Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

58,9 % äänesti Savukoskella ennakkoon

Keskiviikko 5.4.2017 klo 19:30

Kuntavaalien ennakkoäänestys päättyi eilen. Mielenkiintoinen uutinen oli, että kotikuntani Savukoski oli Lapin ja koko Suomen ykkönen ennakkoäänestäjien määrässä. Peräti 58,9 % äänioikeutetuista savukoskilaisista kävi antamassa jo äänensä, kun Lapissa ennakkoäänestysaktiivisuus oli keskimäärin 32,9 % ja koko maassa 26,3 %.

Mistä tämä johtuu ja mitä se kertoo?

Pienessä kunnassa yhteisöllisyys korostuu. Jokainen kuntalainen tuntee aika hyvin luultavasti useammankin kuntapäättäjän. Kunnan rooli on läheisempi. Savukoskella on aiemminkin toki äänestetty perinteisesti aktiivisesti ennakkoon, mutta äänestysvilkkaus kasvoi nyt huomattavasti esim. edellisiin vaaleihin verrattuna.

Äänestysinto on mielestäni osoitus siitä, että savukoskelaiset katsovat eteenpäin ja haluavat vaikuttaa omiin asioihinsa. He uskovat tulevaisuuteen omalla kotiseudullaan. Savukoskeltahan on valittu nykyiseen eduskuntaan kaksi kansanedustajaakin Lapin seitsemästä edustajasta (Markus Mustajärvi ja minä).

Joskus maalataan mielikuvaa, että pieniin maaseutukuntiin jää vain vanhusväestöä, kun nuorempi polvi haluaa "sivistyksen pariin" suurkaupunkeihin ja etelään. Me tiedämme, että väite on perätön. Jääjiä ja uusia tulijoita olisi, kun vain on työtä ja toimeentuloa.

Savukoskella ehdokaslistoilla on paljon nuorta väkeä, perheellisiä ja porotalouden parissa toimivia henkilöitä, etenkin kahdella suurimmalla ehdokaslistalla eli Keskustan ja Kokoomuksen listalla. Uskoakseni Keskustan ehdokaslista on Savukoskella ikäjakaumaltaan keskimääräisesti nuorimpia listoja koko Suomessa.

Toivon, että sunnuntaina varsinaisena vaalipäivänä äänestysvilkkaus kasvaa entisestään - niin meillä Savukoskella kuin kaikkialla Suomessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ennakkoäänestys, kuntavaalit, kunnallisvaalit, Savukoski

Vaalilain muutos

Tiistai 8.3.2016 klo 14:47

Tänään eduskunnassa käsiteltiin vaalilain muutosesitystä.Tehty esitys vaalitoimitukseen osallistuvien henkilöiden esteellisyyden tiukemmasta sääntelystä on kannatettava. Nykyistä sääntelyä ei ole koettu riittäväksi ja siitä on myös eri paikkakunnilla voitu tehdä erilaisia sovellutuksia. Demokraattisessa järjestelmässä vaalitoimitus on lähestulkoon pyhä asia. Siksi sitä koskevan sääntelynkin tulee olla mahdollisimman tarkkarajaista.

Samalla pitää muistaa, että monet nyt pois jäävät vaalilautakuntien jäsenet ovat tehneet kenties vuosikymmentenkin ajan hyvää, pyyteetöntä työtä. Kyse ei ole epäluottamuksesta heitä kohtaan. Vaalitoiminnassa vain ei enää riitä, että toimitaan puolueettomasti, vaan sen on myös näytettävä siltä.

Myös kirkon puolella on seurakuntavaalien osalta pohdittu näitä samoja kysymyksiä. On punnittu esim. sitä, että jos esteellisyys määritellään kovin laajaksi, niin pienissä seurakunnissa voi olla vaikeata löytää vaalitoimitsijoita. Samoin vaalilautakuntia valittaessa voi tulla ongelmaksi se, että valintavaiheessa henkilö ei vielä tiedä, lähteekö hän ehdokkaaksi tuleviin vaaleihin.

Eräs huomionarvoinen seikka on myös se, että vaalitoimitsijoina olevat ehdokkaat ovat saaneet eräänlaista ilmaista mainosta istumalla äänestyspaikoilla. Etenkin esim. ostoskeskuksissa ennakkoäänestyspaikoilla istuvat toimitsijat ovat voineet tahtomattaankin esiintyä itsensä mainoksina. Olen kuullut esim. tapauksen, jossa muuan alkoholia nauttinut herra meni äänestämään ja totesi itsekseen, mutta verrattain kuuluvalla äänellä kopissa eräästä ehdokkaana olleesta naisvirkailijasta – ”Tuossapa oli komia emäntä, sitä minä taidan äänestää.”

Vaalilain muutoksen jälkeenkin toki epäeettisesti toimivat ehdokkaat voivat esim. kuljettaa äänestämään sellaisia ihmisiä, joiden ymmärrys äänestyksen merkityksestä on jonkun sairauden vuoksi alentunut. Kuitenkin, kun he eivät saa nyt mennä sinne äänestyskoppiin mukaan, niin se ehkä jonkun verran ehkäisee tällaista menettelyä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalilaki, äänestys, vaalilautakunnat

Äänestätkö eurovaaleissa?

Lauantai 24.5.2014 klo 12:25

Sunnuntaina käydään Euroopan parlamentin vaalit. Neljä viidesosaa äänestäjistä on edelleen antamatta ääntään. Kannustan kaikkia äänioikeutettuja käyttämään ääntään.

On ennustettu, että jos sää suosii sunnuntaina, niin moni voi jättää äänestyksen väliin ja arvottaa ulkoilun, pihatyöt tai muun vapaa-ajanvieton edelle. Mutta ei näiden asioiden tarvitse olla ristiriidassa. Jos oma äänestyspaikka ei ole kaukana, voi sunnuntaina hyvin tehdä reippaan päiväkävelyn ja sijoittaa reitin kulkemaan äänestyspaikan ohitse. Tai sitten voi tehdä mukavan sunnuntaiajelun, jolle voi pyytää varsinkin autottomia tuttavia mukaan. Äänestyskuljetuksia kannattaa tarjota ja myös pyytää tarvittaessa. Keskustalaiset ovat tottuneet maalla kuljettamaan väkeä perinteisesti vaalipaikoille.

Kun EU-vaaleissa ääniosuudet ovat jääneet pienemmiksi kuin muissa valtiollisissa vaaleissa, niin yksi ääni painaa suhteellisesti paljon enemmän. Jos siis keskustalaiset lähtevät sunnuntaina joukolla liikkeelle, meillä on mahdollisuus suureen kannatusosuuteen. Myös pohjoisen väellä olisi mahdollisuus asukaslukuaan suurempaan painoarvoon aktiivisella äänestämisellä.

Valitettavasti olemme aiemmin antaneet etumatkaa monille Ruuhka-Suomen alueille. Nyt Lapissa ennakkoäänestysprosentti on kuitenkin noussut edellisvaaleista. Näytetään siis, että Lapissa asuu toimeliasta väkeä ja käydään äänestämässä.

EU-parlamentti voi tuntua vieraalta ja kaukaiselta ja moni meistä, jotka emme alun perinkään suhtautuneet myönteisesti EU-jäsenyyteen, voi kokea kiusausta jättää äänestämättä muka protestina. Se ei kuitenkaan ole mikään kannanotto. Äänestämällä sen sijaan voi ottaa kantaa.

Keskustan ehdokaslistalla on monenlaista asiantuntemusta. Jokainen löytää varmasti itselleen sopivan ehdokkaan. EU-asioissa Keskustan sisällä on erilaisia linjauksia, mutta kaikki ehdokkaamme ovat hyväksyneet puolueen yhteisen EU-vaaliohjelman. Nämä vaalit ovat myös linjavaalit. Kun Keskusta saa hyvän kannatuksen, niin meillä on paremmat asemat lähteä ensi kevään eduskuntavaaleihin muuttamaan Suomen suunta. Käytetään äänioikeutta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eurovaalit, äänestys

Kansalaisaloitteesta

Torstai 20.10.2011 klo 13:12

Eilen, 19.10., käytin eduskunnan lähetekeskustelussa puheenvuoron koskien kansalaisaloitetta koskevaa lakiesitystä. Toteutuessaan lakiesitys merkitsisi sitä, että jos 50.000 Suomen kansalaista allekirjoittaa aloitteen, on eduskunnan otettava se käsittelyyn. Aloitteen täytyy sisältää lakiehdotus tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä sekä ehdotuksen perustelut. Monissa maissa tällainen tapa on käytössä. Joissakin taas painotetaan kansanäänestyksiä kansalaisten suoran vaikuttamisen keinoina.

Suomessa on koko historian aikana pidetty kansanäänestyksiä kahdesti. Silloin, kun kumottiin kieltolaki vuonna 1931, ja vuonna 1994, kun liityttiin EU:hun. Mutta niinkään tärkeässä asiassa kuin Euroopan rahaliittoon liittymisessä ei kysytty kansan mielipidettä. Miten olisi käynyt, jos silloin olisi ollut tällainen laki kansalaisaloitteesta voimassa? Todennäköisesti eduskunta ja päättäjät täällä olisivat joutuneet toisella tavalla kuuntelemaan kansaa. Tärkeintä on se, oli lopputulos mikä tahansa, että kansalla olisi sellainen mielikuva, että he ovat voineet vaikuttaa tähän asiaan, eikä olisi sellaisia puheita kuin tänä päivänä asiasta on.

Moni pitää kansanäänestysten puutetta vajeena demokratiassa. Suomessa ei ole haluttu lähteä kuitenkaan niiden maitten tielle, joissa hyvin pieniäkin asioita kysytään kansanäänestyksillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtiollisten vaalien yhteydessä voidaan samalla äänestyslapulla, jolla äänestetään presidenttiä ja kongressiedustajia, kysyä kansalaisten mielipiteitä osavaltion lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

Suomessa on lähdetty siitä, että kansa valitsee eduskunnan ja eduskunta päättää. Monen mielestä tämä ei kuitenkaan riitä, varsinkin kun hallitusohjelma ja hallitus-oppositio-asetelma sanelevat monen asian kulun – joskus voisi lisätä, että ikävä kyllä. On myönnettävä, että tämä meidän järjestelmä ei ole täydellinen, mutta vajetta voidaan paikata sallimalla kansalaisaloite. Täten päästäisiin kenties pikkuisen yli siitä oppositio-hallitus-suhdekeskustelusta.

Kansalaisaloite voisi olla tärkeä tekijä yhteiskunnallisen keskustelun lisääjänä. Kun kansalaisaloite asianmukaisesti kerätään ja jätetään, ei sen kohteena olevaa asiaa ole helppo jättää huomiotta niin eduskunnassa kuin yhteiskunnassa yleensäkin käytävissä keskusteluissa. Keskustelun, vuoropuhelun, kautta me saamme asioita eteenpäin ja maailmaa rakennettua.

Se on muistettava, että jos tämä laki hyväksytään, niin kansanedustajat hyväksyvät myös sen, että käsiteltäväksi tulee monenlaisia aloitteita. Sellaisia, joita jotkut voivat pitää vaikka syrjinnän edistämisenä. Tämä on jo tiedostettavissa tässä vaiheessa. Jos laki hyväksytään, niin meidän on turha alkaa syytellä kansalaisia, että te käytätte aloiteoikeutta väärin. Kaikki ne aloitteet, jotka täyttävät lain muotomääräykset, joudutaan käsittelemään. Toteuttamiskelvottomia aloitteita ei tietenkään tarvitse hyväksyä

Kysymys siitä, ovatko tiedot aloitteen allekirjoituksesta julkisia, on sitten kaksiselitteinen asia. Sen puolesta, että ne olisivat julkisia, puhuu se, että aloite rinnastuu lakialoitteisiin ja eduskunnassakin kaikki lakialoitteen allekirjoittajien nimet ovat julkisia. Kynnys sille, että enemmän tai vähemmän epäasiallisia lakialoitteita tehtäisiin, nousee. Useissa vaaleissa valitsijayhdistystenkin asiakirjat ovat julkisia.

Toisaalta on perusteita sille, minkä takia näiden nimien ei pitäisi olla julkisia? Tietenkin kansanedustajien nimet saavat olla listoilla, koska meidät tiedetään ja me olemme lähteneet tähän leikkiin matkaan. Tavallisten kansalaisten ei voida odottaa julkaisevan mielipidettänsä yhtä avoimesti. Ja jos nimet ovat julkisia, niin se voisi vähentää lakialoitteiden tekemisiä, kun tavallisen kansalaisen kynnys allekirjoittaa lakialoite olisi korkeampi.

On esitetty, että kannatusilmoitukset voi kerätä myös sähköisesti. Se on mielestäni hyvä sallia, kun vain varmistetaan, että oikea henkilö on kyseessä. Tämä näyttää edistyvän ihan hyvällä tavalla. Sähköinen allekirjoitus on oikeudenmukainen tapa helpottaa nimien keruuta, sillä ei nykypäivänä voi ajatella, että nimiä kerättäisiin vain ulkona torilla tai ovelta-ovelle kiertämällä. Internet on kuitenkin niin olennainen osa kansalaistoimintaa ja julkista keskustelua tänä päivänä.

Ongelmamme yhteiskunnassa se, että eduskuntaa pidetään hirveän kaukaisena asiana. Vaikka kansalaisaloite ei saisikaan taakseen 50.000 nimeä, niin nimenkeruu ei ole välttämättä mennyt silti hukkaan. Jos asia on hyvä, niin joku muu taho, esimerkiksi me kansanedustajat, voimme ottaa koppia ja pistää asian lakialoitteena liikkeelle täällä eduskunnassa. Meidän on kuunneltava kansaa herkällä korvalla.

Kansalaisaloitteet eivät välttämättä johda siihen, että laki hyväksytään juuri aloitteen esittämällä tavalla. Silti ei voi sanoa, että aloite menisi hukkaan. Erilaiset asiat etenevät yhteiskunnassa julkisen keskustelun kautta.

Toivon ja uskonkin, että tämä laki tuo meidät askeleen lähemmäs kansaa ja kansalaisia, elikkä olen todella kiitollinen siitä, että kansalaisaloiteasiaa on viety eteenpäin.

 

4 kommenttia . Avainsanat: lakialoite, kansalaisaloite, kansanäänestys