Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Tehdään toimiva saamelaissopimus

Lauantai 28.1.2017 klo 14:31


Tehdään pohjoismainen saamelaissopimus, josta karsitaan pois nyt ylitsepääsemättömät riitakohdat. Keskitytään yhdessä sopimuksen olennaisiin asioihin, eli kielen ja kulttuurin sekä elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Jätetään pois kokonaan saamelaismääritelmä artikla 13 ja muokataan kahtatoista eri artiklaa, jotka koskevat mm. yksinoikeutta saamensymboleihin, saamelaisten oikeuskäsityksen kunnioittamisen, itsemääräämisoikeuden sekä omistus-ja hallintaoikeuden maahan.
 
Sopimusesityksessä on paljon hyviä asioita, joihin keskittymällä saamme aikaiseksi hyvää ja tarpeellista kehitystä. Haluan olla mukana tässä työssä, jossa otetaan saamelaisasioissa aidosti iso askel eteenpäin. Haastan myös muut mukaan tähän työhön.

Nyt esillä olevassa pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa on ainakin 13 eri artiklaa (46:sta), jotka tulevat aiheuttamaan ongelmia myös Ruotsissa ja Norjassa. Saamelaismääritelmä (art. 13) ja maankäyttöoikeusasiat (art. 27-28) ovat jo alun perin muodostuneet maissa eri tavoin. Esimerkiksi Ruotsissa on kaikkia poromiehiä määritelty saamelaisiksi, ja Ruotsin virallisen saamelaisalueen eteläosissa Vaasaakin etelämpänä on saamelaisuus jo aika symbolinen.
 
Suomen perustuslaki estää saamelaisten oikeuskäsitteen kunnioittamisen erillisenä oikeusjärjestyksenä (art. 9), sillä laki on kaikille sama. Itsemääräämisoikeudella (art. 4) tarkoitetaan tässä joidenkin mukaan Ahvenanmaan kaltaista saamelaisaluetta. Tämä ei ole mahdollista, koska suurin osa saamelaisalueestamme on jo nyt hyvin vahvasti ja tasapuolisesti myös muiden kuin saamelaisten aluetta.
 
Suomi ei voi antaa saamelaisille yksinoikeutta määrätä saamensymbolien käytöstä (art. 11). Näiksi symboleiksi voidaan lukea esim. lapinpuvut- ja korut kuten riskut, lapin vyöt, nutukkaat sekä noitarumpujen kuviot. Nämä symbolit ovat olleet vuosisatoja ja ovat yhä käytössä koko Lapin alueella, ja ne kuuluvat monien muidenkin sukujen historiaan kuin virallisesti saamelaisiksi hyväksyttyjen. Näin ollen myöskään saamenkäsitöitä ei voi suojella saamelaiskäräjien hyväksymien henkilöiden yksinoikeudeksi (art. 38).
 
Saamelaisten kulttuuriperintöasioissa (art. 22) ei voida esim. palauttaa kaikkea kulttuuriomaisuutta saamelaiskäräjille, koska meillä on tällaista omaisuutta paljon mm. Savukoskella. Poronhoito-oikeutta ei voi eriarvoistaa (art. 36), eikä Paliskunta ole Suomessa saamelaisia edustava elin (art. 18).
 
Esityksen pohjalta voi esittää kysymyksen, että tulisiko saamelaisille maksaa osa Metsähallituksen ja mahdollisten kaivosten sekä Inarijärven kalastuksen tuloista, kun saamelaisten luonnonvaroihin kajoamisesta tulisi maksaa korvaus (art. 30). Mielestäni Saamelaisalueelta ei voida kieltää lähes kaikkea muuta toimintaa sillä perusteella, että se vaikuttaa saamelaisten toimintaan (art. 31 -32). 
En siis vastusta sopimusesitystä siksi, että vastustaisin saamelaiskulttuurin kehitystä. Sopimus nimenomaan lisäisi ristiriitoja alueella ja vaikeuttaisi saamelaisuuden kehittymistä. Tehdään sopimus, johon voimme yhdessä sitoutua ja aletaan töihin sen mukaan.
 
Eeva-MariaMaijala
kansanedustaja/kesk

Avainsanat: saamelaissopimus, saamelaiset, lappalaiset


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini