Yhteystiedot

Eeva-Maria Maijala
em.maijala@gmail.com
puh. 050 512 0529

Uutiset

15.4.2019Eeva-Maria Maijalan työ eduskunnassa päättyiLue lisää »24.1.2019Maijala jätti kirjallisen kysymyksen liharuokien harhaanjohtavasta markkinoinnistaLue lisää »18.1.2019Maijala tyytyväinen ahmanpyynnin jatkumiseenLue lisää »

Rikoslain muutosesityksistä

Torstai 3.10.2013 klo 18:59


Eduskunnassa käsiteltiin kolmea muutoskokonaisuutta nykyiseen rikoslakiin. Kyseessä olivat sananvapauteen liittyvien rikosten tunnusmerkistöjen muuttaminen, viestintärauhan rikkominen ja vainoamisen kriminalisointi. Tehdyt esitykset ovat lähtökohtaisesti tarpeellisia ja kannatettavia. Huomioni kiinnittyi muutamaan kohtaan.

Sananvapautta koskevan esityksen taustalla on Euroopan ihmisoikeustuomion oikeuskäytäntö. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on päätöslauselmassaan 1577/2007, johon EIT on ratkaisuissaan toistuvasti viitannut, kehottanut jäsenvaltioita muun muassa poistamaan kunnianloukkausta koskevista säännöksistä vankeusrangaistuksen uhan. Joku voi kysyä, onko meidän itsenäisen Suomen ylimmässä valtioelimessä muutettava rikoslakia automaattisesti Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön vuoksi? Tämä on ymmärrettävä kysymys. Siksi lainsäätämisessä tällaisissa tapauksissa on oltava erityisen tarkkana.

Taustalla on selvästi ajatus siitä, että kukaan ei saisi joutua mielipiteensä ja sananvapautensa käytön vuoksi liian ankarasti rangaistuksi. Lainsäätäjän onkin oltava jatkuvasti hereillä, onko tuomioistuinkäytäntö muodostumassa uhaksi sananvapaudelle. Onko esimerkiksi uskonnollisten järjestelmien arvostelemisen ja uskonrauhan rikkomisen välinen raja oikealla paikalla? Ja muistetaanko, että poliittisessa päätöksenteossa on demokraattisessa järjestelmässä sallittava hyvinkin voimakas kielenkäyttö, kaikilla politiikan aloilla. Ihmisten ilmaisuvapauteen yhteiskunnallisissa kysymyksissä on puututtava vain äärimmäisissä tapauksissa.

Tässä lakiesityksessä on kuitenkin tarkoitus tehdä muutos yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevaan Rikoslain 24 luvun 8 §:ään, paitsi tunnusmerkistön, niin myös rangaistusasteikon osalta. Nyt rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Hallitus puolestaan esittää, että se olisi aina vain sakkoa. Toisaalta lakiin tulee uusi törkeää yksityiselämää koskevan tiedon levittämistä tarkoittava pykälä, jonka nojalla on mahdollista tuomita myös vankeutta.

Kyse on yksityisten ihmisten henkilökohtaiseen elämään liittyvien arkaluonteisten asioiden repostelusta julkisesti. Milloin tällainen rikos tapahtuu? Lakitekstin mukaan silloin, kun: "Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa."

Koska kunnianloukkaksestakin on erikseen kriminalisoitu törkeä tekomuoto, niin on järkeenkäypää, että sellainen tulee nyt myös yksityiselämää koskevan tiedon levittämiseen. Mutta meidän tarkasti nyt seurattava, millaiseksi oikeuskäytäntö muodostuu näiden rikosten osalta, jos tämä lakiesitys tulee hyväksytyksi.

Vainoamisesta säädetään nyt erillinen rikoslain 25 luvun 7 a §. Se on hyvä esimerkki siitä, miten lainsäätäjän tulee seurata jatkuvasti oikeustilan kehittymistä. Lähestymiskieltokaan ei aina riitä. Monesti lähestymiskiellon saavalle henkilölle on muodostunut pakkomielle uhrinsa seuraamisesta ja tämän elämään tunkeutumisesta. Hän voi todella syvällisesti perehtyä lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön ja koettaa kaikin keinoin etsiä porsaanreikiä laista päästäkseen kosketuksiin uhrinsa kanssa ilman seurauksia.

Avainsanat: sananvapaus, yksityisyyden suoja, vainoaminen, rikoslaki


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini