Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »9.1.2019Maijala vaatii muutoksia rajavyöhykelupiinLue lisää »

Jatketaan työtä luonnon monimuotoisuuden puolesta

Perjantai 21.12.2018 klo 23:16


Ympäristöasiat kuuluvat meille kaikille. Iso vaikuttajaryhmä ympäristönsuojelussa ja ilmastopolitiikassa olemme me maanomistajat, me metsien ja maitten omistajat. Meillä on iso mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tilaan, luonnon monimuotoisuuteen. Toivon, että meitä autettaisiin siinä, että me pystyisimme löytämään ne monimuotoiset pienet kohteet sieltä omista metsistämme entistä paremmin. 

Siinä ei tarvitse alkaa ostaa mitään suojelualueita valtiolle, vaan on ihan sellainen käytännön asia, että lähes kaikilla meillä metsänomistajilla on omat suojelualueet olemassa. Niitä ei ole mihinkään kirjattu, mutta useimmilla metsänomistajilla on metsissään tietyt kohdat, joita me emme ikinä hakkaa emmekä koske. Ne ovat niitä luonnon monimuotoisuuskohteita. 

Vaikka metsien hakkuu onkin lisääntymässä Suomessa, niin se ei todellakaan ole luonnolle eikä ilmastolle haitallista, vaan toisinpäin kokonaisuudessaan. Viimeisen 50 vuoden aikana Suomen metsien on kasvu kaksinkertaistunut. Minkä takia? Se on kaksinkertaistunut sen takia, että sitä on hoidettu. Metsienhoidolla se on saatu lisääntymään ja kasvamaan. 

Miettikääpä esimerkiksi porkkanamaata: jos te porkkanamaata vain kylvätte, ettekä sitä harvenna, ettekä hoida, niin ette te sieltä yhtään porkkanaa pysty nostamaan ja saa syömäkelpoista porkkanaa. Metsä on myös samalla tavalla: jos halutaan hyvää hakkuukelpoista sahapuuta, sitä on hoidettava, sitä on hakattava, harvennettava ja näin eteenpäin. 

Joka ikistä Suomessa kaadettua puuta kohden istutetaan useampi taimi maahan? Suomi on todella huippumaa näissä asioissa. Nyt viimeisetkin tutkimukset osoittavat, että meidän luonto todellakin kestää oikein hyvin sen hakkuumäärän, mikä meillä on. Sitten meidän pitäisi miettiä entistä paremmin, miten saamme lisättyä kuitupuun käyttöä. Lapissa meillä on todellakin se ongelma, että meillä on nuoria metsiä valtava määrä hoitamatta. 

On hyvä, että metsäpuolella ollaan esittämässä, miten me saisimme Suomen metsäpinta-alaa vielä lisättyä. Olennainen asia, minkä minä haluan tuoda tässä esille, on näitten vajaatuottoisten metsien uudistamisen tukeminen. Kemera-tuesta se jäi viime vaalikaudella pois, ja sitä on todella toivottu. Yleisesti odotetaan, että vajaatuottoisten metsien uudistaminen saataisiin lisättyä myös tähän metsien pinta-alan lisäämiseen mukaan. Metsät todella tarvitsevat uudistamista, niin että me saisimme niiden kasvua parannettua ja sitä kautta saisimme entisestään lisättyä Suomen hiilensidonta-aluetta. 

Perinnebiotoopeista puhutaan paljon. Esimerkiksi minulla itselläni on monta kymmentä hehtaaria perinnebiotooppialueita. Ne ovat maataloustukikohteita, joita minun lampaani tällä hetkellä hoitavat. On todella ikävää, että perinnebiotooppipäätösten saaminen on tänä päivänä aika vaikeaa. Siihen varsinkin seuraavalla ohjelmakaudella, jota tällä hetkellä maatalouspuolellakin työstetään ja tehdään, pitäisi kiinnittää huomiota. Perinnebiotooppialueen tekeminen tulisi olla helpompaa. Se on tehty todella byrokraattiseksi, ongelmalliseksi ja vaikeaksi. Muidenkin kuin aktiivimaanviljelijöiden tulisi voida paremmin perustaa näitä perinnebiotooppialueita. 

Ympäristöön kuuluvat myös vesistöt ja kalastomme. Vesioikeuden omistajat eli osakaskunnat ovat suurin vaikuttaja siinä, miten saamme virtavesiä kunnostettua. Omistajahan sen päättää, mitä sillä alueella tehdään. Hyvällä yhteistyöllä voimme saada paljonkin tuloksia aikaiseksi. Sen lisäksi on hyvä, että näitä virtavesihankkeita on nyt sitten saatu liikkeelle. 

Pienten patojen purkamista on myös harkitusti mahdollista toteuttaa. Niiden energiantuotantomäärästä tuleva hyöty on hyvin vähäinen verrattuna siihen, minkä verran ne ovat esteenä kalojen kulkemiselle ja liikkumiselle. 

Kalatalouden osalta on erityisesti huomioitava merimetsot, joiden määrä on räjähdysmäisesti lisääntynyt. Vuonna 1986 Suomessa oli 20 merimetsoparia — nyt niitä on Lukenkin tutkimuksen mukaan melkein 27.000 paria. Ne aiheuttavat todella paljon ongelmia meidän luonnon monimuotoisuudelle. Esimerkiksi Tornionjoen lohen smolteista huomattava osa joutuu merimetsojen suihin. Merimetsokanta on saatava kuriin.

Luonnon monimuotoisuus on yhteinen asiamme. Santeri Alkio, keskustan aateisä, aikoinaan opetti, että jätetään tila lapsillemme paremmassa kunnossa kuin olemme sen itse saaneet. Uskon, että tällä tarkoitetaan myös ympäristöä, luontoa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini