Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Eduskuntatyöni päättyessä

Keskiviikko 17.4.2019 klo 13:11

Eduskuntavaalit on käyty. Alkuviikko on kulunut työhuonetta tyhjentäessä ja muissa käytännön järjestelyissä. Kun käytin kahdeksan vuotta samaa työhuonetta, niin tavaraa on luonnollisesti kertynyt runsaasti.

Olen saanut paljon kannustavia viestejä viime päivinä. Kiitos niistä kaikista. Kaikkiin en ole ehtinyt vastata, sillä eduskuntatyön päättymiseen liittyvät järjestelyt ovat vieneet todella aikani aamusta iltaan. Pääsiäisen jälkeen talon on oltava valmiina ottamaan uudet kansanedustajat vastaan.

On kysytty, miten olen jaksanut? Avoimesti olen kaikille vastannut, että tympäsee – ja kovasti! Olin todella motivoitunut jatkamaan työtä eduskunnassa. Kävimme upean vaalikampanjan, jossa niin monet ihmiset tekivät pyyteettömästi työtä kampanjan hyväksi eri puolilla Lappia.

Tiesin, että Keskustalle on tulossa vaalitappio, mutta odotin kuitenkin saavani jatkaa eduskunnassa. Lapin Kansan toimittajalle vastasin rehellisesti, että putoaminen oli shokki. Käyty vaalikampanja ja saamani luottamus yli neljältätuhannelta lappilaiselta antavat minulle joka tapauksessa voimaa jatkossakin työhön Lapin ja lappilaisten hyväksi. Aika näyttää, missä tehtävissä se voi tapahtua.

Toimintani Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajana jatkuu joka tapauksessa, ja siinä roolissa aion jatkaa suomalaisen kalan käytön ja kalastuksen puolustamista jatkossakin.

Joissakin arvioissa on sanottu, että olin liian näkymätön julkisuudessa. Minun tapani ei ole kuitenkaan riekkua somessa tai kerätä halpoja irtopisteitä itselleni julkaisemalla populistisia kannanottoja tai haukkumalla muita. Keskityin Lapin ihmisten arkeen vaikuttaviin asioihin, ja olen iloinen, että yhdessä monien hyvien yhteistyötahojen kanssa saimme myös tuloksia aikaan.

Lapin vaalipiirin vaalituloksen syitä voisi analysoida pitkäänkin. Mutta toisaalta on viisautta myös se Johannes Virolaisen kuuluisa toteamus: ”Kansanvalta on puhunut – ja pulinat pois.”

Keskustalla on toki puolueena nyt vakava paikka. Tulos on itsenäisen Suomen historian ajan huonoin puolueelle. Tulivatko Keskustan tavoitteet riittävästi näkyviin hallituspolitiikassa? Kannattajiemme mielestä ilmeisesti eivät. Toivon reipasta ja kriittistä keskustelua harjoitetusta politiikasta ja vaalitappion syistä.

Vielä kerran – kiitos teille kaikille, jotka halusitte kehittää Lappia kanssani. Kiitos siitä upeasta etuoikeudesta, että sain kahdeksan vuotta tehdä työtä Lapin asioiden parissa kansanedustajana. Omatuntoni on puhdas, tein todella pitkiä työpäiviä, voimien äärirajoille saakka, kaiken voitavani lappilaisten asioiden eteenpäin viemiseksi. Lähden eduskunnasta pystypäin, mutta nöyrän kiitollisin mielin eletystä.

P.S. Kuluneesta nelivuotiskaudesta kirjoittamani kirja löytyy edelleen netistä ilmaiseksi luettavana: https://asiakas.kotisivukone.com/files/eeva-mariamaijala.ehdolla.fi/tiedostot/Maijalan_vaalikirja.pdf

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, vaalikausi, kansanedustaja, eduskuntavaalit

Eduskunnan istuntokausi päättyi - kiertue jatkui!

Keskiviikko 10.4.2019 klo 20:43

Eduskunnan istuntokauden päättäjäisjuhlallisuudet pidettiin tänään Helsingissä. Tilaisuus katkaisi hetkeksi monien kansanedustajien tiiviin kampanjaputken vaalipiireissä. Minä tulin tosin Helsinkiin jo eilen, kun osallistuin kalatalousaluepäiville.

Päättäjäiset alkoivat juhlallisesti Helsingin tuomiokirkossa jumalanpalveluksella. Oulun uusi piispa, lappilaissyntyinen Jukka Keskitalo, piti saarnan. Hän luki alkuun evankeliumitekstistä Jeesuksen sanat: ”Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.” – Sopiva opetus pitää mielessä myös poliittisessa elämässä!

Eduskunnassa puhemies Paula Risikko puhui ja presidentti Sauli Niinistö vastasi puheeseen sekä julisti valtiopäivät päättyneiksi. Mauri Pekkarinen vastasi puheisiin kansanedustajien puolesta, ja lopuksi kohotettiin kolminkertainen eläköön-huuto isänmaalle. Hyviä, vanhoja traditioita. Kulunutta vaalikautta käytiin puheissa läpi.

Keskustan eduskuntaryhmälle päivä oli historiallinen. Moni pitkäaikainen keskustavaikuttaja jäi nyt pois vaaleista. Heitä ovat mm. Sirkka-Liisa Anttila, Kauko Juhantalo, Seppo Kääriäinen ja Mauri Pekkarinen. Myös Mikko Alatalo jättäytyi vaaleista sivuun. Ilahduin, että hän tuli kuitenkin Kittilään vauhdittamaan kampanjaani musisoimalla vaali-iltamissani.

On ollut suuri etuoikeus saada palvella Suomen kansaa ja etenkin lappilaisia näiden kuluneiden kahdeksan vuoden aikana eduskunnassa. Olen valmis jatkamaan työtä, jos te äänestäjät niin tahdotte.

Kun tulin valituksi eduskuntaan, lupasin kiertää aktiivisesti ympäri maakuntaa myös vaalien välillä, tavata ja kuunnella Lapin ihmisiä, valitsijoitani. Voin sanoa, että tämän lupauksen olen pitänyt. Olen järjestänyt joka vuosi runsaasti yleisötapahtumia eri puolilla Lappia.

Istuntokauden päätyttyä olen tietysti käyttänyt lähes kaiken aikani vielä erillisen vaalikiertueen järjestämiseen. Kuluneen kuukauden aikana olen osallistunut tai järjestänyt itse noin kuusikymmentä yleisötilaisuutta. Kampanja on edennyt hyvin ja olemme saaneet koko ajan uusia ihmisiä mukaan kampanjaan. Paljon on tullut palautetta, että olemme jo käyneet äänestämässä.

Emme saa silti tuudittautua ajatukseen, että kampanja onnistuu ja aletaan levätä laakereilla. Kovaa työtä on tehtävä loppuun asti. Tänä iltana minulla onkin tupailta Rovaniemen Perunkajärvellä ja huomenna matka jatkuu synnyinpitäjääni Sodankylään, missä pidämme neljä tilaisuutta. 

Kampanjoidaan siis loppumetreille asti, ja muistakaa äänestää – se on kalliilla hinnalla tähän maahan taisteltu kansalaisvelvollisuus! Ja muistuttakaa myös ystäviä ja tuttavia siitä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, vaalikausi, kansanedustaja, eduskuntavaalit

Mitä olen tehnyt maatalouden eteen?

Sunnuntai 7.4.2019 klo 9:07

Kysyttiin, että mitä olen tehnyt kansanedustajana maatalouden eteen.
 
Olen agrologi ja nyt virkavapaalla maataloussihteerin virasta. Mitä olen sitten kansanedustajana tehnyt sen asian eteen, jonka parhaiten tunnen eli maatalouden eteen?
 
MTK tarjoaa kansanedustajille joka keskiviikko aamukahvit Simonkadulla kokoustiloissaan ja olenkin ainoana lappilaisena käynyt siellä kuulemassa ja keskustelemassa. Olenkin saanut MTK:lta lähes viikottain tiukan paketin ajankohtaisista asioista ja sen ansiosta voinut toimia koko ajan työssäni maanviljelijöiden työn tekijänä.
 
Olen ympäristö- sekä liikenne- ja viestintävaliokuntien jäsenenä ollut ko. valiokunnissa ainoa maatalouden edustaja. Työni onkin ollut kertoa kaikissa lakiasioissa maatalouden tarpeet. Olen istunut lähes kaikki kokoukset alusta loppuun ja varmistanut, että meidän asioita ei päästetä ohi. Olen kutsunut lähes joka lakiin MTK:n asiantuntijan kertomaan ja olenkin siten saanut erittäin moneen lakiin mukaan erityisesti Lapin maatalouden toiveet. Vähintään valiokuntieni mietinnöissä ja lausunnoissa on kirjoitettuna maatalouden asiat. Olenkin saanut toimia koko ajan MTK:n juoksupoikana ja onkin tuntunut hyvältä, kun minulla on niin laaja osaajaporukka.
 
Ympäristövaliokunnassa olen toiminut hallituspuolueiden vastaavana ja tärkein työni on ollut varmistaa, että yhtään maataloudelle ja maaseudulle haitallista päätöstä tai tekstiä ei pääse ulos. Työ on ollut kova, mutta ei varmaan turha, sillä MTK:n jatkuvan yhteistyön ansiosta ei tällä vaalikaudella ole ympäristövaliokunnasta tullut läpi mitään maataloudelle haitallista. Tämän vaalikauden on MTK ollut koko ajan tiukasti sisällä ympäristöasioiden päätöksissä. Olen MTK:n tuottaja jäsen.
 
Keskustalla on eduskunnassa Mapo eli maaseutupoliittinen ryhmä, joka kokoontuu keskimäärin joka toinen viikko. Olenkin saanut olla siinä mukana ja osallistunut, koska olen saanut tuoda jokaiseen asiaan mukaan Lapin tarpeet.
 
Maatalouslomituslain käsittelyssä yritin saada mukaan lappilaisten esitykset, mutta se jäi vajaaksi.
Olen käyttänyt suuressa salissa hyvin monta puheenvuoroa yksityismetsätaloudesta ja opettanut rakentavasti metsäasioita erityisesti eri puolueiden ympäristöaktiiveille.
 
Olen toiminut 28 vuotta porovahinkoarvioimislautakunnan puheenjohtajana. Olemmekin saaneet sovittua kaikki tapaukset. Tämän työkokemuksen avulla olen ollut tekemässä uutta toimintamallia porovahinkojen hoitamiseksi. Työ on kesken, mutta uskon että saamme sen onnistumaan, sillä siihen tarvitaan muutoksia. Nämä elinkeinot ovat molemmat Lapille tärkeitä eivätkä ne saa syödä toisia.
 
Vielä turvemaasta eli jänkäpelloista. Niistä on saanut vääntää koko ajan. Talvella sain salissa yhden turvepeltokeskustelun loppumaan, kun kerroin että viime kesä olisi ollut monille tiloille katastrofi ellei olisi ollut turvepeltoja, joista saimme sadot.
 
Tässä aluksi töistäni maatalouden eteen. Saan kirjoittaa kirjan, jos alan käymään nyt läpi kaikki lait, joihin olen vaikuttanut yhdessä MTK:n kanssa ja juristina saanut niitä muokata.
 
Kiitos Lapin maanviljelijöille niistä hyvin monista yhteydenotoista, joita olen saanut hoitaa eteenpäin. Toivottavasti myös jatkossa on eduskunnassa Lapin maanviljelijöiden työntekijä, joka tuntee Lapin maatalouden erityisyyden ja puurtaa tätä työtä päivästä toiseen kuten viljelijätkin omalla tilallaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maatalous, maaseutu, mtk, maanviljelijät, eduskunta

Olen käytettävissä, jos niin tahdotte!

Lauantai 6.4.2019 klo 9:59

Hyvä lappilainen äänestäjä!

Olen saanut edustaa teitä Eduskunnassa nyt kahdeksan vuoden ajan. Olen ollut teidän työntekijänne, Lapin juoksutyttö. Uskallan sanoa, että aika monta kertaa etelän edustajat ovat yli puoluerajojen tulleet kysymään, että mitä tämä asia oikeastaan tarkoittaa Lapille.

En ole tullut politiikkaan hakemaan pikavoittoja. Todellinen vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Riitelemällä saisin varmasti paremmin lehtiotsikoita, mutta mitä se hyödyttää? Politiikassa ihminen, jonka tänään haukut, voikin seuraavana päivällä olla käsittelemässä kanssasi Lapille tärkeää asiaa. Mitkä ovat silloin mahollisuudet vaikuttaa?

Lähdin aikanaan yhteiskunnallisiin tehtäviin mukaan isäni esimerkkiä seuraten, puolustamaan lappilaisia peruselinkeinoja ja elämänmuotoa. Vaikka isäni kuolemasta on jo yli 27 vuotta, saan edelleen toreilla ja teltoilla kuulla, että ”sinähän se olet sen Maijalan Aimon tyvär?” Ei se minua haittaa. Olen ylpeä siitä, että olen isäni tytär.

Kansanedustajana olen toiminut erityisesti maa-, metsä- ja porotalouden, kalastuksen, metsästyksen, pohjoisen elinkeinoelämän ja matkailun, ympäristöasioiden sekä alkuperäiskansaa ja kulttuuria koskevien kysymysten parissa. Myös rikosoikeus ja etenkin törkeimmistä rikoksista annettavien rangaistusten ankaroittaminen on ollut koko eduskunta-aikani keskeinen työkohde. Näistä asioista olen tehnyt myös monia lakialoitteita ja lisännyt omalta osaltani painetta siihen suuntaan, että erityisesti seksuaalirikoksista on alettu antaa edes vähän kovempia tuomioita.

Aikaansaannoksistani kansanedustajana olen kirjoittanut kirjan Lapin arvoisia tekoja, jonka voi lukea ilmaiseksi kotisivuiltani. Kirjaa voi ostaa myös paperisena versiona minulta vaalitilaisuuksistani.

Olen valmis jatkamaan työtä Lapin hyväksi, jos te äänestäjät niin haluatte!

EEVA-MARIA MAIJALA
agrologi, oikeustieteen maisteri, varatuomari, maa- ja porotilan emäntä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, kansanedustaja, vaalikampanja, eduskunta

Haen eduskuntaan, en kunnanjohtajaksi

Keskiviikko 27.2.2019 klo 20:15

Sodankylän kunnanjohtajan virka on tulossa avoimeksi nykyisen kunnanjohtajan jäädessä eläkkeelle. Olen saanut kyselyjä, olenko kiinnostunut tehtävästä?
Kyllähän Sodankylän kunnanjohtajan virka on kiinnostava tehtävä. Sodankylä on minun synnyinkuntani ja haluan tehdä työtä Sodankylän kehittämiseksi. Olen kuitenkin erittäin motivoitunut jatkamaan työssäni eduskunnassa. Olen aloittamassa kovaa vaalikampanjaa päästäkseni kolmannelle kaudelle. Se on ehdoton päätavoitteeni. Toivon, että saan äänestäjiltä vahvan valtakirjan jatkaa työtäni. Siinä tehtävässä voin myös toimia sodankyläläisten hyväksi. Jos tulen valituksi eduskuntaan, en hae Sodankylän kunnanjohtajan virkaa enkä muunkaan kunnan virkoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, Sodankylä, kunnanjohtaja, kansanedustaja

Hiilen energiakäyttö kielletään

Torstai 21.2.2019 klo 12:33

Eduskunnassa käsiteltiin eilen lakiesitystä hiilen energiakäytön kieltämiseksi vuodesta 2029 alkaen. Esitys, kun se hyväksytään, tulee olemaan varmasti yksi tämän vaalikauden merkittävimmistä päätöksistä. Kyse on todella merkittävästä askeleesta ilmastopolitiikkamme parantamiseksi ja yleensä ottaen kotimaisen energiantuotannon edistämisen suhteen. 
Samassa yhteydessä keskustellaan myös siitä, tulisiko turpeen käyttö lopettaa. Turve on kuitenkin kotimainen raaka-aine. Monessa polttolaitoksessa ollaan jo siirtymässä siihen, että olisi yhä enemmän ja enemmän puuta käyttäviä polttolaitoksia, joissa tarvitaan turvetta vähemmän ja vähemmän. Turpeen osalta on kuitenkin muistettava se, että se on kotimaista raaka-ainetta. Se on lähellä ja se on meillä varmuusvarastoa, huoltovarmuustekijä.
Meillä on säätilankin suhteen erilaisia vuosia, märkiä ja kuivia. Tärkeintä on, että polttolaitoksemme tuottaisivat energiaa, joka tuottaa hiiltä ja päästöjä mahdollisimman vähän ilmaan. Välillä turve on jopa hyvä asia siinä puun seassa, että saataisiin korkealaatuista, hyvää lämpöä ja energiaa. Jos me nyt kieltäisimme turpeen käyttämisen energiantuotannossa, se voisi olla Suomelle aika kohtalokasta. Huoltovarmuutemme voi tarvita sitä tulevaisuudessa.
Energia-asioissa meidän tulee myös muistaa tutkimukseen panostaminen. Siihen on varattava määrärahoja ja resursseja koko ajan enemmän. Suomessa on kehitelty erilaisia energiantuotantomenetelmiä, hyvin uudenlaisiakin. Niitä tulisi vain kehittää yhä enemmän. Uskon, että parinkymmenen vuoden päästä Suomessa energiantuotanto on kehittynyt valtavasti eteenpäin ja me nauramme tämän päivän polttomoottoreille ja monelle muulle sellaiselle asialle, mitkä meistä ovat nyt välttämättömiä. Nykyisestä tietotaidosta, mitä meillä on jo olemassa ja työn alla esimerkiksi Lappeenrannan korkeakoulussa, tulee varmasti Suomelle uusi Nokia. Meidän täytyy vain satsata näihin hyvin paljon resursseja ja rahaa.
Sain mahdollisuuden tutustua Helsingissä Helenin energiatoimintoihin. Olin yllättänyt siitä, kuinka paljon Helsingissä on mahdollisuuksia. Helsingissä on valtavasti kehittämismahdollisuuksia energian keräämisessä ja kierrätyksessä erityisesti kesällä. Kuinka paljon Helsingissä tuleekaan hukkalämpöä! Täällä on paljon vielä tehtävissä, ja on todellakin hyvä ja vähintä, että kivihiilen käytöstä luovutaan tulevaisuudessa myös Helsingissä. On herättänyt todella paljon huomiota, että maamme pääkaupunki nojaa niin paljon kivihiilen varaan.
Onhan Helsingissäkin valtavasti mahdollisuuksia tuottaa energiaa ihan uusillakin menetelmillä. Loppujen lopuksi asumiseenhan kuluu meillä energiasta suurin osa. Pohjoisessa me varmasti tulemme jatkossakin puulla lämmittämään ja tarvittaessa vähän käytämme turvetta siihen kaverina, mutta Suomessa on erilaisia alueita, ja pääkaupunkiseudulle on löydettävissä erilaisia vaihtoehtoja lisää.
Kokonaisuudessaan: käytetään kotimaisia raaka-aineita ja sidotaan se hiili, mitä me päästämme ilmaan omilla toiminnallamme, eli lisätään metsien kasvatusta, kasvua ja käytetään puuta. Se on myös ympäristöteko.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilivoima, energia, eduskunta, turve, energiantuotanto

Välähdyksiä eduskuntatyöstä

Keskiviikko 16.11.2016 klo 15:38

Luin taannoin erään lehden tekstaripalstalta mielipiteen, kuinka Lapin Keskustan kansanedustajat istuvat hiljaa eduskunnan kyselytunnilla. Tämä tekstari muistutti minulla siitä, että tehtävänämme on kertoa kansanedustajan työstä enemmän. Esimerkiksi kyselytunti on etupäässä opposition kyselytunti. Me hallituspuolueiden edustajat saamme esittää kysymyksiä harvoin, vaikka puheenvuoroja kyllä pyydämme.

Kerron esimerkkinä välähdyksiä viime viikon yhdeltä työpäivältä. Työpäiväni alkoi, kuten muutenkin päivät, aina sängyssä lehden lukemisella iPadista. Sitten olikin jo meno MTK:n viikoittaiselle aamukahville. Käyn usein kuuntelemassa maatalouden akuuteista asioista. Tämän viikon asiana oli ruuan kotimaisuus.

Aamupäivän valiokuntana on minulla ympäristövaliokunta. Siellä on meillä tällä hetkellä tärkeimpänä asiana jätevesiasetuksen korjaaminen. Vielä käydään vääntöä yksityiskohdista. Yritämme tehdä siitä nyt maalaisjärkisen ja toimivamman kuin aikaisemmin. Siis että ei mitään toimenpiteitä, kun on yli 100 metrin matka vesistöstä. Alle 100 metriä, niin minimitoimina kolme sakokaivoa ja imeytyskenttä. Yli 73-vuotiaille ei mitään. Poikkeuksia voi hakea, jos jätettä muodostuu erityisen vähän tai hanke on kustannuksiltaan kohtuuton.

Päivävaliokuntana on minulla liikenne-ja viestintävaliokunta. Siellä saimme kuulla asiantuntijoita liikennekaaresta. Täysistunto alkoi klo 14, oli äänestyksiä ja puheenvuoroja. Itse en tällä kertaa puhunut, koska käsittelyssä ei ollut yhtään minun hoidossani olevia asioita. Olen pitänyt aika paljon puheenvuoroja, mutta pyrin puhumaan vain niissä asioissa, joiden valmistelusta olen vastannut tai jossa minulla on erityisasiantuntemusta.

Toimistopäivän päätteeksi sain avustajani kanssa valmiiksi lakialoitteen. Tein lakialoitteen siitä, että yhdistykset saisivat pitää alle 2000 euron arpajaisia ilman nykyistä valtavaa byrokratiaa. Toive lakialoitteen tekemiseen tuli yhdeltä lappilaiselta. Päivän kuluessa tulee paljon puheluita sekä sähköpostia ja yritämmekin vastata aina kun mahdollista. Tänään oli erityisen paljon puhetta kalastuslain korjaamisesta. Toimistotöissä oli minulla viikon apuna myös TET:tiläinen eli työelämään tutustuva 9-luokkalainen Milla.

Illan viimeisenä oli seminaari Pariisin ilmastosopimuksesta. Ministeri Tiilikaisen johdolla pohdimme mitä tämä tarkoittaa Suomen metsätaloudelle. Tämä on oikein hoidettuna mahdollisuus. Huolettaa, mihin USA:n uusi presidentti vie Amerikan ympäristöpolitiikan ja kansainväliset sitoumukset. Meidän on kuitenkin pysyttävä hyvissä väleissä Amerikan kanssa. Toivottavasti uusi presidentti onnistuu työssään.

1 kommentti . Avainsanat: eduskunta, työ, kansanedustaja

Syksyn asialistalla

Perjantai 19.8.2016 klo 10:52

Eduskunnan istuntotauko lähestyy loppuaan ja edessä on erittäin haastava talvikausi. Valmistaudun syksyyn vielä kotikonnuillani Savukoskella.

Eduskunnan istuntokausi alkaa 6.9. ja sitä ennen on meillä edustajilla kalenterit täynnä erilaisia kokouksia ja tapaamisia. Tänään menen eduskunnan eräkerhon kanssa karhumetsälle Sallaan ja pääteemana ovat petoasiat. Maanantaina alkaa keskustan ryhmäkokous Oulussa jne.

Tänä syksynä eduskunnassa käsiteltävänä on paljon tärkeitä asioita. Ensinnäkin on ensi vuoden budjetin valmistelu. Vaikeista ajoista huolimatta Keskustan on pyrittävä huomioimaan, etteivät leikkaukset tule enää kohdistumaan pienituloisimpiin eivätkä syrjäseuduille. Maakunta/ soteuudistuksessa on huolehdittava siitä, että päätöksentekoa hajautetaan valtionhallinnosta maakuntiin. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen on tietysti keskeinen kysymys. Traktorimarssilla kuultu hätähuuto suomalaisen elintarviketuotannon puolesta on edelleen ajankohtainen. Samoin pakolaiskriisi; mitä tapahtuu, kun rajasopimus päättyy?

Itseäni työllistää lähiaikoina erityisesti postilain uudistus, 5-päiväsen jakelun ja yleensä palveluiden asiallinen turvaaminen. Samoin MRL ja ympäristönsuojelulait, eli kaavoitus ja rakennuslupa-asiat sekä esim. jätevesiasetuksen saattaminen lopullisesti kuntoon. Metsäasioissa en voi hyväksyä mm. julkista metsävarajärjestelmää – työtä siis riittää! Myös hirvenmetsästys- ja kalatalouskysymykset kuuluvat syksyn asialistalle.

Oulusta Keskustan ryhmäkokouksesta siirrynkin sitten ensi viikolla Suomen kalatalouden keskusliiton johtokunnan kesäkokoukseen. Sain uutena puheenjohtaja kutsua porukat tänne Savukoskelle. Savukoskella on meillä teemana vaelluskala-asiat. Perjantaina olemme Kemijärvellä ja teemana kalaa järvestä markkinoille sekä hauki matkailutuotteena.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta

Kansanedustaja "kesälomalla"

Torstai 16.7.2015 klo 14:28

Kirjoitin kolumnissani Uudessa Rovaniemessä kesäkuulumisiani.

---

Kello soimaan lauantaina aamulla aikaisin. Silmistä pois unihiekka, kateellinen silmäys nukkumaan jääviin. Siistit kuteet päälle ja auton ratissa kohti viikonlopun lappilaisia kesätapahtumia. Lauantaina Posio ja Juujärvi. Yöksi tapaamaan sukulaisia (sukulaisten hyväksikäyttöä, kun jossain on pakko välillä nukkuakin ja kotiin on matkaa). Sunnuntaiksi kohti Songan tervajuhlia. Ennen Sonkaa Sinetän kohdalla tunnin pysähdys ja juhlapuheen viimeinen hionta.

Kotimatkalla ehtii pysähtyä Rovaniemellä hoitamaan paria sovittua tapaamista sekä käydä Kemijärvellä kaupassa. Kotona klo 23. Aah, viikonloppu on pulkassa ja maanantaina saa nukkua lomalaisen tavoin piiitkään.

Maanantaina alkaa sitten iltapäivällä soida puhelin. Pitkä keskustelu yhdestä oikeudenkäymiskaaren pykälästä, joka on minusta hieman kyseenalainen. Sitten puhelu Kemera-lain tilanteesta. Yritämme saada syksyllä työn alle lakiin lisäyksen
vajaatuottoisten metsien uudistamisen tukemisesta, joka jäi nyt pois laista. Asia on meille lappilaisille hyvin tärkeä, se jäi pois kun sillä ei ole merkitystä eteläläisille, eivätkä ministeriön virkamiehet ole halukkaita sitä muuttamaan. On
kuulemma vaikea ja työläs tehtävä.

Kreikan tilanne puhuttaa. Saan koko päivän sähköpostiini ja tekstiviesteinä uutta tietoa neuvotteluiden etenemisestä. Sopu siis saatiin loppujen lopuksi, mutta voimmeko me niellä sitä?

Koko päivä kotona – tai siis melkein. Piti käydä hoitamassa maatilamme paperiasioita kirkolla ja lammaslaitumet oli tarkastettava. Viikonloppuna oli lehdessä juttu siitä, että karhu oli tappanut lampaita Keminmaassa. Naapurikylässä oli myös karhu käynyt lampaissa. Perinnebiotooppialueita hoitavat lampaamme olivat tallessa kaikissa neljässä kohteessa. Onneksi pedot ovat vielä pysyneet meidän laitumilta poissa.

Aika käydä viikonlopun asiat avustajan kanssa läpi. Hän ei ole lomalla. Pitkä puhelu hands-freen avulla (sain koko ajan puhuessa haravoida heinäpellolla). Viikonlopun tapahtumissa olin saanut keskustella hyvin monen henkilön kanssa ja saanut heiltä vihkooni paljon terveisiä ja tehtävää. Pidän vihkoa tapahtumissa aina mukana, sillä en muuten muistaisi kaikkia asioita.

Annoin avustajalleni tehtäväksi selvittää heti osan esitetyistä asioista: Metsähallitus on kilpailuttanut osan metsänistutuksista ja tarjouskilpailuiden perusteella on töitä mennyt kuulemma ukrainalaisten ja puolalaisten tehtäviksi -
samanaikaisesti, kun paikkakunnan nuoret olisivat olleet halukkaita istutustöihin! Tervan myynnin ja markkinoinnin esteeksi on tullut joku uusi EU-direktiivi. En ole kuullutkaan tuosta uudesta byrokratian kukkasesta, joka on tullut voimaan 1.5.2015.

Saas nähdä, mitä mielenkiintoista tässä ehtiikään istuntovapaan aikana vielä kohdata.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, kesäloma

Vaalilain uudistamisesta

Keskiviikko 17.6.2015 klo 16:28

Eduskunnassa käsiteltiin eilen viime kaudella lepäämään jätettyä esitystä perustuslain muuttamiseksi siten, että vaalipiirien määrän ala- ja ylärajoja muutettaisiin. Nykyisessä perustuslaissa säädetään vaalipiirien määräksi 12—18 ja esityksen jälkeen määrä olisi 9—12.

Esitetty perustuslain muutos tulee mielestäni hylätä.

Olen aiemminkin vastustanut liian suurten vaalipiirien synnyttämistä ja kannattanut nykyisen äänestystavan säilyttämistä, riippumatta siitä, onko oma puolueeni ollut hallituksessa vai oppositiossa. Vaalitapa on demokratiassa niin suuri asia, ettei siitä tule päättää kulloistenkin poliittisten voimasuhteiden mukaan, vaan ainoastaan erittäin laajan yhteisymmärryksen pohjalta.

Kataisen hallituksen alkuperäinen tavoite oli laskea vaalipiirien minimimäärä kuuteen. Jos tällainen muutos olisi hyväksytty, olisi eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä voitu sitten koko maa jakaa kuuteen jättiläisvaalipiiriin. Tästä tavoitteesta luovuttiin ja päädyttiin esittämää vaalipiirimääriin väliä 9-12, sekin ilman laajaa hyväksyntää. Perustuslain muutosta tulee onneksi käsitellä kaksilla eri valtiopäivillä.

Ennen vaaleja, maaliskuun 9. päivänä, perustuslakivaliokunnan tuolloinen puheenjohtaja Johannes Koskinenkin myönsi puheenvuorossaan, että kompromissimalli rajoilla 9-13 tai 9-14 olisi voinut tulla helpommin hyväksytyksi kuin hallituksen esittämä. Tuolloisen hallituksen esittämä ylärajahan on nyt voimassa oleva alaraja. Esim. Uudenmaan suuren vaalipiirin jakaminen merkitsisi sitä, että joku toinen vaalipiiri olisi samalla pakko yhdistää.

Olen ennenkin kertonut oman vaalipiirini välimatkoista. Kun vaalikiertueella tai vaalien välillä haluan tavata väkeä ympäri vaalipiiriä, tulee kotoani matkaa menopaluuna esim. Utsjoen Nuorgamiin 970 kilometrin ajomatka ja Enontekiön Kilpisjärvelle 952 kilometrin ajomatka – enkä asu edes vaalipiirini etelälaidalla! Samalla tavalla tulee erittäin pitkät matkat myöskin Kemiin, Simoon, Pelloon, eri puolille Lappia. Molemmissa paikoissa ja kaikissa näissä olen muuten käynyt tilaisuuksia silti järjestämässä mahdollisimman usein, vähintään kerran vuodessa. Ajan vuosittain turhankin paljon. Ajan poliittiseen työhön liittyen kymmeniätuhansia kilometrejä Lapissa. En toivo tosiaankaan, että yhä useampi kansanedustaja joutuu samaan tilanteeseen ja käyttämään huomattavan osan työajastansa tien päällä olemiseen. Tärkeintä olisi saada kohdata äänestäjiä ja tuntea kunnolla koko vaalipiiri. 

Maakuntien edustajan on tunnettava alueensa olosuhteet. Toimiva yhteiskuntajärjestys edellyttää, että ihmiset voivat luottaa edustajiensa asiantuntemukseen heidän kotiseutunsa tilanteesta ja tapahtumista. Vaalipiirien maantieteellisen koon kasvattaminen ei tätä edistä. 

Eduskunnan alkutaipaleella oli muuten pohjoisimman Lapin olosuhteille erityinen tilanne. Silloin haluttiin muuten varmistaa se, että synnyinkotikuntani Sodankylä ja eräät muut kaikkein pohjoisimmat Suomen kunnat muodostivat oman vaalipiirinsä, josta valittiin vain yksi kansanedustaja. Tästä luovuttiin vasta 1930-luvun lopulla, jolloin kulkuyhteyksien Lapissa katsottiin parantuneen niin hyvin, että voitiin tehdä yksi Lapin vaalipiiri. Alueen tuntemus ja edustuksellisuus oli tärkeintä. Sen pitäisi olla nyttenkin tärkeätä. 

Ymmärrän hyvin sen huolen, jota esimerkiksi kristillisdemokraatit ovat kantaneet. Jos pienpuolueella on tasainen kannatus ympäri maata, muttei kovin suuri kannatus missään, niin se on vaarassa jäädä hyvin aliedustetuksi tai jopa pudota kokonaan. Tasauspaikkajärjestelmä voisi tuoda ratkaisua tähän ongelmaan. Toisaalta meidän järjestelmäämme ajatus kansanedustajasta, joka ei edusta mitään yksittäistä vaalipiiriä, voisi tuntua aika vieraalta, joten en kannata sitä. 

Perussuomalaisten nousu 12 vuodessa yhden kansanedustajan puolueesta eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi osoittaa senkin, että kyllä pienikin puolue voi kasvaa ja läpi tullaan, jos vain kannatusta riittää. 

Kansainvälisestikin verrattuna poliittinen järjestelmämme on vakaa ja vaalitapamme on säilynyt pääosin samanlaisena koko eduskunnan historian ajan.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on osavaltioiden sisällä joskus pyritty vääntelemään vaalipiirien rajoja sen mukaan, miten on kulloisessakin tilanteessa arveltu löydettävän rajojen sisälle haluttu poliittinen enemmistö. Tämän johdosta vaalipiirien rajat ovat voineet muodostua hyvinkin hullunkurisen näköisiksi. Vastikään Britanniassa käytiin parlamenttivaalit, joissa Konservatiivit saivat suurvoiton. Siellä olevan enemmistövaalitavan johdosta voivat ääni- ja paikkaosuudet olla hyvinkin kaukana toisistaan. Esim. edellinen hallituspuolue, Liberaalidemokraatit, saivat 7,9 %:n ääniosuudella vain 8 parlamenttipaikkaa ja Itsenäisyyspuolue 12,6 %:n ääniosuudella vain yhden paikan! Sen sijaan Skotlannin alueella menestynyt Kansallispuolue sai peräti 56 paikkaa parlamenttiin, vaikka sen valtakunnallinen kannatus oli vain 4,7 %.

Näitäkin suuria maita pidetään silti demokratioina, joten ei meidän kannata Suomessa tehdä tästä vaalipiirikysymyksestä liian suurta ongelmaa.

Eduskuntakeskustelussa tuotiin esille aikanaan Suomeen kannatettu vaalialuemalli, jota on kutsuttu myös tasauspaikkajärjestelmäksi. On hyvä, että viime vaalikaudella siitä luovuttiin. Esim. vuoden 2011 vaaleissa se olisi tuonut tuloksen, että Lapista olisi tullut valituksi kristillisdemokraattien edustaja, joka sai Lapista vain 500 ääntä, ja puolue sai vaalipiiristä 1,6 % äänistä. Onko tämä todellisuudessa demokratiaa? Parempi, että Lapista tuli sellaisia edustajia valituksi, jotka edustavat laajemmin lappilaisten tukea ja voivat toimia kyseisen alueen edustajina. 

Alueellisuus korostui eduskuntakeskustelussa erittäin hyvin. Täällä eduskunnassa me kaikki Lapin kansanedustajat kokoonnumme säännöllisesti, keskustelemme, mikä on Lapille olennaista ja tärkeää sillä hetkellä. Samaa tiedän, että myös monen muunkin alueen kansanedustajat kokoontuvat keskenään ja keskustelevat oman alueensa tilanteesta.

Kun yhteistyötä yli puoluerajojen tehdään, niin uskon, että myös vaalipiirissä eduskuntapaikkaa vaille jääneet puolueet voivat saada äänensä kuuluviin vaalipiirissä. Miten sitten pystyvät nämä todella pienten puolueitten edustajat esiintymään ja tuomaan oman äänensä kuuluviin, niin ainakin meillä Lapissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten eri puolueitten, muun muassa vihreitten edustajat ovat mukana kunnanvaltuustoissa, ovat kuntayhtymissä, Lapin liiton hallituksessa ja valtuustossa ja kaikissa näissä toiminnoissa hyvin aktiivisesti, saavat äänensä kuuluviin sitä kautta. Sitä kautta myös me kansanedustajat saamme heidänkin näkemyksiään tietoomme ja tarvittaessa tänne tuotua, ja olemme varmasti tuoneetkin näiden pientenkin puolueitten edustajien ääniä ja heidän esityksiään tänne suureen saliin keskusteluun. 

Omalta osaltani olen myös kokenut sen, että kyse on eduskuntavaaleissa yllättävän paljon myös henkilövaalista. Varsinkin jos äänestäjälle oman kulmakunnan tuntemus tai joidenkin alueen tärkeiden elinkeinojen tuntemus painaa äänestyspäätöstä tehtäessä. Ainakin minua sanoi äänestäneensä moni muutoin vasemmistoliittolainen tai jopa kokoomuslainen, koska he ovat toivoneet Lapista heille mieluisan edunvalvojan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, vaalipiirit, vaalilaki

VIERASKYNÄ: kampanjapäällikön ajatuksia

Lauantai 11.4.2015 klo 10:35 - Hellevi Kangas

Julkaisen tässä näiden eduskuntavaalien kampanjani kampanjapäällikön Hellevi Kankaan ajatuksia vaalityöstä.

T: Eeva-Maria

- - -

hellevi.png

Eeva-Marian kampanjapäällikkönä olen ollut mukana monenlaisissa tehtävissä. Kun olen ollut matkassa osassa Eeva-Marian tapahtumista ja toiminut välillä myös hänen autokuskinaan, niin tietysti olen kohdannut hänen kanssaan yhteensä erittäin suuren määrän lappilaisia eri puolilla maakuntaa. Utsjoelta Ylitornioon ja Tervolasta Sodankylään.

Yhteenvetona voin sanoa, että kampanjaa on ollut helpompi käydä kuin neljä vuotta sitten. Ihmiset jo tuntevat Eeva-Marian ja tulevat herkemmin juttelemaan, missä vain olemmekin liikkuneet. Tunnelma on nyt tosi myönteinen. Väkeä on käynyt selvästi enemmän tilaisuuksissa kuin viimeksi. Monesti kahviloissakin on porukka ollut jo valmiina odottamassa, kun tulemme paikalle.

Keskustelut ihmisten kanssa ovat olleet antoisia, rakentavia ja rauhallisia. Kuin olisi juttelemassa oman kotipirtin pöydän ääressä. Sellaista hyökkäilyä ja räyhäämistä, mitä joskus on kohdannut, ei ole näissä vaaleissa tullut vastaan. Neljä vuotta sittenhän saatiin joskus kuulla, että ”te vaan lupaatte, mutta kun vaalit on käyty, niin ei kansanedustajaa täällä näy”. Nyt ei kukaan sano semmoista. Eeva-Maria on kiertänyt niin paljon ympäri Lappia kansanedustajanakin.

Kampanjaväkemme tekemä vaalilehti on jaettu Lapissa lähes 80.000 osoitteeseen. Lehdessä kerrottiin Eeva-Mariasta ja hänen eduskunnassa tekemästään työstä. Vaalilehdestä on tullut paljon hyvää palautetta. Sen johdosta monet ovat lähteneet katsomaan, että ”mikä tämä tytär oikein on?”

Automatkoilla olemme ehtineet käydä Eeva-Marian kanssa myös paljon keskusteluja. Usein olemme käyneet läpi sen tilaisuuden tapahtumat, jossa olimme, ja että oliko siellä mitään erikoista. Voin antaa joskus kriittistäkin palautetta, Eeva-Maria arvostaa sitä, että hänelle puhutaan suoraan. Esimeriksi yhdessä paikassa muuan mies pyysi Eeva-Mariaa, että voisitko puhua vähän hitaammin. Eeva-Maria kiitteli heti miestä, että oli huomauttanut asiasta ja totesi, että minä olen vähän tämmöinen pikapuhuja. Sitten Eeva-Maria kyllä piti puheen loppuun vähän hitaammalla puheenparrella.

En ole tietenkään koko aikaa ollut Eeva-Marian mukana kuskina vaalikierroksilla. Eihän kampanjan muita töitä olisi ehtinyt silloin tehdä ollenkaan. Ihmiset ottavat minuun paljon yhteyttä, paljon enemmän kuin viime kampanjan aikana. Usein kysytään kampanjan aikatauluja ja pyydellään, että eikö Eeva-Maria ehtisi tulla vielä meidänkin kyläämme. Esitteitä ja muuta vaalimateriaalia on myös pyydelty lähetettäväksi. Tsemppausviestejäkin olen saanut, ovat ilahduttaneet mieltä. Nyt ennakkoäänestyksen alettua moni on soittanut ja kertonut menneensä suoraan vaalitilaisuudesta äänestämään Eeva-Mariaa. Yhtään negatiivistä puhelua en ole saanut.

Vielä on muutama päivä jäljellä kampanjaa. Nyt vain jokainen äänestämään ja pitämään huoli, että kaverikin äänestää!

Hellevi Kangas
Eeva-Marian kampanjapäällikkö
ent. liikkeenharjoittaja, Savukoski

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, eduskuntavaalit

Budjetin lähetekeskustelusta

Maanantai 22.9.2014 klo 22:16

Viime viikolla eduskuntatyötä sävytti  Vihreiden hallituksesta lähtemisen lisäksi – valtion ensi vuoden budjetin lähetekeskustelu.
 
Mitenkään yllättävä ei budjetti ollut. Stubbin hallitus jatkaa edeltäjänsä linjalla. Suuri linja on edelleen se, että keskittämispolitiikka jatkuu.
 
Mm. seuraaviin asioihin otin eduskunnassa kantaa budjetin osalta viime viikolla.
Keskeinen syy keskittämispolitiikkaan ja sitä myötä sen ongelmiin on siinä, että maaseutua ei nähdä voimavarana. Maaseutu ei ole ”mummojen saattohoitoaluetta”, vaan todellakin siellä on Suomen kehittymisen mahdollisuudet. Siellä on kaikki luonnonvarat – metsät, energiat, arktiset alueet. Näiden alueiden perusinfrastruktuurista huolehtiminen on kuitenkin edellytys alueiden kehitykselle. Esimerkiksi laajakaistayhteyksien puuttuminen vahingoittaa suuresti monin paikoin maaseutualueiden kehitystä. Se olisi todella edullinen, halpa investointi siihen, että me saamme Suomen kehitystä valtavasti menemään eteenpäin.
 
Asuntopolitiikassa keskittämisen vaikutukset tuntuvat pahasti. Suomessa olisi erittäin paljon kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja käytettävissä, mutta nämä jäävät kokonaan käyttämättä. Palvelujen ja työpaikkojen keskittäminen on johtanut siihen, että kasvukeskuksissa on pulaa varsinkin kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, kun muualla niitä olisi käytettävissä?
 
Hallitus on karsinut asuntolainojen korkovähennysoikeutta, nostanut varainsiirtoveroa, nostanut kiinteistöveroa ja asettanut vuokranantajille ja asunnonmyyjille velvollisuuden hankkia kalliisti laskennallisen energiatodistuksen. Lisäksi on leikattu rajusti korjausavustuksia eikä lämmitystapamuutoksiin anneta enää lainkaan rahaa, vaikka se olisi monin kerroin tehokkaampaa energiansäästämispolitiikkaa kuin pakollinen energiatodistus.
 
Ympäristöhallinnossa puolestaan ongelmana on, että rahat ovat vähäiset, mutta niiden vaikutus koko yhteiskuntamme toimintaan on todella suuri. Ympäristöministeriöllä olisi paljon töitä, ja työt lisääntyvät koko ajan. Samanaikaisesti työt kuitenkin ruuhkautuvat, kun rahat eivät riitä asioiden nopeaan hoitamiseen. Yhteiskunnassamme on monen hankkeen toteutus jumissa ympäristöhallinnon toimien hitauden vuoksi. Monia selvityksiä tehdään jopa päällekkäin eri hallinnonaloilla, mm. lupaselvitysasioissa. Ympäristö on asia, joka meidän pitää huomioida kaikissa asioissa ja kaikissa toiminnoissa, mutta huomioidaan myös resurssitehokkuus hallinnossa!
 
Kiitostakin on toki annettava silloin kun se on paikallaan. Tällaisista yksityiskohdista olen jo aiemmin eri kannanotoissa maininnut oppivelvollisuuden ikärajan korottamisen peruuttamisen. Erilaisin täsmätoimin ongelmia voidaan korjata, ei ”pakkovuodella”.
 
Toinen kiitoksen aihe, erityisesti omasta vaalipiiristäni, on poronhoitajien sijaisapukokeilun vakinaistaminen. Ensimmäinen eduskunnassa jättämäni kirjallinen kysymys koski juuri tätä asiaa. Tähän asti kokeiluluontoisen sijaisavun puitteissa poronhoitajalle on korvattu sijaisen hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia, jos sijaisavun tarve on johtunut hänen sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Nyt sijaisapu vakinaistetaan. Asiasta on siis meidän lappilaisten kannattanut pitää ääntä. Sijaisavulla tuodaan poronhoitajien oikeuksia samalle tasolle muiden alkutuottajien kanssa. Poronhoitotyöthän ovat vahvasti sidoksissa vuodenkiertoon. Työjaksoa (esim. vasanleikko tai erotukset) ei voi mitenkään siirtää eteenpäin sairastapauksissa, vaan jonkun muun on tehtävä nämä työt.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: budjetti, eduskunta

Ukrainan kriisitunnelmissa

Tiistai 2.9.2014 klo 20:44

Eduskunta aloitti tänään täysistunnot kesän istuntotauon jälkeen. Eniten keskustelutti Ukrainan vakava tilanne.

Poikani lähtee ensi vuonna armeijaan. Meidän on tehtävä kaikkien töitä, ettei hän joudu rintamalle ukkinsa lailla. Ei Naton rintamalle jonnekin päin maailmaa eikä liittoutumattoman Suomenkaan rintamalle.

Suomen on pidettävä hyvät neuvottelusuhteet kaikkiin suuntiin. Meidän tulee olla aktiivinen toimija kriisin hallinnassa. Olemme pieni, mutta voimme olla merkittävä neuvottelija lännen ja Venäjän välissä.

Olemme osa Eurooppaa ja Venäjä on ollut meille aina tärkeä kumppani, mutta meidän tulee huolehtia, että olemme riittävän omavaraisia elintarvike- ja energiakysymyksissä ja pidämme huolta puolustusvoimiemme toiminnasta.

Ollanko meillä tehty näistä valmiussuunnitelmat kuntoon ja miten nämä asiat hoidetaan kotimaisin voimin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, eduskunta

Vaalipiirijaon muutoksesta

Keskiviikko 4.6.2014 klo 9:40

Eilen eduskunnassa käsiteltiin perustuslain muuttamista siten, että vaalipiirejä voitaisiin yhdistellä nykyistä enemmän. Perustuslain muuttamisen täytyy tulla kyseeseen vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa. Löytyykö käsillä olevalle muutosesitykselle todella riittävät perustelut? Ei mielestäni.

Perustuslain muutos merkitsisi valtakirjan antamista seuraaville hallituksille yhdistää vaalipiirejä vielä lisää, tällä kaudella toteutettujen yhdistämisten lisäksi. Sitä ennen vaalipiirit pysyivät suunnilleen samanlaisina 50 vuoden ajan. Eikö vaalipiirijako kannattaisi pitää vakaana ja ryhtyä muutoksiin vain äärimmäisen harvoin? Halutaanko Suomen mullistamista tällä vaalikaudella eletyn keskittämispolitiikan hengessä jatkaa vielä seuraavallakin vaalikaudella?

Jos muuttoliike maamme sisällä yhä jatkuu, niin ratkaisu tasaisempien vaalipiirien muodostamiseksi ei voi olla yksinomaan vaalipiirien yhdistäminen. Joskus niitä on voitava pilkkoakin. Siksi vaalipiirien enimmäismäärän alentaminen ei ole paras ratkaisu mahdolliseen ongelmaan.

Tällä vaalikaudella yhdistettiin Itä-Suomen vaalipiirit. Ensimmäiset eduskuntavaalit ovat näitten osalta edessä vasta vuoden päästä, ja vähintä on se, että seuraavissa vaaleissa haettaisiin kokemusta ja katsottaisiin, miten nämä vaalit onnistuvat. Jos se koetaan epäonnistuneeksi asiaksi, niin kyllä eduskunnalla pitää olla niitten jälkeen mahdollisuus pilkkoa nämä vaalipiirit takaisin. Mutta hallitus pyrkii omalla esityksellään keskittämislinjan vakiinnuttamiseen siten, ettei pienempiä yksiköitä enää pystytä ottamaan käyttöön eikä palautua takaisin aikaisempaan systeemiin ja järjestelmään.

Arvoisa puhemies! Olosuhteet vaalipiireissä ovat hyvin erilaisia. Täällä Helsingissä voi kansanedustaja kulkea raitiovaunulla tai paikallisbussilla koko vaalipiirin päästä päähän. Minulla sen sijaan kestää reilut 6 tuntia ilman taukoja ajaa kotoani Nuorgamin kylään pitämään puhetilaisuutta. Enkä edes asu vaalipiirini eteläosassa vaan aika lailla keskellä. On hyvä, että hallituksen esityksessä on huomioitu Lapin erityisolosuhteet. Samoja harvaan asuttujen alueitten haasteita, mitä meillä Lapissa kohdataan, esiintyy kuitenkin myös esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, vaikkeivät välimatkat siellä ihan yhtä suuria olekaan. Jatkuva paine vaalipiirien suurentamiseen ei ole siis hyväksi sinnekään.

Muutosta perustellaan suhteellisuuden lisäämisellä. Vaalijärjestelmämme puitteissa suhteellisuus toteutuu kuitenkin nyt jo melko hyvin. Kansainvälisesti vertailtuna erittäinkin hyvin, ja samalla olemme voineet taata kattavan alueellisuuden. Myös vaaliliittojen salliminen on helpottanut pienten puolueiden mahdollisuuksia saada edustajansa läpi.

Meillä Suomessa ei ole myöskään esimerkiksi äänikynnystä käytössä. Hyvä niin. Esimerkiksi Saksassa äänikynnys merkitsi sitä, että viime valtiopäivävaaleissa Vaihtoehto Saksalle -puolue jäi kokonaan ilman paikkoja, vaikka sen ääniosuus oli suurempi kuin meillä RKP:n tai kristillisdemokraattien ääniosuus viime eduskuntavaaleissa.

Ja lopuksi: Kannattaa muistaa, että vaikka onkin tärkeätä huolehtia, ettei vaalijärjestelmä sorsi liikaa pieniä, niin kyllä pientenkin listoilta läpi tullaan, jos kannatusta löytyy. Viime eduskuntavaaleissa "jytkytulos" osoitti tämän ja kertoo, että kyllä meidän vaalijärjestelmämme toimii ja antaa mahdollisuuden suuriinkin muutoksiin, jos tarvetta ja tilannetta näyttää olevan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalipiirit, eduskuntavaalit, perustuslaki

Pakkoliitoksista kyselytunnilla

Tiistai 10.9.2013 klo 10:02

Viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla tuli esille kuntauudistus ja kunnallisen demokratian vahvistuminen kuntaliitostilanteissa. Oppositio, Keskusta ja Perussuomalaiset, eivät edelleenkään voi hyväksyä tätä suurkuntahanketta, jolla asutus, palvelut ja työpaikat halutaan tässä maassa keskittää.

Vaikka uusimpia galluplukuja ei ollut vielä tuolloin torstaina julkaistu, oli hallituspuolueiden hermostuneisuus selvästi nähtävillä. Niin pääministeri Kataisen kuin muidenkin hallituspuolueen edustajien puheenvuoroissa pyrittiin väittämään, että opposition puolelta kerrotaan perättömiä asioita. Sanoilla kikkailu tahtoi kuitenkin kapsahtaa omaan nilkkaan.

Hallitus, SDP mukaan lukien, on nyt päättänyt hyväksyä mahdollisuuden pakkoliitoksiin. Aiemmin SDP oli luvannut, että pakkoliitoksiin ei mennä. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Urpilainen vertasi pakkoliitoksia pakkoavioliittoihin. Kun Keskustan puolelta tästä muistutettiin, niin Katainen nousi heti puolustamaan Urpilaista.

Katainen väitti, että Keskustan puolelta, tuolla kertaa edustaja Lehtomäen puheessa, olisi ollut asiavirhe. Katainen sanoi sitten: ”Hallitus ei ole päättänyt yhdenkään kunnan pakkoliitoksesta, mutta hallitus on päättänyt, että hallitukselle tulee toimivalta tehdä myös pakkoliitoksia siinä tapauksessa, että niitä liitoksia ei muuten tapahdu.”

Eli kunnat saavat itse tehdä päätöksen, että liittyvät niin kuin hallituksen suurkuntahanke sanelee – ja vasta sitten, jos eivät tee sellaista päätöstä, niin sitten pakotetaan!

Eräs tuttavani kertoi minulle tarinan, että kun hän oli pieni, niin isä oli yrittänyt pakottaa hänet syömään ruokansa loppuun. Kun lapsi oli kiukutellut, niin isä oli suuttunut ja sanonut: ”Joko syöt tai itket ja syöt!” – Siihen tiivistyvät myös ne vaihtoehdot, mitä Kataisen hallitus suomalaiselle kuntakentälle antaa.

Gallupluvut osoittavat, että kansa haluaa muutosta. Keskustan kannatus on 23,8 % - suurempi kuin molempien vasemmistopuolueiden yhteensä. Meidän ei pidä kuitenkaan riehaantua gallupeista. On tehtävä kovasti työtä. Meidän on osoitettava kansalle, mikä on meidän vaihtoehtomme ja pidettävä oma aatepohja kirkkaana mielessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, pakkoliitokset, kyselytunti

Nuorten Suomi rukoilee

Maanantai 9.9.2013 klo 14:08

Viime viikolla minulla oli tilaisuus osallistua eduskunnan kyselytunnin jälkeen Nuorten Suomi rukoilee -tapahtumaan. Se järjestettiin Eduskuntatalon portailla. Joukko nuoria kristittyjä oli kerännyt adressin ja se luovutettiin meille kansanedustajille. Rukoilimme yhdessä ja nuoret siunasivat päättäjiä Herran siunauksella.

Oli sykähdyttävä kokemus osallistua tapahtumaan. Siinä ei ollut kyse mistään yksittäisestä mielenilmauksesta jonkun poliittisen kiistakysymyksen puolesta tai vastaan. Kyse oli siitä, että nuoret halusivat muistuttaa meitä rukouksen voimasta.

Onhan Suomen kansa halki vuosisatojen kääntynyt rukouksessa Luojansa puoleen, niin hyvinä kuin pahoina päivinä.

Nuorten adressissa luki myös mm. seuraavasti: ”Me edustamme sukupolvea, joihin uutisissa liitetään sanat syrjäytyminen, työttömyys, epävarmuus ja masennus. Me haluamme toisenlaisen huomisen. Me haluamme rakentaa sukupolvellemme tulevaisuutta, jossa on toivoa, jossa elämällä on merkitys ja tarkoitus.”

Portailla seisoessani muistin sitä perustaa, jonka varhaisvuosinani sain lapsuuskodissani, auringonsäteistä välkkyvän Orajärven rannoilla kasvaessani. Pirttiseurat ja pyhäkoulu olivat tärkeä osa lapsuuttani. Ajattelen kiitollisuudella isää ja äitiä, jotka pitivät kristillisiä perusarvoja esillä ja sallivat minun osallistua kaikkeen tällaiseen toimintaan. Siltä pohjalta on ollut hyvä ponnistaa.

em_rukous.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: rukous, kristityt, eduskunta

Ajatuksia eduskuntakauden alkaessa

Keskiviikko 4.9.2013 klo 14:53

Eduskuntatyö on alkanut kesätauon jälkeen. Julkisuudessa puhutaan joskus kansanedustajien pitkistä kesälomista, mutta kyllä monet eduskuntatyöhön ja puoluetyöhön liittyvät tehtävät ovat runsaasti tämän kesätauon aikanakin työllistäneet.

Tietysti kesällä on tehty kotitilankin töitä. Maatilamme työt ovat minulle myös mainiota hyötyliikuntaa. Hillametsässä ja puolukoita poimiessa on niin ikään aika kulunut ja mieli virkistynyt. Hilloakin tuli jonkun verran purkitettua!

Nyt oli sitten aika jättää kotipiha askareineen ja lähdettävä Helsinkiin. Odotan innolla syysistuntokauden alkamista. Meille lappilaisille tärkeitä asioita on tulossa käsittelyyn, esimerkiksi metsätalouden ja kalastuksen alalta. Oma lakialoitteeni eräiden seksuaalirikosten kriminalisointiin tehtävistä muutoksista pitäisi myös tulla käsiteltäväksi.

Olen toiminut kansanedustajana nyt reilut kaksi vuotta. Koko elämäni olen ollut keskustalainen ja seurannut lapsesta asti mielenkiinnolla yhteiskunnallista keskustelua. Jo isäni kertoi kotipirtissä, kuinka maakuntia on puolustettava ja keskittävää linjaa vastustettava. En olisi silti osannut kuvitella, miten suurella innolla ja vahvalla tahdolla asutusta ja palveluita halutaan tässä maassa keskittää muutamiin asutuskeskuksiin. Keskittämisideologia on pitänyt tämän kuuden puolueen usein hyvin eripuraisen hallituksenkin kasassa. Se tuntuu hallituspuolueita nyt eniten yhdistävän.

Onko varaa pitää koko Suomi asuttuna?

Satuin taannoin kuulemaan erään pääkaupunkilaisen pohdiskelua, että onko Suomella varaa ja onko halua pitää koko Suomi asuttuna? Hänen johtopäätöksensä tuntui olevan, että se ei kannata. Siis että olisi kansantaloudellisesti tehokkaampaa, jos suomalaiset asuisivat ja työskentelisivät muutamissa suurkeskuksissa.

Minä puolestani kysyn, että onko meillä varaa keskittää Suomen väestö, palvelut ja työpaikat muutamiin keskuksiin? Onko meillä varaa jättää koko Suomen voimavarat hyödyntämättä? Eikö meidän tule käyttää jokaisen alueen vahvuudet koko isänmaan hyväksi?

Mitä on Suomi ja suomalaisuus? Kuuluuko siihen erottamattomana osana elävä maaseutu ja omaleimaiset maakunnat – omine perinteineen, murteineen ja tapoineen? Haluammeko murskata kylien Suomen, jossa yhteisöllisyys on vielä voimissaan? Pakotammeko juuriltaan pois myös sellaiset nuoret, jotka haluavat elää synnyinseudullaan ja rakentaa sitä kukoistukseen?

Puolueiden uusjako

Joskus kuulee sanottavan, että vasemmisto-oikeisto -akseli on vanhentunut. Mehän eduskunnassakin istumme pitkälti sen mukaan, vasemmistopuolueet puhemiehen istuimelta katsottuna vasemmalla ja oikeisto oikealla. Minä uutena keskustalaisena kansanedustajana istun keskipaikkeilla takarivissä. Olisiko tämä puoluekartasto kuitenkin asemoitava uudelleen? Pitäisikö jaon vasemmiston ja oikeiston sijaan muodostua siten, että mitkä puolueet kannattava keskitettyä ja mitkä hajautettua yhteiskuntamallia?

Eilen oli lapsuusvuosieni presidentin, Urho Kekkosen, syntymän 113-vuotispäivä. Hän oli hajauttamista kannattava maalaisliittolainen, jota lopulta tukivat niin kommunistit kuin kokoomuslaiset. Eilinen Kekkosen syntymäpäivä jää Suomen historiaan Nokia-uutisten johdosta. Kaiken mielenkuohunnan keskellä ajankohtaiseksi nousivat Kekkosen sanat:

"Mutta kehityksestä emme voi emmekä saa irrottautua. On oltava mukana. Aina kun on mahdollista, on mentävä käsikynkkää laajeneville kauppa-alueille, olivatpa ne millä ilmansuunnalla tahansa. Kuitenkin on muistettava, että laajentuvat markkinat ovat kyllä taloudellisen tulevaisuutemme perusedellytys mutta ne eivät suinkaan ole ratkaisu, kuten äkkipäätä luulisi. Ne tarjoavat kyllä mahdollisuuksia mutta tuovat myös uusia vaaroja, joiden torjumiseen on oltava kotoisesti valmistautuneita."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, hajautettu yhteiskunta, aluepolitiikka, puolueet, Kekkonen

Eilisestä eduskuntakeskustelusta

Torstai 30.5.2013 klo 16:48

Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelua koskien hallituksen esitystä kuntajakolain muuttamisesta. Asiaa käsiteltäessä käytettiin kaiken kaikkiaan 114 puheenvuoroa. Esitys merkitsee pienten kuntien pakottamista joko pakkoliitoksiin ja sote-palvelut järjestävien ”vastuukuntien” äänettömiksi yhtiömiehiksi.

Aloitin oman puheenvuoroni toteamalla, että luin hallituksen esityksen päivällä vielä oikein ajatuksen kanssa, ja että suoraan sanottuna itku siinä meinasi tulla.

Viime päivinä on alettu tehdä esityksiä, että perustuslain tulkintaa olisi voitava muuttaa. Syynä siihen on tietysti se, että kuntien äänivallan vieminen halutaan toteuttaa ilman, että jouduttaisiin toteamaan sen rikkovan perustuslain takaamaa kunnallista itsehallintoa ja lähidemokratiaa.

Tietysti lain tulkinta elää ajassa ja ajan uusia ilmiöitä on tarkasteltava lainsäädäntöön nähden, mutta tarkoituksenmukainen tulkinta ei kuulu länsimaiseen demokratiaan. Se ei kuulu tähän aikaan länsimaiseen toimintaan, että ensin päätetään lopputulos ja sitten keksitään, minkälaisella tulkinnalla se onnistuu.

Tuntuu lähes käsittämättömältä, että nimenomaan Kokoomuspuolue, joka halki historiamme on puolustanut länsimaista oikeusvaltiota ja yksilönvapautta, on lähtenyt tällaiselle tielle. Kunnallisen itsehallinnon romuttaminen keskushallinnon käskyllä ja lain tulkinnan muuttaminen palvelemaan valtiovallan pyrkimyksiä – kuulostaako se niiltä arvoilta, joita puolustamaan kokoomuspuolue perustettiin itsenäisyytemme aamunkoitossa?

Tämä hallitus on, ikävä kyllä, ansainnut lempinimensä sosialistihallitus. Se uskoo rakenteisiin, hallintoon, rajojen siirtelyyn, keskittämiseen, ihmisten ja alueitten äänen vaimentamiseen.

Se, että pienet kunnat eivät saisi edes edustusta päätöksentekoelimiin, vaan niin sanotusti vastuukunta vastaisi ja pieni kunta vain maksaisi, on oiva vertauskuva koko hallituksen ideologisesta linjasta. Pienten ääni siis vaietkoon tämän hallituksen esityksen mukaisesti. Suuri näyttää olevan kaunista, ja Suomen asutus ruuhkautetaan muutamaan isoon keskukseen. Sitä tavoitetta ei hallitus edes yritäpeitellä.

Minä uskon ja toivon, että maakuntien kansanedustajat hallituspuolueista tulisivat oppositiorintamaan, tavalla tai toisella kaatamaan tai edes vesittämään tätä hanketta niin, että tärkeimmät päätökset tehdään vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Voiko Suomen kansa antaa tukensa tälle keskittämis- ja kurjistamispolitiikalle, jota Kataisen sosialistihallitus ajaa?

Haja-asutusalueilla, pienissä kunnissa, syrjäseudulla hallituspuolueiden perinteiset edustajat ovat todella huolissaan tästä tilanteesta ja pahoillaan siitä, miksei heitä kuulla tässä asiassa. Heillä on hätä. Mikseivät hallituspuolueet kuuntele omiansa sieltä maaseudulta?

Mitä sitten merkitsevät nämä välimatkat kunta- ja sote-uudistuksessa? Tästä on kyllä puhuttu jo aikaisemminkin, mutta puhun uudestaan. Paljonko jo välimatkat aiheuttavat kuluja, jotka eivät johdu mistään tehottomasta hallinnosta, vaan maantieteellisistä tosiasioista?

En malttanut olla sanomatta eilen eduskunnassa, että näitä välimatkoja on teidän täältä etelästä käsin kenties vaikeata ymmärtää.

Asun Savukosken kunnan Nousun kylässä, Itä-Lapiksi kutsutulla alueella. Jos nämä neljä Itä-Lapin suurta kuntaa pannaan yhdeksi kunnaksi, kuten hallitus näyttää kovasti toivovan, niin matka kunnan laidalta toiselle laidalle olisi suurin piirtein samaa luokkaa kuin Lahdesta on matkaa Turkuun tai Tampereelta Haminaan. Emmekä me saisi sillä alle 20 000:n väkiluvulla edes yhtä henkilöä sote-alueen asioiden hoitamiseen ja asioista päättämiseen matkaan. Tai mitä sitten, jos Luoteis-Lapin kunnat yhdistettäisiin? Siinä tulisi kahden kunnan sisällä olevien asutuskeskusten välille samanmittainen ajomatka kuin Helsingistä Keuruulle. Ja taitavat olla tiet toisessa kunnossa kuin etelässä. Eikä siinäkään kunnassa 20 000 asukkaan raja ylittyisi.

Eduskunnassa tuotiin eilen useasti esiin, että pienissä yksiköissä haluttaisiin turvata ihmisten palvelut. Ja toisaalta, että sen takia puretaan ne pienet yksiköt, että ihmiset saavat palvelut. Mutta missä ovat tilastot? Missä ovat ne todelliset tulokset siitä, mikä on haja-asutusalueitten ja pienten kuntien todellinen palvelu? Kaikki tiedot, jotka minä olen ottanut vastaan – odotan todellisia faktatietoja siitä, odotan, että joku keräisi – kertovat sen, että siellä pääsee muutamassa päivässä aina lääkäriin. Meillä pääsee hammaslääkäriinkin hyvin, eläinlääkäripalvelut toimivat. Meillä pienessä kunnassa palvelut toimivat, ihmisiä halutaan auttaa, monesti jopa joustetaan siinä, mutta palvelut toimivat.

Isoissa taajamissa on se ongelma, että siellä eivät nämä palvelut monesti toimi. Mutta miksi meidän tilanne pitää heikentää sen takia, että taajamissa on ongelmia? Tietenkin joitakin yksittäisiä kuntia on, joissa on aina vaikeuksia lääkäreitä saada, mutta taajamissa on usein suuriakin ongelmia niissä asioissa, jotka pienissä kunnissa toimivat hyvin.

Se, mikä minuun sattui kaikkein pahiten hallituksen esityksessä, oli teksti: "Vastuukuntamallia koskevissa linjauksissa on otettu huomioon se, että kuntayhtymämalli tarkoittaisi ylimääräisen hallinnon luomista sellaisissa tapauksissa, joissa vastuukunnalla olisi kuntayhtymässä enemmistö äänivallasta."

Tämän osalta koen, että esitys pilkkaa todella pahasti demokratiaa. Perustuslakimme 2 §:n 2 momentin mukaisesti yksilöllä on oikeus vaikuttaa elinympäristönsä ja yhteiskunnan kehittämiseen. Lisäksi tämän perustuslain 14 § 4 momentin mukaan: "Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon."

Mielestäni hallituksen esitys, jonka mukaan alle 20 000 asukkaiden kuntien asukkaita ei tarvitse enää kuulla, loukkaa perustuslain takaamia kansanvaltaisia oikeuksia ja kunnallisen itsehallinnon periaatetta. Samoin perustuslakia rikkoo se vaatimus, että alle 20 000 asukkaan kunnille annetaan vain yksi yhteinen edustaja uuden sote-alueen hallinnossa.

Ylimääräinen hallinnon purkaminen on esityksen kauniina tavoitteena. Täytyy kuitenkin muistaa, miksi meillä ylipäätänsä on hallintoa olemassa. Demokraattinen hallinto turvaa heikko-osaisempien, nyt siis haja-asutusalueiden asukkaiden ja pienten kuntien, oikeuksia. Nyt hallinnon purkamisen nimissä on alettu hävittää kansanvaltaa. Eli tietty määrä hallintoa tarvitaan, jotta kuullaan myöskin pienten ihmisten oikeuksia ja ääntä.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan kuntayhtymämalli tarkoittaisi ylimääräisen hallinnon luomista sellaisissa tapauksissa, joissa vastuukunnalla olisi kuntayhtymässä enemmistö äänivallasta. Tämä merkitsisi sitä, että pienten kuntien on pakko toimia ison kunnan kanssa yhdessä, mutta pienellä kunnalla ei ole oikeutta sanoa mitään, koska se kuuluu vähemmistöön. Onko tämä Kataisen hallituksen käsitys demokratiasta ja kansanvaltaisuudesta, että vähemmistöä ei tarvitse edes kuulla?

Yksi positiivinen asia täytyy kuitenkin sanoa tästä hallituksen esityksestä. Lakimiehenä tuumattava, että on yksi ammattikunta, joka tulee samaan todella paljon töitä, jos hallituksen esitys menee läpi. Siis lakimiehet tulevat tekemään paljon riitatapauksia, paljon sopimusasioita, ja saa nähdä, kuka sen sitten maksaa?

 

2 kommenttia . Avainsanat: sote-palvelut, kuntarakenne, eduskunta

budjettikeskustelusta

Keskiviikko 26.9.2012 klo 11:42

Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin valtion ensi vuoden talousarvioesitystä. Puheenvuoroja käytettiin monena päivänä myöhään iltaan saakka.

Hallituksen toimia leimaa edelleen surullinen keskittämispolitiikan linja. Se näkyy hyvin monella sektorilla. Toin tämä esille puheenvuoroissani. Keskittämiselle pitäisi saada jo loppu aikaiseksi.

Pääkaupunkiseudulla on valitettavasti paljon sellaista olettamaa, että maaseudulla on vain mummoja. Me pohjoisen ihmiset tiedämme, että siellä on nuorempaakin väkeä ja heillä lapsia, jotka haluavat elää ja toimia kotiseudullaan. Uusiakin asukkaita tulisi, jos olisi työtä ja toimeentuloa.

Esitin täysistunnossa kysymyksen, onko valtiolla mitään tarkoitusta käydä läpi Helsinkiin keskittyneiden valtion organisaatioiden hallintoa? Tuntuu, että niin poliisihallinto kuin kaikki muutkin on tarkoitus ahtaa Helsinkiin. Voitaisiinko nämä kaikki käydä systemaattisesti läpi ja miettiä, siirtäisimmekö me näitä tekeviä käsiä maaseudulle. Siellä on halpoja asuntoja, rakennuksia ja toimijoita, jotka haluavat elää ja vaikuttaa siellä? Ei ole oikein, että valtionhallinnon yksikköjä jatkuvasti keskitetään, mutta jos muutama kymmenen työpaikkaa siirretään Kehä Kolmosen ulkopuolelle, alkaa valtava huuto ja syyllistäminen.

Niin minusta kuin monista muista Keskustan kansanedustajista tuntui todella pahalta kuunnella puheenvuoroja, joissa puhuttiin kauniin sanankääntein ”eheytetystä yhteiskuntarakenteesta”. Tällä tarkoitetaan todellisuudessa sitä, että haja-asutusalueilla rakentaminen halutaan estää ja ahtaa ihmiset asumaan suuriin keskuksiin. Muistutin, että meillä on maaseudulla paljon hyvää rakennuskantaa. On järkevää rakentaa suomalaisilla näkemyksillä suomalaisissa olosuhteissa. Energiatehokkuussäädöksillä voidaan paljon vaikuttaa, miten kotimaiset olosuhteet huomioidaan ja paljonko kotimaista energiaa käytetään. Samoin sillä, paljonko resursseja annetaan lämmitystapamuutosten tukemiseen.

Puhuin tietysti myös porotaloudesta, joka on joutunut sodanjälkeisen historiansa pahimpaan tilanteeseen. Talousarvioesityksestä en löytänyt mitään, jolla tätä tilannetta haluttaisiin korjata.

Pedot vievät jo nyt osalta poronhoitoalueista kaiken tuoton. Tätä asiaa ei pystytäkään enää ratkaisemaan korvauksilla. On kaikkien etu, että asiassa toimitaan ennakoivasti. Jos niin ei tehdä, niin ensi vuoden vahingot ovat jo nyt arvioitavissa 4 miljoonaa euroa suuremmiksi kuin talousarvioesityksessä on vahinkojen korvaamiseen varauduttu.

Ensimmäinen asia, mitä esitän ratkaisuksi, on petokannan määrän arvioiminen tavalla, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät. Nykyistä laskentaa kun ei tunnu oikein hyväksyttävän. Tämä laskenta voisi lähteä liikkeelle siitä, että ensimmäiseksi laskettaisiin karhujen määrä poronhoitoalueella maastosta löydettyjen karhunulosteiden DNA-tutkimuksen avulla. Tämän geenitutkimuksen kustannusarvio on noin 200 000 euroa. Näytteiden keräämisestä vastaavat alueen maastossa liikkuvat henkilöt, ja RKTL:llä on jo nyt valmiudet tehdä tästä näyteanalyysit ja saada tulokset sen mukaisesti. Mutta hanke tulee toteuttaa eri tahojen yhteistyöllä ja valvonnalla.

Toiset 200 000 euroa tulisi varata kokeiluhankkeeseen vahinkoa aiheuttavien petojen poistamiseksi poronhoitoalueelta. Kokeilussa luodaan malli vahinkoja aiheuttavien petojen poistamiseksi yhteistyössä viranomaisten kanssa. Hankkeeseen tulisi velvoittaa matkaan Metsähallitus, Rajavartiosto ja Poliisi yhteistyössä poronhoitajien kanssa.

Nämä toimenpiteet eivät tietenkään yksinään riitä. Esimerkiksi petokantojen määristä tulee päättää kannanhoitosuunnitelmien mukaisesti ja päätökset tulee tehdä siitä, miten kyseisiin määriin päästään. Sitten hallituksen tulee toteuttaa suurpetostrategia, jota koskevalle toimenpidealoitteelle sain 105 kansanedustajan allekirjoituksen keväällä.

Poromiesten jaksaminen ja selviäminen kärsii koko ajan. Meneillään on tällä hetkellä kolmevuotinen poromiesten sijaisapukokeilu, josta oli tarkoitus tehdä pysyvä, mutta yllätyksekseni tästä talousarvioesityksestä se jätettiin pois. Tämän toiminnan vakinaistamiseksi olisi tarvittu 300 000 euroa. Toivon hartaasti, että vielä tänä vuonna löytyy siitä tämä kyseinen määräraha. Kun miettii, miten paljon valtion huonon petopolitiikan takia poromiehet ovat joutuneet ilman omaa syytään kärsimään, niin on vaikeata ymmärtää tämänkin heidän elinkeinoharjoittamisensa helpottamiseksi tarkoitetun toimintamuodon poistamista.

1 kommentti . Avainsanat: budjetti, eduskuntatyö

Kiusaamisjupakasta

Perjantai 13.4.2012 klo 18:27

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen on syyttänyt Perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelää minun eduskuntatyöskentelyni häiritsemisestä eduskunnan kyselytunneilla. Asiasta on tänään uutisoitu eri tiedotusvälineissä. Uutisissa on kerrottu mm. että Kivelä on mölynnyt minun puheenvuorojeni aikana ja liioitellen matkinut lappilaista puhetapaani.
 
Uutinen on paikkansapitävä. Asiasta käytiin jo viime syksynä keskustelua eduskuntaryhmien ja eduskunnan puhemiehen kanssa. Mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytty, vaan asian toivottiin raukeavan. Kevään aikana tämä käyttäytyminen on toistunut. En ole ainoa Keskustan ryhmässä, joka on joutunut samanlaisen käytöksen kohteeksi. Esimerkiksi Tapani Tölli on kertonut saaneensa asiatonta kielenkäyttöä osakseen.
 
Olen kotoisin Lapin erämaista. Poroerotuksissa ja metsätyömailla kulkeneena olen tottunut ronskiinkin huumoriin. Minua ei haittaa, jos minun ja lappilaisen murteeni kustannuksella pilaillaan. Eduskuntasali on kuitenkin sellainen paikka, jossa on voitava työskennellä asiallisesti. Voi olla, että kansanedustaja Kivelä ei ole tarkoittanut mitään pahaa. Kuitenkaan hänen tapansa nakella asioita ei ole ollut sopivaa kansanedustajalle, jolta edellytetään vakaata ja arvokasta käytöstä, saatikka kirkkoherralle, joka hän on siviiliammatiltaan.
 
Toivon, että tilanne rauhoittuu jatkossa ja että tämä kysymys ei saa kohtuuttoman suurta julkisuutta.

2 kommenttia . Avainsanat: eduskuntatyöskentely, käytös, täysistunto

Vanhemmat kirjoitukset »