan eli orgaanisen maan peltoa. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa kävi paremmin ja äänestyksessä hallituksen esityksen takana oli vain yksi vihreä kansanedustaja.

Nämä kaksi valiokuntaa antoivat lausuntonsa Suurelle valiokunnalle, joka lausuu ääneen sitten ratkaisun. Suuri valiokunta jätti asian pöydälle viime perjantaina, asiaa käsiteltiin uudelleen keskiviikkona – ja pöydälle. Saa nähdä miten sille käy tänään. Asian ratkaisuun vaikuttavat paljon pohjoissuomalaisten maanviljelijöiden esittämät kannanotot. eikä se ole muuten yksi tai kaksi, ei edes kaksikymmentä viestiä ,jonka minäkin olen teiltä lappilaiset saanut tästä asiasta. Samanlaista painetta on osoitettu kaikille päätöksen tekoon osallistujille - Hyvä.

Eihän tämä ihan lopullinen päätöksen teko tälle EU-asialle ole, mutta kyllä Suomen omalla kannalla on tämän asian ratkaisussa suuri vaikutus. Kuka meidän etujamme ja asioitamme hoitaa, ellemme me suomalaiset itse? Toivon, että tämän turvepeltoasian kanssa voittaa järki.

Toinen ympäristövaliokunnassa käsittelyssä oleva ajankohtainen iso asia on energiatodistukset. Taustana tälle kaikelle on tietenkin direktiivi, jonka mukaan rakennusten energiatehokkuudesta tulee laatia energiatodistus. Tavoite on hieno, että ostaja ja vuokraaja voi parantaa rakennusten energiatehokkuuden vertailua. Mutta järki hoi... Esityksen mukaan kaikille myytäville ja vuokrattaville asunnoille tulee laatia laskennallinen energiatodistus.

Vähintä tässä tilanteessa olisi se, että todistuksen tulisi perustua todelliseen eikä konsultin tekemään laskennalliseen energian kulutukseen. Asia on herättänyt paljon keskustelua. Tutustuttuani asian valmisteluun viime keväänä, jätin ympäristöministeriöön lausuntoni, jossa toin esille valmistelussa olleen esityksen järjettömyyden erityisesti meille harvaan asuttujen alueiden asukkaille. Esitys muuttui onneksi hieman, ennen kuin se tuli nyt eduskuntakäsittelyyn.

Nyt työn alla olevan esityksen mukaan Energiatodistus tulee olla kaikista myytävistä tai vuokrattavista asunnoista, mutta nyt on lakiesityksessä mukana selvä helpotus. Lakiesitys sisältää mahdollisuuden kevennettyyn energiatodistusmenettelyyn, joka riittää kun on kyse maksimissaan kahdesta asuinhuoneistosta. Tällöin huoneiston arvo tulee olla kuitenkin vähäinen tai tulee olla muu erityisen perusteltu syy. Mikä? en tiedä vielä. Konsultin tekemä laskennallinen todistus maksaa noin 500€, kulutukseen perustuva todistus maksaisi vain noin 50 €. Kevennetyn menettelyn todistuksen voinee omistaja kirjoittaa itse valmiille pohjalle.

Tästä energiatodistusasiasta tullaan käymään valiokunnassamme ja myöhemmin eduskunnan istunnossa varmasti värikäs keskustelu. Toivottavasti saamme päätökseen mukaan maalaisjärkeä ja saamme muokattua päätöksen, joka ei tuo pakkoa vaan auttaa ihmisiä energian säästämisessä neuvonnalla, valistuksella ja kannustimilla.

Helsingissä on tänään todellakin lumikaaos, ihanaa päästä tänään kotiin pohjoiseen, jossa osataan elää lumen ja talven kanssa. Tällaisten asioiden keskellä puuhaa tänään lumisessa Helsingissä

Eeva-Maria Maijala

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvemaat, ympäristönsuojelu, energiatodistus