Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

26.10.2018Maijala: Maastomönkijän tiekäyttö sallittava poronhoitotöissäLue lisää »27.9.2018Maijala: Uuden eläinsuojelulain mahdollistettava koirien ulkona pitäminenLue lisää »14.9.2018Maijala tyytyväinen riistanhoitomaksun alenemiseenLue lisää »

MINÄ KÄVELEN!

Torstai 22.2.2018 klo 20:42

22.2.2015 yöllä klo 3.30, tasan kolme vuotta sitten, makasin olohuoneen lattialla. En voinut liikuttaa itseäni, en pystynyt puhumaan. Makasin ja odotin apua.

Onneksi mieheni havahtui. Poikani soitti hätäkeskukseen ja siellä tajuttiin heti, mitä oli tapahtunut. Olin saanut aivoinfarktin. Apu tuli pian 30 km päähän Savukosken kirkoltakin, Finnhemsin helikopteri ei taaskaan päässyt sumun vuoksi lentämään ja minua lähdettiin viemään ambulanssilla kaasu pohjassa kohti 215 km päässä olevaa keskussairaalaa.

En voinut kommunikoida, mutta näin, kuulin ja ymmärsin kaiken, mitä muut puhuivat. Olin siis saanut verisuonen tukkeuman aivorunkoon. Emme voineet kuin odottaa.

Minun olisi pitänyt lähteä ajamaan autolla parin tunnin päästä Posiolle messuille, seuraavana päivänä olisi ollut eduskuntavaalikampanjan avajaiset yhdessä Mustajärven kanssa.  12 tuntia aikaisemmin olin ollut Sodankylässä Koparakeitto-tilaisuudessa ja puhunut Finnhemssin heikkoudesta ja Aslakin tarpeesta.  Mutta sitten minä vain makasin.

Illalla pystyin jo puhumaan. Yritin nousta, mutta jalkani eivät totelleet lainkaan. Pääni ei kestänyt edes istuma-asentoa. Yritin ja yritin, mutta vasta neljäntenä päivänä pääsin jalkeille. Rollaattorilla tuettuna otin ensimmäiset hatarat askeleet. Sitten alkoi kävelyn opetteleminen.

Minun olisi pitänyt olla eduskunnassa töissä ja äänestämässä. Tärkeitä asioita, minun aloitteita, kiire, kiire, kiire, minun pitää olla töissä, minua tarvitaan, minun minun….Keskussairaalassa minua opetettiin pysymään tasapainossa. Pieni liike kerrallaan.

Kahdeksantena päivänä pysyin hetken pystyssä tuen kanssa. Pääsin kotiin. Eduskuntakauteni oli lopussa ja uusiin vaaleihin aikaa vain 1 ½ kuukautta.

Kerroin avoimesti tilanteestani. Kukaan minut nähnyt ei uskonut, että siitä vielä noustaan. En antanut periksi. Olin aktiivisesti mukana kaikessa. Vaikka makasin kotona, kirjoittelin ja puhuin puhelimessa. Olin koko ajan mukana päivän politiikassa ja olin päättänyt, että minä nousen.

Lähdin kiertämään Lappia heti kun pysyin pystyssä ilman tukea. Kiitos siitä silloin tukimiehille, siis TUKImiehille. Kukaan ulkopuolinen ei silloin käsittänyt mitä olin käynyt oikeasti läpi, mikä oli tilanteeni. Kerroin avoimesti, mutta se ei näkynyt päälle ja minua ei onneksi uskottu.

Pääsin eduskuntaan ja sain jatkaa töitäni. Kiitos hirveästi kaikille, jotka minua auttoivat, kun sitä apua todella tarvitsin.

Kuulemma vain joka neljäs palautuu tilanteestani takaisin työelämään. Olin onnekas, mutta suurin apu kuntoutumiselleni oli kova peruskunto ja terveet elämäntavat. Ne eivät estäneet minua sairastumasta, mutta niiden avulla kuntouduin todella nopeasti.

Kävin tänään aamulla lenkillä ja juoksin pitkin Helsingin rantoja. En voi unohtaa liikkumisen merkitystä ja siksi sanonkin joka puheessani, että OSALLISTUTAAN SUOMEN SUURIMPIIN SÄÄSTÖTALKOISIIN JA LIIKUTAAN.

Eduskunnassa 22.2.2017

kansanedustaja Eeva-Maria Maijala

Sodankyla_21022018.jpg

(kuvassa olen Sodankylässä vaaliteltalla n. 12 tuntia ennen kuin sain aivoinfarktin, kuvassa myös Katri Kulmuni ja avustajani Janne Kaisanlahti)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aivohalvaus, aivoinfarkti, kunto, liikunta, terveys

Vuosi sitten en päässyt Posiolle, nyt menen

Perjantai 19.2.2016 klo 20:35

Olen huomenna, lauantaina 20.2., menossa Posion koulukeskuksessa pidettäville Posion messuille, ja olen siellä koko päivän. Messuilla on erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen väkeä kertomassa toiminnastaan, myymässä tuotteitaan jne. – myös Keskustalla on siellä oma pöytä. Toivon tapaavani mahdollisimman paljon posiolaisia ja saavani hyviä evästyksiä työhöni.

Nykyään kansanedustaja tietysti pitää paljon yhteyttä vaalipiirinsä ihmisiin mm. Internetin ja sosiaalisen median välityksellä. Paikan päällä kohdaten syntyvät kuitenkin yleensä parhaimmat vuorovaikutustilanteet. Eduskuntareppuuni olen saanut parhaat eväät kentältä, ihmisten kanssa keskustellessani ja heidän antaessaan minulle ideoita ja kannustusta työhön tai kertoessaan kohtaamistaan yhteiskunnallisista epäkohdista. Lappilaiset ovat suorapuheista väkeä ja uskaltavat antaa myös kritiikkiä, hyvä niin!

Kun tulin ensimmäisen kerran valituksi eduskuntaan, monet kyselivät, että näkyyköhän sinua täällä enää maakunnassa sen jälkeen, jos pääset sinne Arkadianmäelle? Kysymys oli aivan oikeutettu. Olen parhaani mukaan pyrkinyt käymään tapaamassa kaikkien lapin kuntien asukkaita pienimpiä kyliä myöten sekä tutustumassa yritysten ja kunnallishallintojen toimintaa.

Vuosi sitten olin myös lähdössä Posion messuille. Elettiin lähestyvien eduskuntavaalien aikaa. Edellisenä päivänä olin osallistunut Sodankylässä Koparakeittojuhlille. Tapasin paljon ihmisiä ja monet ilmoittautuivat mukaan vaalikampanjaani, tunnelma oli innostunut. Matkani Posiolle pysähtyi kuitenkin tuolloin varhaisena sunnuntaiaamuna kotini lattialle, kun sain yhtäkkiä aivoinfarktin ilman mitään ennakko-oireita tai aikaisempaa sairastelua. Onneksi puolisoni oli jo hereillä ja soitti apua.

Pelastushelikopteri ei päässyt hakemaan minua lentokentän sumuolosuhteiden vuoksi, vaan minut siirrettiin ambulanssilla 215 km matka kotoani Savukosken Nousulta Rovaniemelle keskussairaalaan. Olin koko ajan tajuissani, mutta liikkuminen ja puhuminenkin lamaantuivat. Olin sairaalassa kymmenen päivää ja toipuminen lähti käyntiin, kun voimakkaiden oireitten syy, verisuonitukos aivorungossa, löytyi. Vaikka vaalikampanjaa en voinut käydä aivan suunnitellussa tahdissa, niin tulin valituksi uudelleen ja äänimääränikin kasvoi yli 800 ääntä. Tähän vaikutti varmasti se, että olin koko vaalikauden ajan kiertänyt ympäri maakuntaa ja pitänyt yhteyttä ihmisiin.

Lääkärit ovat arvioineet, että hyvä peruskunto mahdollisti nopean toipumisen. Hyvä kunto ei siis estänyt vakavaa sairaskohtausta, mutta sen ansiosta onnistuin kuntoutumaan pian takaisin työkuntoiseksi. Edelleenkin siis sanon – osallistutaan Suomen suurimpiin säästötalkoisiin, liikutaan!

Vaikka toivuin lopulta hyvin ja eduskuntatyöni on jatkunut, niin minulla jäi harmittamaan, etten päässyt Posion messuille, jonne olin luvannut tulla. Nyt otan vahingon takaisin – ja huomenna tavataan Posion messuilla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalipiiri, Lappi, maakunta, äänestäjät, aivoinfarkti