Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Vuosi sitten en päässyt Posiolle, nyt menen

Perjantai 19.2.2016 klo 20:35

Olen huomenna, lauantaina 20.2., menossa Posion koulukeskuksessa pidettäville Posion messuille, ja olen siellä koko päivän. Messuilla on erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen väkeä kertomassa toiminnastaan, myymässä tuotteitaan jne. – myös Keskustalla on siellä oma pöytä. Toivon tapaavani mahdollisimman paljon posiolaisia ja saavani hyviä evästyksiä työhöni.

Nykyään kansanedustaja tietysti pitää paljon yhteyttä vaalipiirinsä ihmisiin mm. Internetin ja sosiaalisen median välityksellä. Paikan päällä kohdaten syntyvät kuitenkin yleensä parhaimmat vuorovaikutustilanteet. Eduskuntareppuuni olen saanut parhaat eväät kentältä, ihmisten kanssa keskustellessani ja heidän antaessaan minulle ideoita ja kannustusta työhön tai kertoessaan kohtaamistaan yhteiskunnallisista epäkohdista. Lappilaiset ovat suorapuheista väkeä ja uskaltavat antaa myös kritiikkiä, hyvä niin!

Kun tulin ensimmäisen kerran valituksi eduskuntaan, monet kyselivät, että näkyyköhän sinua täällä enää maakunnassa sen jälkeen, jos pääset sinne Arkadianmäelle? Kysymys oli aivan oikeutettu. Olen parhaani mukaan pyrkinyt käymään tapaamassa kaikkien lapin kuntien asukkaita pienimpiä kyliä myöten sekä tutustumassa yritysten ja kunnallishallintojen toimintaa.

Vuosi sitten olin myös lähdössä Posion messuille. Elettiin lähestyvien eduskuntavaalien aikaa. Edellisenä päivänä olin osallistunut Sodankylässä Koparakeittojuhlille. Tapasin paljon ihmisiä ja monet ilmoittautuivat mukaan vaalikampanjaani, tunnelma oli innostunut. Matkani Posiolle pysähtyi kuitenkin tuolloin varhaisena sunnuntaiaamuna kotini lattialle, kun sain yhtäkkiä aivoinfarktin ilman mitään ennakko-oireita tai aikaisempaa sairastelua. Onneksi puolisoni oli jo hereillä ja soitti apua.

Pelastushelikopteri ei päässyt hakemaan minua lentokentän sumuolosuhteiden vuoksi, vaan minut siirrettiin ambulanssilla 215 km matka kotoani Savukosken Nousulta Rovaniemelle keskussairaalaan. Olin koko ajan tajuissani, mutta liikkuminen ja puhuminenkin lamaantuivat. Olin sairaalassa kymmenen päivää ja toipuminen lähti käyntiin, kun voimakkaiden oireitten syy, verisuonitukos aivorungossa, löytyi. Vaikka vaalikampanjaa en voinut käydä aivan suunnitellussa tahdissa, niin tulin valituksi uudelleen ja äänimääränikin kasvoi yli 800 ääntä. Tähän vaikutti varmasti se, että olin koko vaalikauden ajan kiertänyt ympäri maakuntaa ja pitänyt yhteyttä ihmisiin.

Lääkärit ovat arvioineet, että hyvä peruskunto mahdollisti nopean toipumisen. Hyvä kunto ei siis estänyt vakavaa sairaskohtausta, mutta sen ansiosta onnistuin kuntoutumaan pian takaisin työkuntoiseksi. Edelleenkin siis sanon – osallistutaan Suomen suurimpiin säästötalkoisiin, liikutaan!

Vaikka toivuin lopulta hyvin ja eduskuntatyöni on jatkunut, niin minulla jäi harmittamaan, etten päässyt Posion messuille, jonne olin luvannut tulla. Nyt otan vahingon takaisin – ja huomenna tavataan Posion messuilla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalipiiri, Lappi, maakunta, äänestäjät, aivoinfarkti

Yliopiston ja AMK:n yhteistyöstä

Keskiviikko 17.2.2016 klo 10:28

Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina myydä omistamansa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle. Aikalisä päätöksenteossa olisi ollut tarpeen. Vähintä, mitä nyt toivon on se, että osakekaupassa siirtyneet rahat käytetään opiskelun ja tutkimuksen kehittämiseen. Päätös lisää haasteita tulevan maakuntahallinnon lappilaisen mallin luomiselle. Toivon, että luottamusta eri seutukuntien välillä voi silti rakentua.

Olen kantanut jo pitkään huolta Lapin ammattikorkeakoulun tulevaisuudesta.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön yksityiskohdista päättäminen on paikallisten vaikuttajien, ei kansanedustajien tehtävä. Haluan kuitenkin kaikin voimin olla tukemassa ratkaisuja, joissa luottamus eri alueiden kesken voisi rakentua. Rovaniemellä on oikeus myydä osakkeensa, mutta eri asia, onko osake-enemmistön keskittyminen yksiin käsiin järkevää tulevan kehityksen kannalta?

Ymmärrän hyvin ne uhkakuvat, jotka ammattikorkeakoulun kehittämisen osalta syntyvät, jos osake-enemmistö tulee yksiin käsiin. Olen ottanut asiaan kantaa aikaisemminkin useita kertoja. Yliopistoa ja ammattikorkeakoulua on kehitettävä niiden omista lähtökohdista käsin. Kuten aikaisemmin kirjoitin, ammattikorkeakoulu ei ole mikään yliopiston ”pikkuveli”, vaan sillä on oma korvaamaton yhteiskunnallinen tehtävänsä. Myös Meri-Lapissa on säilytettävä AMK:n yksiköt.

Sote/maakuntahallinnon uudistusta ajatellen paikalliset, mutta koko maakuntaa koskettavat ratkaisut tulee tehdä huolella kaikkia vaikutuksia punniten.

Rajalinjoja on ollut jo ennestään. Maakunnassa pelätään, että palvelut keskittyvät jatkossa Rovaniemelle. Rovaniemen päättäjät ovat keskeisiä toimijoita sen suhteen, että luottamus voi rakentua. Lapilla ei ole varaa keskinäiseen kyräilyyn. Keskittämispolitiikkaa on vastustettava niin valtakunnan tasolla kuin maakunnassa sisäisesti, se on myös Rovaniemen etu. Pitää muistaa, että kyse ei ole vain Rovaniemen ja Meri-Lapin ”köydenvedosta”, vaan kaikki seutukunnat on huomioitava Lappia kehitettäessä.

Kun jokaisessa kunnassa voidaan luottaa esim. siihen, että kaikki Lapin päättäjät haluavat turvata terveyskeskuksen toiminnan ja muut peruspalvelut jokaisessa kunnassa, niin sote-malliakin on helpompi yhdessä rakentaa. Tarvitaan enemmän yhteisiä keskusteluja ja kokoontumisia, joissa ongelmista voidaan puhua avoimesti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yliopisto, ammattikorkeakoulu, Lappi

Lapin kylissä on elämän halua

Sunnuntai 4.8.2013 klo 14:29

Kuivia heiniä latoon, halkoja pinoon, hilloja ja mustikoita pakasteeseen, herkkutatteja kattilaan, vastakset saunaan, Kasvimaalta nyt jo perunoita, yrttejä, sipuleita ja porkkanoita sekä syksyllä herkullisia nauriita. Lapin kylissä elävien, kuten lappilaisen kylässä elävän kansanedustajankin kesän arkea, mutta monen silmissä maalaisromantiikkaa. Onko tämä vanhanaikaista romantisointia vai tulevaisuutta?

Lampaan ja poron lihoja koko Suomen markkinoille, halkoja Norjaan, hillat ja mustikat jalosteina maailman markkinoille. Herkkutatit Italiaan ja yrttihauteet turisteille. Lähiruokana perunat, yrtit, sipulit ja porkkanat ja nauriit alueen ihmisten ja matkailijoiden murkinaksi. Mahdollisuuksia on luonnossamme todella paljon ja markkinat haluaisivat näitä ja monia monia muita luontomme huipputuotteita, mutta mikä tässä mättää?

Kylien väellä on halua elää kotikonnuillaan, vaikuttaa sekä kehittää omaa kotiseutua. Täällä elämisessä on vielä arvoa. Tänäkin kesänä olemme saaneet kokea paljon hienoja kylätapahtumia, joihin kokoontuvat nykyiset ja entiset kyläläiset. Niin monella täältä muuttaneella on palo tulla takaisin kotikonnuille. Niin moni kesävieras on täällä käydessään haaveillut muuttamista takaisin, mutta mutta mutta…

Tämän hetken poliittinen suunta ja yleiskehitys on, että maaseutumme tyhjenee tyhjenemistään. Ruoka ja luonnosta saatavat raaka-aineet tuodaan kaukaa. Kaiken on oltava suurissa yksiköissä, paikallinen lähiruokatuotanto tapetaan sairaalla kilpailutuksella ja ruuan hygieenisyyden varmistamisella, kun kaikki on tutkittava oikein. Kaikista tuotteista on oltava tehtynä säädösten mukaiset paperit ja käsittelytilojen on täytettävä kaikki elintarviketurvallisuuden normit. Samoissa tiloissa ei saa käsitellä kaikkea, kylmä- ja kuljetusketjujen on oltava juuri määrätynlaisia.

Säännöksillä on hyvät tavoitteet, en väheksy niitä tärkeyttä lainkaan, mutta maalaisjärjen käyttö tulee sallia. Tällä säädösviidakolla tapamme maaseudun elämisen mahdollisuudet Lapissa ja samanaikaisesti saamme syödä esim. lihatuotteita, jotka ovatkin yllättäen huijattuja hevoslihatuotteita. Kuihdutamme itse paikallisen tuotannon saadaksemme maailmalta oikeat paperit sisältäviä tuotteita, jotka eivät ole niin hyviä ja voivat olla vielä aivan muuta kuin luvataan.

Suomen lainsäädäntöön tulee ottaa rohkeasti mukaan käsite maalaisjärki. Olen saanut työni puolesta kiertää eri puolilla maailmaa ja käsitykseni Lapin maaseudun mahdollisuuksista on vain vahvistunut. Olen todennut, että meillä Lapin maaseudulla on huikeat mahdollisuudet, kun vain kotimaassa teemme sen eteen rohkeita päätöksiä. Tarvitsemme niitä mm. lähituotteiden käytöstä, asumisen sijoittumisesta sekä kustannuksista, verotuksesta ja polttoaineiden kustannuksista.

Kolumni Meän Tornionlaaksossa 1.8.2013.

1 kommentti . Avainsanat: Lappi, kylät, maaseutu

Kentällä kiertämistä

Tiistai 12.3.2013 klo 10:41

Saan eduskuntaan paljon puheluita, tekstiviestejä ja myös vieraita – lappilaiset ovat aina tervetulleita tapaamaan minua – mutta vaalipiirini ihmisiin parhaiten saa kontaktin tapaamalla heitä henkilökohtaisesti.

Lapissa pidetään tärkeänä, että edustaja liikkuu ahkerasti kentällä vaalien välilläkin. Maakuntamme pitkät välimatkat lisäävät tämän haastetta. Samoin tietysti perhe-elämän ja kotitilan töiden yhteensovittaminen. Perheenäiti ja maatilan emäntä ei voi olla poissa kotoa jokaisena vapaapäivänään.

Ennen viime kunnallisvaaleja tein kuntakierroksen, jonka aikana kävin vähintään kerran kaikissa Lapin kunnissa. Joissakin kunnissa kävin monta kertaa, esim. useissa kunnan alueella sijaitsevissa kylissä. Osa tilaisuuksista oli paikallisen järjestöväen järjestämiä, joihin sain tulla vieraaksi, ja osan järjestin itse. Halusin omalta osalta vauhdittaa keskustalaista vaalityötä eri kunnissa.

Nyt olen jälleen pyrkinyt mahduttamaan mahdollisimman monta yleisötapahtumaa kalenteriini eri puolilla Lappia.

Viime viikonloppuna olin Kemissä puhumassa Kansainvälisen naistenpäivän tapahtumassa ja Tornion markkinoilla Keskustan teltalla jututtamassa ihmisiä. Keskustan teltalla oli vipinää, kului satoja motillisia kahvia. Puhetta riitti ilveksistä, kuntarakenteesta, hallituksen kestämisestä, lohesta, puolueen tilanteesta ja mukaan annettiin repullinen vihjeitä Keskustan kehittämiseksi.

Sunnuntaina olin puolestaan talkoilemassa ei-poliittisessa tilaisuudessa, Sallan Audi-Cup kisoissa. Työskentelin kanttiinissa, kuten jo monena vuonna aikaisemmin. Satoja kampanisuja jaettiin talkoolaisille ja myytiin.

Keskusteluissa lappilaisten kanssa saa paitsi paljon hyviä eväitä käsiteltävänä oleviin yhteiskunnallisiin asioihin, niin monesti niissä tuodaan esille myös aivan uusia ideoita, millaisia asioita eduskuntatyössä voi ottaa esiin.

Tiedotan mm. tällä näillä kotisivuillani tulevista tapahtumista, joihin osallistun. Pidetään yhteyttä ja tavataan jossain päin Lappia!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakunnat, Lappi, kenttätyö

Riipin linjaukset ovat oikeansuuntaisia

Keskiviikko 28.11.2012 klo 23:24

Uudeksi maakuntajohtajaksi valittu Mika Riipi esitti Lapin maakuntahallinnon kehittämistä ja itsehallinnon lisäämistä. Hänen näkemyksensä ovat saaneet paljon huomiota ainakin lappilaisessa mediassa.
 
Riipin esityksen peruslinjat ovat mielestäni oikeansuuntaisia. Tältä pohjalta lappilaista maakuntahallintoa olisi hyvä kehittää ja selkeyttää. Hyvin monessa muussakin maassa hallinnolla on kolme tasoa: kunta-maakunta-valtio, ja jokaiseen niistä ylin luottamuselin valitaan suoralla kansanvaalilla. Meillä Suomessa tämä väliporras ei ole nyt rakenteellisesti selkeä eikä sillä ole parasta mahdollista demokratiakatetta.
 
Maakuntahallintoon tarvitaan enemmän kansanvaltaisuutta. Vaali voitaisiin suorittaa esimerkiksi kunnallisvaalien yhteydessä. Vaalissa täytyisi olla käytössä vaalipiirit, esimerkiksi seutukunnittain tai kuntakohtaisesti, jotta alueellinen kattavuus toteutuisi. Voisi pohtia myös tasauspaikkajärjestelmää, niin että riittävää kannatusta saaneiden puolueiden edustus toteutuisi pienistä vaalipiireistä huolimatta.
 
Keskustan mallissa on paljon yhteistä sen kanssa, mitä Riipi on esittänyt. Keskustan malli lähtee siitä, että jokaiseen maakuntaan rakennettaisiin maakuntahallinto ja tästä säädettäisiin laki. Keskustan ajamana Suomessa on ollut Paras-hanke, jonka pohjalta kuntaliitoksia on tehty eri puolilla maata vapaaehtoisuuden pohjalta. Keskustan maakuntamalli ei ole pelkkä vastaus nykyisen hallituksen suurkuntahankkeelle. Sitä olisi tullut ajaa siinäkin tapauksessa, että Virkkusen kuntauudistusta ei olisi lähdetty toteuttamaan.
 
Ainakin osa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta tulisi siirtää maakuntatasolle. Samoin esim. maakunnan tason kaavoitusasiat, maankäyttö ja liikennekysymykset. Yhteiset koko maakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen tähtäävät hankkeet. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietyt peruspalvelut myös sosiaali- ja terveyspuolen osalta säilyvät lähikunnissa ja että näiden kuntien omat hallintoelimet pystyvät vaikuttamaan niiden sisältöön.
 
Maakuntamallilla voitaisiin estää myös kuntien pakkoliitokset, jotka varsinkin meidän pitkien välimatkojen oloissamme, ovat täysin kestämätön ratkaisu kuntakentän ongelmiin.
 
Kun uudistuksia tehdään, täytyy muistaa, että sama malli ei sovi Lappiin ja eteläään. Meidän tulee kehittää meille sopiva malli ja toivomme tälle tukea myös hallituspuolueiden edustajilta. Tavoitteemme kun on sama, palveluiden turvaaminen muuttuvassa yhteiskunnassa.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakuntahallinto, Lappi, itsehallinto

Vuosi 2012 ja Lappi 2020 -ohjelma

Keskiviikko 4.1.2012 klo 10:39

Vuosi on saatu alkuun. Eduskunnan osalta on edessämme vaikea vuosi. Joudumme tekemään kaikille taloudellisesti raskaita päätöksiä. Maaliskuussa on jo edessä uusia leikkauksia ja vyötäröntiukennusta.

Opposition rooli on auttaa tässä tilanteessa hallitusta, jotta saisimme rakennettua paketin, jolla saamme Suomen nousuun. Työ ei ole helppo ja todella toivon, että voimme tehdä tämän työn yhdessä. Keskusta tulee olemaan monesti samaa mieltä hallituksen kanssa, kun on kyse mielestämme hyvästä ratkaisusta. Mutta keskusta tulee esittämään paljon omia ratkaisujaan  ja toivomme että hallitus ottaa myös ne vakavasti. Suomen tilanne tarvitsee meitä kaikkia..

Pohjoinen ulottuvuus on tämän vuoden Suomen valopilkku. Lapin positiivinen tulevaisuus ja huikeat mahdollisuudet ovat olleet eduskunnassa esille jo useassa yhteydessä. Tämän vuoden talousarvio ei  vielä tosin sitä näytä. Omalta osaltani olen esittämässä, että rakennetaan Lappi 2020 ohjelma. Tämä työ tulee olemaan kaikkien yhteinen työ. Jos Lappi tulee olemaan  valtavan kehityksen kohde, niin siihen tulee olla todelliset valmiussuunnitelmat.

Tärkein suunnittelun kohde on infrastruktuuri kokonaisuudessaan. Tiet, rautatiet, tietoyhteydet, energiankuljetus jne. ovat niin suuria kokonaisuuksia, että pelkästään rautateiden osuus voi olla jopa 2 miljardia. Seuraava kokonaisuus on koulutus ja osaava henkilöstö. Ja nämä kaikki yhdessä lappilaisen nykyisen elämän ja sen muiden mahdollisuuksien kanssa.

Lapin tulevaisuuden ennuste on koko maan myönteisin. Lapille odotetaan todella valtavaa kehitystä, toisin kuin muualle Suomeen. Tässä kehityksen tilanteessa on opiskelu ala, johon tulee satsata ensimmäisenä. Joten en voi käsittää miten yhteiskunnallamme on varaa tehdä Lapin koulutuksen osalta nyt esityksen alla olevia päätöksiä esim. ammattikorkeakoulujen osalta.

Tässä tilanteessa tarvitsemme Lapin kehityksen hallinnoiduksi kehittämiseksi Lappi 2020 ohjelman, jossa on huomioitu liikenne, energia, viestintä, koulutus, osaavan henkilöstön saatavuus, lappilainen kaavoitus, perinteisten elinkeinojen toiminta tämän kaiken uuden rinnalla ja muu elinkeinotoiminta. Kyse on valtavan isosta kokonaisuudesta, johon meidän tulee tarttua kiinni, eikä vain puhua ja odottaa.

Nyt kuitenkin ensimmäiseksi presidentin vaalit. Omalta osaltani aika kuluu Väyrysen kampanjassa.

Hyvää Uutta Vuotta

2 kommenttia . Avainsanat: Lappi, uusi vuosi

Lapin rautatiet ovat tulevaisuutta

Torstai 1.9.2011 klo 0:42

Vasemmistoliittolaisen liikenneministeri Merja Kyllösen kielteiset kannanotot pohjoisten ratahankkeiden suhteen ovat hämmästyttäviä. Oli aivan uskomatonta lukea, että ministeritason vaikuttaja kuvailee Pohjois-Suomesta Jäämerelle ja Venäjälle päin suunniteltuja ratahankkeita utopiaksi.

Eri teollisuudenalojen sekä matkailun kehitys lisäävät jatkuvasti painetta raideverkoston kehittämiseksi. Meidän puoleltamme tätä kehitystä ei pidä vastustaa. Ne mahdollisuudet, mitä jo pelkästään matkailualalle avautuu Lapille, kun miljoonien asukkaiden Pohjois-Venäjältä vedetään rautatie Lappiin, ovat todella huikeat. Mitä tarkoittaakaan koko Lapin kaivosmineraalien kuljetus ja puutavaran liikuttaminen energiapuun hyödyntämiskohteisiin.

Rautatieasioiden ovat eräänlainen ikuisuuskysymys Lapissa, mutta tuloksia on kuitenkin silloin tällöin syntynyt. Rautatieolot puhuttivat lappilaisia jo ensimmäisissä eduskuntavaaleissa yli sata vuotta sitten. Mitään ei ole saatu ilmaiseksi. On tarvittu paikallisten ihmisten sitkeää puurtamista ja myötämielisyyttä valtiovallan puolelta.

Yleensä kun Pohjois-Suomeen on saatu jotakin uutta aikaan, on asialla päättävien elinten puolella ollut Maalaisliitto-Keskusta. Kemijärven yöjuna on tästä mainio esimerkki. Yrittäjänaisten johdolla käynnistetty kansanliike toi julki epäkohdat, kun rata päätettiin noin vain katkaista. Ja minkä demariministeri lopetti, sen keskustalainen ministeri aloitti uudelleen.

Varsinkin liikennekysymyksissä paikalliselle asiantuntemukselle on annettava arvoa. Nytkään ministeri ei voi alkaa määrätä, mitä hankkeita alueella tulee edistää ja mitkä on haudattava.

Kaikki päätökset eivät ole omissa käsissämme. On selvää, että esimerkiksi paljon puhuttu Kantalahden-ratayhteys riippuu suuressa määrin Venäjän asennoitumisesta. Meidän puoleltamme on kuitenkin oltava valmius hankkeen toteuttamiseen. Valtion on otettava aktiivinen rooli Pohjois-Suomen ja sen lähialueiden talouskasvun vauhdittamisessa.

Yhdyn Markus Mustajärven esittämään arvosteluun, jossa Mustajärvi epäili entisen ryhmätoverinsa, eli liikenneministeri Kyllösen, suosivan ministeriössään omaa maakuntaansa. Hallituksen on kuitenkin tehtävä työtä koko Suomen puolesta. Nykyinen hallitus vaikuttaa muutenkin hyvin eteläkeskeiseltä. Jos hallituksen pohjoisin ministeri suhtautuu tällä tavalla maakuntamme tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeisiin hankkeisiin, niin millainenhan on koko hallituksen kanta.

11 kommenttia . Avainsanat: rautatiet, liikenne, Lappi