Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

On saamelaisuutta rakentavan yhteistyön aika

Tiistai 6.10.2015 klo 13:17


Saamelaiskäräjät saavat ja niiden tulee nyt keskittyä perustyöhön eli kielen ja kulttuurin kehittämiseen. Kehitetään saamelaisuutta/lappalaisuutta yhteistyössä. Riitelevää ei haluta tukea.

KHO:n ratkaisu selkeytti käräjien toimintaa. Vaaliluetteloon valinnoille  on nyt olemassa ohjeet ja päätökset antoivat mahdollisuuden kehittää käräjien toimintaa rakentavasti eteenpäin.

Vaaliluetteloon pääseminen ei ole helppoa ja päätösvalta tulee pysymään saamelaisilla. Jatkossa vaaliluetteloon merkitään  hakijoista henkilöt, joilla on osoittaa riittävä näyttö sidoksesta saamen kieleen ja kulttuuriin. Lisäksi kaikilla tulee olla saamelainen tausta. Ryhmähyväksyntä ei ole enää valintaperuste.

Huolissaan tulee olla huonosta saamelaiskäräjävaalien äänestysprosentista ja yleensä siitä, että saamelaisuudesta ei olla ylpeitä eikä sitä koeta omaksi. Saamelaiskäräjät koetaan riitelyfoorumiksi. Käräjien tulee olla kiitollisia niistä, jotka ovat mukana. Heidän kanssaan tulee tehdä täysillä töitä kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Ollaan huolissaan kulttuurin jättävistä ja kiitollisia heistä, jotka siihen palaavat.

Vaalilautakunnan toiminnan auttamiseksi tulee tehdä puolueetonta tutkimusta: 1.) Mikä on riittävä näyttö sidoksesta kieleen ja kulttuuriin? Taustatietona KHO:n 200 päätöstä. 2.) Selvitys saamenkielen puhujista eri puolilla laajaa Lapin kylien aluetta. Vaaliluetteloon voidaan merkitä henkilö, jonka isovanhempi on puhunut saamea äidinkielenään.

Minun osaltani katsottiin, ettei näyttöni sidoksista ollut riittävä. Samoin kävi vielä monelle muullekin, joilla oli osoittaa saamelaiset juuret sekä sidos kieleen ja kulttuuriin. Saamelaisuuttamme ei sinällään kiistetty. Olemme osa saamelaista kansaa. Perustuslain mukainen oikeus saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen kuuluu myös meille. Emme vain ole oikeutettuja olemaan mukana päättämässä saamelaiskäräjille osoitetuista asioista. Siksi toivotankin valituille onnea ja jaksamista haastavassa tehtävässä.

Kulttuurimme elää koko ajan. Suomen saamelaisuus on paljon laajempi ja monimuotoisempi kuin sen näytetään nykyään olevan. Otetaan tämä vastaan rikkautena.




Avainsanat: saamelaisuus, saamelaiskäräjät, lappalaisuus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini