Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Eduskuntatyöni päättyessä

Keskiviikko 17.4.2019 klo 13:11

Eduskuntavaalit on käyty. Alkuviikko on kulunut työhuonetta tyhjentäessä ja muissa käytännön järjestelyissä. Kun käytin kahdeksan vuotta samaa työhuonetta, niin tavaraa on luonnollisesti kertynyt runsaasti.

Olen saanut paljon kannustavia viestejä viime päivinä. Kiitos niistä kaikista. Kaikkiin en ole ehtinyt vastata, sillä eduskuntatyön päättymiseen liittyvät järjestelyt ovat vieneet todella aikani aamusta iltaan. Pääsiäisen jälkeen talon on oltava valmiina ottamaan uudet kansanedustajat vastaan.

On kysytty, miten olen jaksanut? Avoimesti olen kaikille vastannut, että tympäsee – ja kovasti! Olin todella motivoitunut jatkamaan työtä eduskunnassa. Kävimme upean vaalikampanjan, jossa niin monet ihmiset tekivät pyyteettömästi työtä kampanjan hyväksi eri puolilla Lappia.

Tiesin, että Keskustalle on tulossa vaalitappio, mutta odotin kuitenkin saavani jatkaa eduskunnassa. Lapin Kansan toimittajalle vastasin rehellisesti, että putoaminen oli shokki. Käyty vaalikampanja ja saamani luottamus yli neljältätuhannelta lappilaiselta antavat minulle joka tapauksessa voimaa jatkossakin työhön Lapin ja lappilaisten hyväksi. Aika näyttää, missä tehtävissä se voi tapahtua.

Toimintani Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajana jatkuu joka tapauksessa, ja siinä roolissa aion jatkaa suomalaisen kalan käytön ja kalastuksen puolustamista jatkossakin.

Joissakin arvioissa on sanottu, että olin liian näkymätön julkisuudessa. Minun tapani ei ole kuitenkaan riekkua somessa tai kerätä halpoja irtopisteitä itselleni julkaisemalla populistisia kannanottoja tai haukkumalla muita. Keskityin Lapin ihmisten arkeen vaikuttaviin asioihin, ja olen iloinen, että yhdessä monien hyvien yhteistyötahojen kanssa saimme myös tuloksia aikaan.

Lapin vaalipiirin vaalituloksen syitä voisi analysoida pitkäänkin. Mutta toisaalta on viisautta myös se Johannes Virolaisen kuuluisa toteamus: ”Kansanvalta on puhunut – ja pulinat pois.”

Keskustalla on toki puolueena nyt vakava paikka. Tulos on itsenäisen Suomen historian ajan huonoin puolueelle. Tulivatko Keskustan tavoitteet riittävästi näkyviin hallituspolitiikassa? Kannattajiemme mielestä ilmeisesti eivät. Toivon reipasta ja kriittistä keskustelua harjoitetusta politiikasta ja vaalitappion syistä.

Vielä kerran – kiitos teille kaikille, jotka halusitte kehittää Lappia kanssani. Kiitos siitä upeasta etuoikeudesta, että sain kahdeksan vuotta tehdä työtä Lapin asioiden parissa kansanedustajana. Omatuntoni on puhdas, tein todella pitkiä työpäiviä, voimien äärirajoille saakka, kaiken voitavani lappilaisten asioiden eteenpäin viemiseksi. Lähden eduskunnasta pystypäin, mutta nöyrän kiitollisin mielin eletystä.

P.S. Kuluneesta nelivuotiskaudesta kirjoittamani kirja löytyy edelleen netistä ilmaiseksi luettavana: https://asiakas.kotisivukone.com/files/eeva-mariamaijala.ehdolla.fi/tiedostot/Maijalan_vaalikirja.pdf

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, vaalikausi, kansanedustaja, eduskuntavaalit

Eduskunnan istuntokausi päättyi - kiertue jatkui!

Keskiviikko 10.4.2019 klo 20:43

Eduskunnan istuntokauden päättäjäisjuhlallisuudet pidettiin tänään Helsingissä. Tilaisuus katkaisi hetkeksi monien kansanedustajien tiiviin kampanjaputken vaalipiireissä. Minä tulin tosin Helsinkiin jo eilen, kun osallistuin kalatalousaluepäiville.

Päättäjäiset alkoivat juhlallisesti Helsingin tuomiokirkossa jumalanpalveluksella. Oulun uusi piispa, lappilaissyntyinen Jukka Keskitalo, piti saarnan. Hän luki alkuun evankeliumitekstistä Jeesuksen sanat: ”Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.” – Sopiva opetus pitää mielessä myös poliittisessa elämässä!

Eduskunnassa puhemies Paula Risikko puhui ja presidentti Sauli Niinistö vastasi puheeseen sekä julisti valtiopäivät päättyneiksi. Mauri Pekkarinen vastasi puheisiin kansanedustajien puolesta, ja lopuksi kohotettiin kolminkertainen eläköön-huuto isänmaalle. Hyviä, vanhoja traditioita. Kulunutta vaalikautta käytiin puheissa läpi.

Keskustan eduskuntaryhmälle päivä oli historiallinen. Moni pitkäaikainen keskustavaikuttaja jäi nyt pois vaaleista. Heitä ovat mm. Sirkka-Liisa Anttila, Kauko Juhantalo, Seppo Kääriäinen ja Mauri Pekkarinen. Myös Mikko Alatalo jättäytyi vaaleista sivuun. Ilahduin, että hän tuli kuitenkin Kittilään vauhdittamaan kampanjaani musisoimalla vaali-iltamissani.

On ollut suuri etuoikeus saada palvella Suomen kansaa ja etenkin lappilaisia näiden kuluneiden kahdeksan vuoden aikana eduskunnassa. Olen valmis jatkamaan työtä, jos te äänestäjät niin tahdotte.

Kun tulin valituksi eduskuntaan, lupasin kiertää aktiivisesti ympäri maakuntaa myös vaalien välillä, tavata ja kuunnella Lapin ihmisiä, valitsijoitani. Voin sanoa, että tämän lupauksen olen pitänyt. Olen järjestänyt joka vuosi runsaasti yleisötapahtumia eri puolilla Lappia.

Istuntokauden päätyttyä olen tietysti käyttänyt lähes kaiken aikani vielä erillisen vaalikiertueen järjestämiseen. Kuluneen kuukauden aikana olen osallistunut tai järjestänyt itse noin kuusikymmentä yleisötilaisuutta. Kampanja on edennyt hyvin ja olemme saaneet koko ajan uusia ihmisiä mukaan kampanjaan. Paljon on tullut palautetta, että olemme jo käyneet äänestämässä.

Emme saa silti tuudittautua ajatukseen, että kampanja onnistuu ja aletaan levätä laakereilla. Kovaa työtä on tehtävä loppuun asti. Tänä iltana minulla onkin tupailta Rovaniemen Perunkajärvellä ja huomenna matka jatkuu synnyinpitäjääni Sodankylään, missä pidämme neljä tilaisuutta. 

Kampanjoidaan siis loppumetreille asti, ja muistakaa äänestää – se on kalliilla hinnalla tähän maahan taisteltu kansalaisvelvollisuus! Ja muistuttakaa myös ystäviä ja tuttavia siitä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, vaalikausi, kansanedustaja, eduskuntavaalit

Olen käytettävissä, jos niin tahdotte!

Lauantai 6.4.2019 klo 9:59

Hyvä lappilainen äänestäjä!

Olen saanut edustaa teitä Eduskunnassa nyt kahdeksan vuoden ajan. Olen ollut teidän työntekijänne, Lapin juoksutyttö. Uskallan sanoa, että aika monta kertaa etelän edustajat ovat yli puoluerajojen tulleet kysymään, että mitä tämä asia oikeastaan tarkoittaa Lapille.

En ole tullut politiikkaan hakemaan pikavoittoja. Todellinen vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Riitelemällä saisin varmasti paremmin lehtiotsikoita, mutta mitä se hyödyttää? Politiikassa ihminen, jonka tänään haukut, voikin seuraavana päivällä olla käsittelemässä kanssasi Lapille tärkeää asiaa. Mitkä ovat silloin mahollisuudet vaikuttaa?

Lähdin aikanaan yhteiskunnallisiin tehtäviin mukaan isäni esimerkkiä seuraten, puolustamaan lappilaisia peruselinkeinoja ja elämänmuotoa. Vaikka isäni kuolemasta on jo yli 27 vuotta, saan edelleen toreilla ja teltoilla kuulla, että ”sinähän se olet sen Maijalan Aimon tyvär?” Ei se minua haittaa. Olen ylpeä siitä, että olen isäni tytär.

Kansanedustajana olen toiminut erityisesti maa-, metsä- ja porotalouden, kalastuksen, metsästyksen, pohjoisen elinkeinoelämän ja matkailun, ympäristöasioiden sekä alkuperäiskansaa ja kulttuuria koskevien kysymysten parissa. Myös rikosoikeus ja etenkin törkeimmistä rikoksista annettavien rangaistusten ankaroittaminen on ollut koko eduskunta-aikani keskeinen työkohde. Näistä asioista olen tehnyt myös monia lakialoitteita ja lisännyt omalta osaltani painetta siihen suuntaan, että erityisesti seksuaalirikoksista on alettu antaa edes vähän kovempia tuomioita.

Aikaansaannoksistani kansanedustajana olen kirjoittanut kirjan Lapin arvoisia tekoja, jonka voi lukea ilmaiseksi kotisivuiltani. Kirjaa voi ostaa myös paperisena versiona minulta vaalitilaisuuksistani.

Olen valmis jatkamaan työtä Lapin hyväksi, jos te äänestäjät niin haluatte!

EEVA-MARIA MAIJALA
agrologi, oikeustieteen maisteri, varatuomari, maa- ja porotilan emäntä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, kansanedustaja, vaalikampanja, eduskunta

Haen eduskuntaan, en kunnanjohtajaksi

Keskiviikko 27.2.2019 klo 20:15

Sodankylän kunnanjohtajan virka on tulossa avoimeksi nykyisen kunnanjohtajan jäädessä eläkkeelle. Olen saanut kyselyjä, olenko kiinnostunut tehtävästä?
Kyllähän Sodankylän kunnanjohtajan virka on kiinnostava tehtävä. Sodankylä on minun synnyinkuntani ja haluan tehdä työtä Sodankylän kehittämiseksi. Olen kuitenkin erittäin motivoitunut jatkamaan työssäni eduskunnassa. Olen aloittamassa kovaa vaalikampanjaa päästäkseni kolmannelle kaudelle. Se on ehdoton päätavoitteeni. Toivon, että saan äänestäjiltä vahvan valtakirjan jatkaa työtäni. Siinä tehtävässä voin myös toimia sodankyläläisten hyväksi. Jos tulen valituksi eduskuntaan, en hae Sodankylän kunnanjohtajan virkaa enkä muunkaan kunnan virkoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, Sodankylä, kunnanjohtaja, kansanedustaja

Vaalilain uudistamisesta

Keskiviikko 17.6.2015 klo 16:28

Eduskunnassa käsiteltiin eilen viime kaudella lepäämään jätettyä esitystä perustuslain muuttamiseksi siten, että vaalipiirien määrän ala- ja ylärajoja muutettaisiin. Nykyisessä perustuslaissa säädetään vaalipiirien määräksi 12—18 ja esityksen jälkeen määrä olisi 9—12.

Esitetty perustuslain muutos tulee mielestäni hylätä.

Olen aiemminkin vastustanut liian suurten vaalipiirien synnyttämistä ja kannattanut nykyisen äänestystavan säilyttämistä, riippumatta siitä, onko oma puolueeni ollut hallituksessa vai oppositiossa. Vaalitapa on demokratiassa niin suuri asia, ettei siitä tule päättää kulloistenkin poliittisten voimasuhteiden mukaan, vaan ainoastaan erittäin laajan yhteisymmärryksen pohjalta.

Kataisen hallituksen alkuperäinen tavoite oli laskea vaalipiirien minimimäärä kuuteen. Jos tällainen muutos olisi hyväksytty, olisi eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä voitu sitten koko maa jakaa kuuteen jättiläisvaalipiiriin. Tästä tavoitteesta luovuttiin ja päädyttiin esittämää vaalipiirimääriin väliä 9-12, sekin ilman laajaa hyväksyntää. Perustuslain muutosta tulee onneksi käsitellä kaksilla eri valtiopäivillä.

Ennen vaaleja, maaliskuun 9. päivänä, perustuslakivaliokunnan tuolloinen puheenjohtaja Johannes Koskinenkin myönsi puheenvuorossaan, että kompromissimalli rajoilla 9-13 tai 9-14 olisi voinut tulla helpommin hyväksytyksi kuin hallituksen esittämä. Tuolloisen hallituksen esittämä ylärajahan on nyt voimassa oleva alaraja. Esim. Uudenmaan suuren vaalipiirin jakaminen merkitsisi sitä, että joku toinen vaalipiiri olisi samalla pakko yhdistää.

Olen ennenkin kertonut oman vaalipiirini välimatkoista. Kun vaalikiertueella tai vaalien välillä haluan tavata väkeä ympäri vaalipiiriä, tulee kotoani matkaa menopaluuna esim. Utsjoen Nuorgamiin 970 kilometrin ajomatka ja Enontekiön Kilpisjärvelle 952 kilometrin ajomatka – enkä asu edes vaalipiirini etelälaidalla! Samalla tavalla tulee erittäin pitkät matkat myöskin Kemiin, Simoon, Pelloon, eri puolille Lappia. Molemmissa paikoissa ja kaikissa näissä olen muuten käynyt tilaisuuksia silti järjestämässä mahdollisimman usein, vähintään kerran vuodessa. Ajan vuosittain turhankin paljon. Ajan poliittiseen työhön liittyen kymmeniätuhansia kilometrejä Lapissa. En toivo tosiaankaan, että yhä useampi kansanedustaja joutuu samaan tilanteeseen ja käyttämään huomattavan osan työajastansa tien päällä olemiseen. Tärkeintä olisi saada kohdata äänestäjiä ja tuntea kunnolla koko vaalipiiri. 

Maakuntien edustajan on tunnettava alueensa olosuhteet. Toimiva yhteiskuntajärjestys edellyttää, että ihmiset voivat luottaa edustajiensa asiantuntemukseen heidän kotiseutunsa tilanteesta ja tapahtumista. Vaalipiirien maantieteellisen koon kasvattaminen ei tätä edistä. 

Eduskunnan alkutaipaleella oli muuten pohjoisimman Lapin olosuhteille erityinen tilanne. Silloin haluttiin muuten varmistaa se, että synnyinkotikuntani Sodankylä ja eräät muut kaikkein pohjoisimmat Suomen kunnat muodostivat oman vaalipiirinsä, josta valittiin vain yksi kansanedustaja. Tästä luovuttiin vasta 1930-luvun lopulla, jolloin kulkuyhteyksien Lapissa katsottiin parantuneen niin hyvin, että voitiin tehdä yksi Lapin vaalipiiri. Alueen tuntemus ja edustuksellisuus oli tärkeintä. Sen pitäisi olla nyttenkin tärkeätä. 

Ymmärrän hyvin sen huolen, jota esimerkiksi kristillisdemokraatit ovat kantaneet. Jos pienpuolueella on tasainen kannatus ympäri maata, muttei kovin suuri kannatus missään, niin se on vaarassa jäädä hyvin aliedustetuksi tai jopa pudota kokonaan. Tasauspaikkajärjestelmä voisi tuoda ratkaisua tähän ongelmaan. Toisaalta meidän järjestelmäämme ajatus kansanedustajasta, joka ei edusta mitään yksittäistä vaalipiiriä, voisi tuntua aika vieraalta, joten en kannata sitä. 

Perussuomalaisten nousu 12 vuodessa yhden kansanedustajan puolueesta eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi osoittaa senkin, että kyllä pienikin puolue voi kasvaa ja läpi tullaan, jos vain kannatusta riittää. 

Kansainvälisestikin verrattuna poliittinen järjestelmämme on vakaa ja vaalitapamme on säilynyt pääosin samanlaisena koko eduskunnan historian ajan.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on osavaltioiden sisällä joskus pyritty vääntelemään vaalipiirien rajoja sen mukaan, miten on kulloisessakin tilanteessa arveltu löydettävän rajojen sisälle haluttu poliittinen enemmistö. Tämän johdosta vaalipiirien rajat ovat voineet muodostua hyvinkin hullunkurisen näköisiksi. Vastikään Britanniassa käytiin parlamenttivaalit, joissa Konservatiivit saivat suurvoiton. Siellä olevan enemmistövaalitavan johdosta voivat ääni- ja paikkaosuudet olla hyvinkin kaukana toisistaan. Esim. edellinen hallituspuolue, Liberaalidemokraatit, saivat 7,9 %:n ääniosuudella vain 8 parlamenttipaikkaa ja Itsenäisyyspuolue 12,6 %:n ääniosuudella vain yhden paikan! Sen sijaan Skotlannin alueella menestynyt Kansallispuolue sai peräti 56 paikkaa parlamenttiin, vaikka sen valtakunnallinen kannatus oli vain 4,7 %.

Näitäkin suuria maita pidetään silti demokratioina, joten ei meidän kannata Suomessa tehdä tästä vaalipiirikysymyksestä liian suurta ongelmaa.

Eduskuntakeskustelussa tuotiin esille aikanaan Suomeen kannatettu vaalialuemalli, jota on kutsuttu myös tasauspaikkajärjestelmäksi. On hyvä, että viime vaalikaudella siitä luovuttiin. Esim. vuoden 2011 vaaleissa se olisi tuonut tuloksen, että Lapista olisi tullut valituksi kristillisdemokraattien edustaja, joka sai Lapista vain 500 ääntä, ja puolue sai vaalipiiristä 1,6 % äänistä. Onko tämä todellisuudessa demokratiaa? Parempi, että Lapista tuli sellaisia edustajia valituksi, jotka edustavat laajemmin lappilaisten tukea ja voivat toimia kyseisen alueen edustajina. 

Alueellisuus korostui eduskuntakeskustelussa erittäin hyvin. Täällä eduskunnassa me kaikki Lapin kansanedustajat kokoonnumme säännöllisesti, keskustelemme, mikä on Lapille olennaista ja tärkeää sillä hetkellä. Samaa tiedän, että myös monen muunkin alueen kansanedustajat kokoontuvat keskenään ja keskustelevat oman alueensa tilanteesta.

Kun yhteistyötä yli puoluerajojen tehdään, niin uskon, että myös vaalipiirissä eduskuntapaikkaa vaille jääneet puolueet voivat saada äänensä kuuluviin vaalipiirissä. Miten sitten pystyvät nämä todella pienten puolueitten edustajat esiintymään ja tuomaan oman äänensä kuuluviin, niin ainakin meillä Lapissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten eri puolueitten, muun muassa vihreitten edustajat ovat mukana kunnanvaltuustoissa, ovat kuntayhtymissä, Lapin liiton hallituksessa ja valtuustossa ja kaikissa näissä toiminnoissa hyvin aktiivisesti, saavat äänensä kuuluviin sitä kautta. Sitä kautta myös me kansanedustajat saamme heidänkin näkemyksiään tietoomme ja tarvittaessa tänne tuotua, ja olemme varmasti tuoneetkin näiden pientenkin puolueitten edustajien ääniä ja heidän esityksiään tänne suureen saliin keskusteluun. 

Omalta osaltani olen myös kokenut sen, että kyse on eduskuntavaaleissa yllättävän paljon myös henkilövaalista. Varsinkin jos äänestäjälle oman kulmakunnan tuntemus tai joidenkin alueen tärkeiden elinkeinojen tuntemus painaa äänestyspäätöstä tehtäessä. Ainakin minua sanoi äänestäneensä moni muutoin vasemmistoliittolainen tai jopa kokoomuslainen, koska he ovat toivoneet Lapista heille mieluisan edunvalvojan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, vaalipiirit, vaalilaki

VIERASKYNÄ: kampanjapäällikön ajatuksia

Lauantai 11.4.2015 klo 10:35 - Hellevi Kangas

Julkaisen tässä näiden eduskuntavaalien kampanjani kampanjapäällikön Hellevi Kankaan ajatuksia vaalityöstä.

T: Eeva-Maria

- - -

hellevi.png

Eeva-Marian kampanjapäällikkönä olen ollut mukana monenlaisissa tehtävissä. Kun olen ollut matkassa osassa Eeva-Marian tapahtumista ja toiminut välillä myös hänen autokuskinaan, niin tietysti olen kohdannut hänen kanssaan yhteensä erittäin suuren määrän lappilaisia eri puolilla maakuntaa. Utsjoelta Ylitornioon ja Tervolasta Sodankylään.

Yhteenvetona voin sanoa, että kampanjaa on ollut helpompi käydä kuin neljä vuotta sitten. Ihmiset jo tuntevat Eeva-Marian ja tulevat herkemmin juttelemaan, missä vain olemmekin liikkuneet. Tunnelma on nyt tosi myönteinen. Väkeä on käynyt selvästi enemmän tilaisuuksissa kuin viimeksi. Monesti kahviloissakin on porukka ollut jo valmiina odottamassa, kun tulemme paikalle.

Keskustelut ihmisten kanssa ovat olleet antoisia, rakentavia ja rauhallisia. Kuin olisi juttelemassa oman kotipirtin pöydän ääressä. Sellaista hyökkäilyä ja räyhäämistä, mitä joskus on kohdannut, ei ole näissä vaaleissa tullut vastaan. Neljä vuotta sittenhän saatiin joskus kuulla, että ”te vaan lupaatte, mutta kun vaalit on käyty, niin ei kansanedustajaa täällä näy”. Nyt ei kukaan sano semmoista. Eeva-Maria on kiertänyt niin paljon ympäri Lappia kansanedustajanakin.

Kampanjaväkemme tekemä vaalilehti on jaettu Lapissa lähes 80.000 osoitteeseen. Lehdessä kerrottiin Eeva-Mariasta ja hänen eduskunnassa tekemästään työstä. Vaalilehdestä on tullut paljon hyvää palautetta. Sen johdosta monet ovat lähteneet katsomaan, että ”mikä tämä tytär oikein on?”

Automatkoilla olemme ehtineet käydä Eeva-Marian kanssa myös paljon keskusteluja. Usein olemme käyneet läpi sen tilaisuuden tapahtumat, jossa olimme, ja että oliko siellä mitään erikoista. Voin antaa joskus kriittistäkin palautetta, Eeva-Maria arvostaa sitä, että hänelle puhutaan suoraan. Esimeriksi yhdessä paikassa muuan mies pyysi Eeva-Mariaa, että voisitko puhua vähän hitaammin. Eeva-Maria kiitteli heti miestä, että oli huomauttanut asiasta ja totesi, että minä olen vähän tämmöinen pikapuhuja. Sitten Eeva-Maria kyllä piti puheen loppuun vähän hitaammalla puheenparrella.

En ole tietenkään koko aikaa ollut Eeva-Marian mukana kuskina vaalikierroksilla. Eihän kampanjan muita töitä olisi ehtinyt silloin tehdä ollenkaan. Ihmiset ottavat minuun paljon yhteyttä, paljon enemmän kuin viime kampanjan aikana. Usein kysytään kampanjan aikatauluja ja pyydellään, että eikö Eeva-Maria ehtisi tulla vielä meidänkin kyläämme. Esitteitä ja muuta vaalimateriaalia on myös pyydelty lähetettäväksi. Tsemppausviestejäkin olen saanut, ovat ilahduttaneet mieltä. Nyt ennakkoäänestyksen alettua moni on soittanut ja kertonut menneensä suoraan vaalitilaisuudesta äänestämään Eeva-Mariaa. Yhtään negatiivistä puhelua en ole saanut.

Vielä on muutama päivä jäljellä kampanjaa. Nyt vain jokainen äänestämään ja pitämään huoli, että kaverikin äänestää!

Hellevi Kangas
Eeva-Marian kampanjapäällikkö
ent. liikkeenharjoittaja, Savukoski

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, eduskuntavaalit

Vaalipiirijaon muutoksesta

Keskiviikko 4.6.2014 klo 9:40

Eilen eduskunnassa käsiteltiin perustuslain muuttamista siten, että vaalipiirejä voitaisiin yhdistellä nykyistä enemmän. Perustuslain muuttamisen täytyy tulla kyseeseen vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa. Löytyykö käsillä olevalle muutosesitykselle todella riittävät perustelut? Ei mielestäni.

Perustuslain muutos merkitsisi valtakirjan antamista seuraaville hallituksille yhdistää vaalipiirejä vielä lisää, tällä kaudella toteutettujen yhdistämisten lisäksi. Sitä ennen vaalipiirit pysyivät suunnilleen samanlaisina 50 vuoden ajan. Eikö vaalipiirijako kannattaisi pitää vakaana ja ryhtyä muutoksiin vain äärimmäisen harvoin? Halutaanko Suomen mullistamista tällä vaalikaudella eletyn keskittämispolitiikan hengessä jatkaa vielä seuraavallakin vaalikaudella?

Jos muuttoliike maamme sisällä yhä jatkuu, niin ratkaisu tasaisempien vaalipiirien muodostamiseksi ei voi olla yksinomaan vaalipiirien yhdistäminen. Joskus niitä on voitava pilkkoakin. Siksi vaalipiirien enimmäismäärän alentaminen ei ole paras ratkaisu mahdolliseen ongelmaan.

Tällä vaalikaudella yhdistettiin Itä-Suomen vaalipiirit. Ensimmäiset eduskuntavaalit ovat näitten osalta edessä vasta vuoden päästä, ja vähintä on se, että seuraavissa vaaleissa haettaisiin kokemusta ja katsottaisiin, miten nämä vaalit onnistuvat. Jos se koetaan epäonnistuneeksi asiaksi, niin kyllä eduskunnalla pitää olla niitten jälkeen mahdollisuus pilkkoa nämä vaalipiirit takaisin. Mutta hallitus pyrkii omalla esityksellään keskittämislinjan vakiinnuttamiseen siten, ettei pienempiä yksiköitä enää pystytä ottamaan käyttöön eikä palautua takaisin aikaisempaan systeemiin ja järjestelmään.

Arvoisa puhemies! Olosuhteet vaalipiireissä ovat hyvin erilaisia. Täällä Helsingissä voi kansanedustaja kulkea raitiovaunulla tai paikallisbussilla koko vaalipiirin päästä päähän. Minulla sen sijaan kestää reilut 6 tuntia ilman taukoja ajaa kotoani Nuorgamin kylään pitämään puhetilaisuutta. Enkä edes asu vaalipiirini eteläosassa vaan aika lailla keskellä. On hyvä, että hallituksen esityksessä on huomioitu Lapin erityisolosuhteet. Samoja harvaan asuttujen alueitten haasteita, mitä meillä Lapissa kohdataan, esiintyy kuitenkin myös esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, vaikkeivät välimatkat siellä ihan yhtä suuria olekaan. Jatkuva paine vaalipiirien suurentamiseen ei ole siis hyväksi sinnekään.

Muutosta perustellaan suhteellisuuden lisäämisellä. Vaalijärjestelmämme puitteissa suhteellisuus toteutuu kuitenkin nyt jo melko hyvin. Kansainvälisesti vertailtuna erittäinkin hyvin, ja samalla olemme voineet taata kattavan alueellisuuden. Myös vaaliliittojen salliminen on helpottanut pienten puolueiden mahdollisuuksia saada edustajansa läpi.

Meillä Suomessa ei ole myöskään esimerkiksi äänikynnystä käytössä. Hyvä niin. Esimerkiksi Saksassa äänikynnys merkitsi sitä, että viime valtiopäivävaaleissa Vaihtoehto Saksalle -puolue jäi kokonaan ilman paikkoja, vaikka sen ääniosuus oli suurempi kuin meillä RKP:n tai kristillisdemokraattien ääniosuus viime eduskuntavaaleissa.

Ja lopuksi: Kannattaa muistaa, että vaikka onkin tärkeätä huolehtia, ettei vaalijärjestelmä sorsi liikaa pieniä, niin kyllä pientenkin listoilta läpi tullaan, jos kannatusta löytyy. Viime eduskuntavaaleissa "jytkytulos" osoitti tämän ja kertoo, että kyllä meidän vaalijärjestelmämme toimii ja antaa mahdollisuuden suuriinkin muutoksiin, jos tarvetta ja tilannetta näyttää olevan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalipiirit, eduskuntavaalit, perustuslaki