Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Saako omalle maalle rakentaa?

Torstai 28.1.2016 klo 19:33

Tällä hallituskaudella on alettu töihin maalle rakentamisen rajoitusten purkamiseksi. Byrokratian purkaminen on jo aika kulunut iskulause, mutta tavoite ei ole syntynyt tyhjästä. Liian paljon työtä ja yrittämistä on Suomenmaassa rajoitettu virkavaltaisuuden ja arkielämälle vieraiden rajoitteiden vuoksi.
 
Maaseudulle rakentamiseen on edelleen paljon esteitä. Olen ympäristövaliokunnassa Keskustan valiokuntavastaavana ja meillä tämän kauden suuri keskustalainen haaste on helpottaa maaseudulle rakentamista.
 
Perinteisesti Keskustan parissa on katsottu tärkeäksi päästä vaikuttamaan maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Itse olen kuitenkin saanut huomata, että ympäristövaliokunnassa käsitellään monia maaseudulle ja yleensä haja-asutusalueille kohdistuvaa toimintaa ja sääntelyä. Olen todella iloinen, että sain jatkaa työtäni ympäristövaliokunnassa.
 
Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan muokkaamassa. Viime vuoden lopuksi saatiin hyväksyttyä, että maakuntakaavat hyväksytään maakunnissa. Seuraavaksi ollaan siirtämässä rakennusluvista päättämistä ELY-keskuksista kuntiin. Työn alla on myös se, että vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muuttamista voitaisiin helpottaa. Vapaa-ajan asuntoja voitaisiin siis muuttaa joustavammin pysyvää asuinkäyttöä varten.
 
Asemakaava-alueiden ulkopuolista rakentamista on myös tarkoitus helpottaa. Mm. erilaisten rakennuslupien sekä suunnittelutarvemenettelyn edellytykset tulevat tarkasteluun. Oma ajatukseni on, että aina kun joku haluaa rakentaa omalle maalleen ja omalla rahalla, sitä ei saisi kieltää kuin ainoastaan erittäin painavien syiden nojalla.
 
Samalla on tietenkin muistettava, etteivät säädöksistä johtuvat rajoitukset ole ainoa este maaseudun rakentamisen tiellä. Palveluiden ja työpaikkojen keskittyminen heikentävät maaseudun houkuttelevuutta asumispaikkana, vaikka muuten yhä useampi rakentaisi kotinsa ja elämänsä suurkaupunkien ulkopuolelle. Keskittävää politiikkaa vastaan lappilaisten on aina oltava hereillä.
 
Tällä hetkellä maaseudulla etenkin maatalousrakentaminen on jäissä, varsinkin tuotantorakennusten puolella. Liian monen tilan kassa on tyhjä, mittavampia investointeja ei tohdita tehdä. Tuottajat ovat jo liian ahtaalla. Toivottavasti Venäjä-pakotteet saataisiin pian päättymään, jotta tämä yksi keskeinen este maataloustuotteidemme viennin osalta poistuisi. Maatalouden kannattavuuden parantuminen näkyy maaseudulle paitsi maaseudulle tehtävissä rakennusinvestoinneissa, niin koko maaseudun ja maakuntien elinvoiman kasvuna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: byrokratia, rakentaminen, maaseutu, kaavoitus

Turhaa tekemistä on purettava

Torstai 27.11.2014 klo 15:56

"Puretaan byrokratiaa" on aiheesta päivän muotisana. Otetaan askel eteenpäin ja aletaan purkaa turhaa tekemistä. Hallinto ruokkii itseään lisääntyvällä valvonnalla ja paperityöllä. Paperit ovat usein käytännössä tarpeettomat sekä yrittäjälle että hallinnolle. Niitä ei tarvitse kumpikaan, eikä niitä tarvitse usein kukaan muukaan.

Otetaan maalaisjärki käyttöön. Yhteiskunta ei pysty enää hallitsemaan tarpeetonta tekemistä. Kaiken tekemisen tulisi olla eteenpäin vievää. Tekemisellä pitää olla lisäarvo. Yhteiskunta tarvitsee tuloja, jotta voimme pitää yllä toimivaa hyvinvointiverkostoamme. Turha tekeminen vaikeuttaa ennen kaikkea yrittämistä. Ihan tarpeellisiahan kaikki valvonnat ja kurssit kurssin perään ovat, mutta kun pieniä byrokraattisia lisätekemisiä tulee koko ajan lisää, minne katoaa yrittämisen perus? Kaikkien työajasta menee huomattava osa turhaan tekemiseen.

On muodikasta sanoa, että puretaan hallintoa. Miksi hallinto on olemassa? Se ohjaa tekemistä. Ei turhaa hallintoa voi ikuisesti purkaa ja hakea siitä säästöjä, vaan koko tekemisen kenttä tulee ottaa rohkeasti tarkasteluun. Säästöpäätöksillä vähennetään työntekijöitä ja työntekijöiden työtaakat vain lisääntyvät.

Elyyn kohdentuu kovat henkilöstövähennykset. Sillä on niin paljon töitä, että voi sanoa, ettei siellä ole yhtään ylimääräistä työntekijää. Mutta onko siellä ylimääräistä tekemistä? On.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: byrokratia, hallinto

Byrokratiaa purkamaan

Keskiviikko 3.9.2014 klo 23:57

Tule sinäkin mukaan purkamaan byrokratiaa. Keskusta aloitti byrokratian purkutalkoot kirjaamalla 101 toimenpidettä. On muodikasta puhua byrokratian purkamisesta, mutta nyt aletaan myös tekoihin.

101 esitystä on vasta alku. Byrokratian purkutalkoissa keräämme esityksiä lokakuun loppuun saakka. Esitykset arvioidaan syksyn aikana ja selvitetään, mitä voimme asialle tehdä.

Turhaa byrokratiaa on kaikkialla. Suomessa haetaan turvaa säädösviidakosta. Kohta saamme lukea mikroaaltouunin ohjeistakin, ettei kissaa saa kuivattaa mikrossa. Suomessa ei enää luoteta maalaisjärkeen, vai onko maalaisjärki jo kadonnut? Kaikkea perustellaan EU-direktiivien vaatimuksiksi, mutta asiat voisi hoitaa Suomessa todellisuudessa paljon helpommin, kuten monessa muussa EU-maassa tehdään.

Yrittämisestä puhutaan paljon, mutta samanaikaisesti pien- ja erityisesti mikroyrittäjyys tehdään mahdottomaksi erilaisilla säädöksillä. On koulutuksia, lupia, papereita, ilmoituksia, kieltoja, rajoituksia, viranomaisten tarkastuksia jne. Pienet yrittäjät joutuvat täyttämään kaikki samat ehdot kuin suuretkin yritykset, joka ei useinkaan ole ollut tarpeen eikä tarkoituksenakaan.

Emme saa leikkiä ihmisten turvallisuudella eikä elintarvikkeiden osalta terveydellä, mutta pienyrittäjät eivät tarvitse samaa säädösviidakkoa kuin isot yritykset. Pienissä yrityksissä on tekijöinä yleensä vain oma perhe, jolloin yrittäjä osaa ja on valmis kantamaan vastuunsa tuotannosta, ympäristöstä ja tuotteen turvallisuudesta. Tosin osa isompienkin yritysten säädöksistä joutaisi tarkasteluun.

Suomalainen maatalous on hukutettu säädöksillä. Eteläisen Euroopan maissa on viljelijöitä, jotka eivät osaa edes lukea ja silti he pärjäävät. Itse agrologina ja varatuomarina yritän selvitä suomalaisen maatalouden byrokratian viidakoista, mutta esimerkiksi muuan vuosi sitten olin kotitilallani tehnyt virheen yhden maa-ainesnäytteen osalta ja tilamme joutui valvonnan ja monimutkaisten selvitysten jälkeen sanktioiden kohteeksi. Puuttuvalla maanäytteellä ei ollut mitään merkitystä, koska viereiseltä samanlaiselta lohkolta oli näyte. Sanktio ei ollut iso summa, mutta puuttuvan maanäytteen valvonta toimenpiteineen aiheutti perheelleni harmaita hiuksia ja tuli maksamaan yhteiskunnalle ainakin kymmenen kertaa enemmän.

Paperiviidakon kohteeksi joutuvat kaikki sosiaalipalveluiden käyttäjät. Asuminen ja rakentaminen on tehty monimutkaiseksi ja julkiset palvelut tulevat kalliiksi byrokratian vuoksi. Eri lakien tulkintaan tarvitaan tervettä järkeä. Kyse on paljolti myös asenteista, virkavaltaisesta kulttuurista ja maalaisjärjen puutteesta niiden parissa, jotka säädöksiä soveltavat.

Keskustan 101 esitystä on luettavissa keskusta.fi-sivuilta. Uusia esityksiä raakileinakin voi laittaa tulemaan minulle sähköpostilla. Tehdään parhaamme, etteivät nämä jää vain puheeksi.

Eeva-Maria Maijala
kansanedustaja/kesk
eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

Kolumni julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 3.9.2014

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: byrokratia