Yhteystiedot

Eeva Maria Maijala 050 512 0529 eeva-maria.maijala@eduskunta.fi

eduskunta-avustaja Janne Kaisanlahti (09) 432 4098

Uutiset

28.11.2017Eeva-Maria Maijala: Osa-asuntonormin poistaminen hyvä päätösLue lisää »16.11.2017Maijala puolustaa Revontuli-opiston oikeutta järjestää lapintyökurssejaLue lisää »19.10.2017Saamelaisten sovintoprosessi tärkeä, mutta kaikki mukaanLue lisää »

Suomi 100

Keskiviikko 6.12.2017 klo 18:04

On etuoikeus saada toimia kansanedustajana Suomen 100-vuotisjuhlapäivänä. Sain osallistua eilen eduskunnan 100-vuotisjuhlaistuntoon, mikä oli arvokas ja historiallinen hetki. Demokratiassa valta on vain lainassa kansalta. On jatkuvasti pidettävä nöyrästi mielessä se, kuka on vallan meille antanut.
 
Monenlaisia tapahtumia sisältänyt Suomi 100 -juhlavuosi huipentuu Suomen itsenäisyyspäivään. Suomen kansakunnan historia on tietysti paljon pidempi kuin nämä viimeiset sata vuotta, mutta itsenäisenä valtiona taipaleemme on kestänyt vuosisadan. Se sisältää neljä raskasta, veristä sotaa, lama-aikoja, köyhyyttä ja kurjuutta – mutta myös rauhan töitä, taloudellista kasvua, toisista välittämistä ja hyvinvoinnin rakentamista.
 
Maakuntalehti järjesti vastikään ”vuosisadan lappilainen” äänestyksen. Ihan hyvä asia. Mutta minulle tuli kuitenkin mieleen, että vuosisadan lappilaisia ovat kaikki lappilaiset. Vuosisadan suomalaisia ovat kaikki suomalaiset. Suomi 100 -juhlavuoden teema on ”Yhdessä”. Suomen menestystarina perustuu siihen, että kansalaiset ovat kokeneet isänmaansa yhteiseksi kodikseen, jonka hyväksi tehdään työtä. Ihmisten sitoutuminen yhteisiin arvoihin erilaisten ryhmärajojen ylitse on mahdollistanut Suomen selviämisen eheänä kansakuntana vaikeista koettelemuksista.
 
Suomen Marsalkan sanoin: ”Jos pysymme uskollisina itsellemme ja kaikissa kohtalon vaiheissa yksimielisesti ja järkkymättä pidämme kiinni niistä arvoista, jotka tähän päivään asti ovat olleet Suomen vapauden perustuksena -- isiltä peritystä uskosta, isänmaanrakkaudesta, päättäväisestä ja uhrivalmiista puolustustahdosta -- niin Suomen kansa voi lujasti luottavaisena katsoa tulevaisuuteen.”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Suomi 100, itsenäisyyspäivä

Terveiden tilojen vuosikymmen

Keskiviikko 29.11.2017 klo 22:38

Suomalaisten rakennusten kosteus- ja homeongelmiin puuttuminen on koko kansakuntaa koskettava asia ongelmien laajuuden takia. Eduskunnassa on edellytetty jo vuosien ajan toimenpiteisiin ryhtymistä. Erilaisia hankkeita asian tiimoilta onkin tehty. Nyt syyskuussa 2017 pääministeri asetti hankeryhmän valmistelemaan Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelmaa, jonka päämääränä on sisäilmasta kärsivien auttaminen ja julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy.
 
Sisäilmaongelmien tärkeimmät syyt ovat kosteus- ja homevauriot sekä ilmanvaihtoon, lämpötilaan ja vetoisuuteen liittyvät ongelmat.
 
Pidän erittäin tärkeänä asian esille ottamista. Kysehän on siitä, että se koskettaa lähes kaikkia meitä tai sitten meidän lähipiirissämme olevia henkilöitä. Ongelmia on etenkin julkisissa rakennuksissa.
 
Esimerkiksi silloin, kun minä olin töissä kunnassa, niin joka ikinen vuosi vähintään viikon verran minulta oli ääni pois kokonaan — joku tykkäsi siitä — mutta nyt sitten henkilö, joka on sen jälkeen tullut siihen töihin, aivastelee koko ajan. Paljonko on olemassa näitä poissaolopäiviä, piileviä sairaslomatapauksia, jotka ovat tähän asiaan kuuluvia ongelmia? 
 
Terve asuminen, terveet koulut ja työpaikat ovat perusoikeuksia, ja meidän tulee saada puheet aiempaa paremmin kuitenkin teoiksi. Ympäristövaliokunnassa olemme ottaneet asioita tämän aihepiirin parissa hyvin esille, ja minä haluaisin erityisesti ottaa esille puurakentamisen. Koskaan ei puhuta riittävästi puurakentamisesta. Sillä moni sisäilmaongelma saataisiin korjatuksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituspuolueen kansanedustajana

Keskiviikko 8.11.2017 klo 10:17

Miksei Lapin kansanedustajat kysele kyselytunnilla?  Niinpä niin, meistä on viisi hallituspuolueiden edustajia ja eduskunnan kyselytunti on opposition kyselytunti.

Oppositio kysyy ja hallitus vastaa, koko kyselytunnin aikana saavat hallituspuolueiden edustajat kysyä pari kysymystä ja niissäkin pääsee kysyjäksi ko. alan valiokunnan puheenjohtaja, ryhmän puheenjohtaja tai alan erityisosaaja. Itse olen sanat esittää tällä vaalikaudella vain yhden kysymyksen ja se oli kala-asioista, koska olen Suomen kalatalouden keskusliiton puheenjohtaja. Viime vaalikaudella opposition edustajana sainkin kysyä siitä edestä monesti.

Vaikeimmat tilanteet hallituspuolueen edustajana ovat äänestystilanteet, joissa ei ole hallituksen esityksen takana. Esimerkiksi tällä viikolla äänestettäneen käräjäoikeusverkostosta. Tässä esityksessä saavat Lapin hajasijoitetut käräjäoikeuden istunto ja kansliapaikat kylmää kyytiä. Esitys on minun todella vaikea hyväksyä,mutta nämä asiat on sovittu hallitusneuvotteluissa. Hallituspuolueet ovat tehneet neuvotteluratkaisut, joiden mukaan sitten mennään yhdessä.

Vaikein äänestys on minulle ollut Tenojoen sopimus. En saanut lupaa painaa punaista, joten en painanut mitään. Hallituskuria arvostellaan usein kentällä, mutta ilman hallituskuria emme voi luottaa, että saisimme mitään yhdessä sovittua asiaa menemään eteenpäin.

Vaalikautta on jäljellä vielä yli puolitoista vuotta ja jo nyt olemme tilanteessa, että hallituspuolueiden edustajien määrä on pudonnut 106:een. Hallituksen enemmistö on todella kapea, sillä puhemies ei osallistu äänestykseen ja ministerit ovat usein matkalla. Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa joudumme varmistamaan aina hyvin tarkasti ennen äänestystä, että hallituspuolueiden edustajat muodostavat enemmistön.

Opposition edustajana on helppo julkisuudessa arvostella ja vastustaa kaikkia muutoksia. Hallituspuolueet saavat välillä kantaa raskaankin taakan vastuun kantajina. Raskas taakka on ollut valtion velkaantumisen pysäyttäminen, josta hallituspuolueet erityisesti Keskusta on nyt joutunut kantamaan kovan taakan. Suomi on nyt kuitenkin saatu nousuun ja työllisyys lisääntymään.

Hallituspuolueen edustajana toimimisessa saa omien käsien jäljet näkymään. Valiokuntatyöskentely on kaiken perusta ja siinä saa mm. mietintöön omia ajatuksia. Erityisen tyytyväinen olin, kun ympäristövaliokunnassa hallituspuolueiden vastaavana sain vääntää haja-asutusalueiden jätevesilainsäädännön lopulliseen muotoon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppositio, hallitus

Uutta energiaa

Keskiviikko 1.11.2017 klo 8:46

Metsäkantamme kasvaa kohisten. Hiilinielu kasvaa Suomen metsillä koko ajan, mutta nyt siitä tehdään taakka ja Suomelle lisää velvoitteita. Jos näin käy, niin metsätalouden suuret investoinnit voivat jopa estyä.

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. EU:ssa työn alla olevat LULUCF ja RED II direktiivineuvottelut ovat kaatumassa Suomen niskaan. EU:n ei pitänyt osallistua lainkaan metsäpolitiikkaan, mutta nyt Suomen metsistä on tulossa maalaisjärjen vastaisesti luonnontieteellisestä hiilinielusta päästöjä. Emme selviä meille asetetuista kohtuuttomista ja kovista vaatimuksista ilman kokonaan uutta teknologiaa ja toimintamalleja.

Suomen on nyt aika tehdä uusia vahvoja linjauksia energia-asioissa. Edullisen varman energian saannin turvaaminen varmistaa kilpailukykyämme ja omavaraisuuttamme maailman myrskyävässä politiikassa.

Suomessa on lähdetty hitaasti ilmastonmuutoksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Nyt on aika alkaa puheista konkreettisiin toimenpiteisiin.

Sähköä ei voi vielä varastoida kunnolla, sitä tulee tuottaa vielä kulutuksen verran. Varsinkin tuulivoima ja aurinkoenergia ovat ongelmallisia, kun niiden rinnalle tarvitaan runsaasti kallista säätöenergiaa.

Mielenkiintoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat mm. synteettiset polttoaineet, jolloin autoon tarvittava nestemäinen polttoaine tehdään esim. aurinkopaneelilla tuotetusta sähköstä. Suomessa tulee satsata uudenlaiseen energiapolitiikkaan. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa kehitellään energiantuotannon huippujen tallentamista vedyn avulla. Tästä on tulossa iso juttu. 

Tulevaisuuden maatila on suuri ruuan, energian ja muiden raaka-aineiden tuotantokokonaisuus. Tällä hetkellä jää vielä iso osa maatilojen tuotteista hyödyntämättä esim. lämmitykseen, sähköntuotantoon tai liikenteeseen. Maatalouden yksiköt kasvavat, joten niiden yhteyteen on järkevää rakentaa myös mm. biokaasulaitoksia, onhan biokaasun potentiaalista 80 % maataloudessa. Maatilan ei tarvitse tuottaa energiaa vain itselleen vaan myös myyntiin. Nurmi ja jätteet voivat muuttua myös energiaksi

20 vuoden kuluttua on meillä käytössä jo monia uudenlaisia polttoaineita ja energian tuotantomuotoja.

Hajautettu tuotanto on kehittyvä trendi. Hajautetussa energiassa ei ole kyse vain verkkoon menevästä energiasta vaan myös itselle tuotetusta lähienergiasta, jolloin sen merkitys kasvaa ihan eri mittakaavaan. Jo nyt esim. pienpuun käyttö on 15 Twh.

Fossiilisia polttoaineita käytetään nykyään enemmän kuin koskaan ennen, mutta niiden käyttö tulee vähentymään ja toivottavasti yllättävänkin pian. Kannustetaan pois öljylämmityksestä, otetaan käyttöön uudet energian käytön säätöteknologiat ja uudet teknologiat energian tuottamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsät, ilmastosopimus, energiapolitiikka

Kittilän tilanteesta

Perjantai 13.10.2017 klo 14:25

Olen seurannut tiiviisti Kittilän kunnan tilannetta ja pyrkinyt hankkimaan asiasta tietoa muualtakin kuin Suomen Kuvalehdestä. On selvää, että viime valtuustokaudella virheitä on tehty ja muotovirhe teki kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisen laittomaksi. Onko muotovirheisen päätöksen tekeminen rikos, siitä tuomioistuin antaa aikanaan tuomionsa.

Vaikeassakin tilanteessa demokratian on toimittava. Vastikään pidetyissä kuntavaaleissa Kittilän kuntalaiset ovat valinneet päättäjänsä. Monella mittarilla mitattuna Kittilän kunnassa menee hyvin. Ylivoimainen valtaosa kunnallishallinnon päätöksistä koskee aivan muita kuin nyt tutkinnassa olevia asioita. Kun niitä käsitellään, tulee esteellisten tietysti jäävätä itsensä. On kuitenkin vaikea nähdä, että tapahtuneet prosessit tekisivät kansan valitsemista luottamushenkilöistä yleisesti ottaen esteellisiä kaikkeen kunnallishallinnon päätöksentekoon.

Toivon voimia Kittilän päättäjille, jotka ovat joutuneet valtavan ja pitkäkestoisen julkisuusmyllerryksen keskelle.

Viime aikoina keskustelu Kittilän kunnan tilanteesta on jatkunut ja prosessit ovat edenneet. Syyttäjät ovat nyt nostaneet syytteitä joukolle Kittilän kuntapäättäjiä liittyen viime valtuustokaudella tapahtuneeseen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen. Osa tutkinnassa olleista puolestaan on päästetty vapaaksi syytteistä, eli heidän osaltaan on tehty syyttämättäjättämispäätökset.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Kittilän kunnalta selvitystä nykyisestä tilanteesta, onko Kittilän kunnan hallinto toimintakykyinen. Joudutaanko ”Lex Kittiläksi” kutsuttua lakia soveltamaan, eli viime kädessä ministeriö pidättäisi kunnan luottamushenkilöt tehtävistään? Tällaiseen tulisi käsittääkseni ryhtyä vain äärimmäisissä tapauksissa, joissa kunnallishallinto on kykenemätön toimimaan ja hoitamaan kuntalaisten asioita.

1 kommentti . Avainsanat: Kittilä, Lex Kittilä

Edistysaskeleita petovahinkojen osalta

Keskiviikko 11.10.2017 klo 16:19

Metsästyskausi on tänä syksynä jälleen lähtenyt liikkeelle. Eduskunnassa metsästystä koskevat kysymykset ovat olleet työni ytimessä siitä asti, kun olen kansanedustajaksi tullut. Viime viikolla eduskunnassa käsiteltäväksi tullut riista-asioita koskeva lainsäädäntöesitys on kannatettava. Muutoksia näihin asioihin tarvitaan, koska tilanne kehittyy koko ajan. Muutosta parempaan on tullut mm. siinä, että riista.fi-järjestelmä on saatu aikaiseksi. 

Petovahingot liittyvät nyt tehtyihin lakimuutosesitykseen. Riistavahinkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että riistanhoitoyhdistyksien osallistumisesta riistavahinkotarkastuksiin aiheutuvat kustannukset korvattaisiin riistavahinkojen korvaamiseen osoitetuista määrärahoista. Vahinkotarkastusasiat ovatkin herättäneet kentällä paljon keskustelua.

Suomi on aikoinaan neuvotellut EU:n kanssa petovahinkojen korvauksista, että noin 10 miljoonaa euroa on katto. Silloin naureskeltiin, ”tulipa katto nakattua niin korkealle, ettei koskaan tule vastaan!” Nyt kuitenkin tuo 10 miljoonan euron raja alkaa tulla vastaan, ja keskustellaan siitä, ovatko nämä kaikki vahingot todellisia ja mitä tämän asian kanssa tehdään. Sen takia on hyvä, että tarkastuksen sääntelyä täsmennetään ja saadaan luotettavuutta tälle koko järjestelmälle.

Porotalouden puolella, missä vahingot ovat kaikkein suurimmat, on saatu ministeriön rahoituksella liikkeelle kokeilu, jossa saadaan sähköinen ilmoitus tehtyä heti vahingon löydyttyä. Siis paikan päällä poromies, yleensä poroisäntä, ottaa valokuvan petovahingosta, laittaa sen nettiin, ja siinä tulee paikka tietoon ja saman tien vahingosta ilmoitus. Näitä on 19 prosenttia nyt saatu tähän mennessä ilmoitettua, eli tältä osin asia näyttää hyvin edistyvän.

Kommentoi kirjoitusta.

Tulkaa Vihreät metsiimme

Tiistai 10.10.2017 klo 10:36

Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, joissa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.
 
Ns. luonnonsuojelijat haluaisivat jäädyttää Suomen hakkuut mm EU:n LULUCF ja RED II -säädöksillä, joilla rajoitettaisiin Suomen metsien käyttöä todella paljon, vaikka kasvumme on lisääntynyt huimasti aktiivisten toimenpiteiden ansiosta. LULUCF:ssa saimme erävoiton, mutta työt ovat pahasti kesken. Tärkeää olisi, että saisimme edes kotimaan toimijat ymmärtämään metsiemme todellisen tilanteen. Oli todella inhottava havaita, että LULUCF äänestyksessäkin niin moni suomalainen edustaja äänesti vastoin Suomen todellista tilannetta.
 
Metsiemme kasvu on nykyään noin 120 miljoonaa m3, mutta käyttö on vain noin 70 miljoonaa m3. Metsämme kestävät valtakunnan tasolla lisääntyvät hakkuut. Poikkeuksiakin tosin on esimerkiksi Itä-Lapissa, jossa Metsähallitus ei voi lisätä hakkuita enää yhtään. Lapissa tulisi huomioida myös entistä enemmän mm. kasvava matkailu.
 
Lappiin on suunnitteilla kaksi suurempaa metsäraaka-aineen käyttäjää, valtakunnan tasolla näitä on kymmenkunta. Lapin uudet tehtaat tarvitsevat puuta reilut 4 miljoonaa m3. Nämä tehtaat ovat todella tervetulleita ja tarpeellisia, sillä Suomen kansantalouden ykkösasia on metsän kasvu ja sen järkevä käyttäminen.
 
Olen maa- ja metsätaloustoimijana sijoitettuna Suomen parlamentin ympäristövaliokuntaan hallituspuolueiden vastaavaksi. Vihreinä itseään pitävät väittävät, että metsämme olisivat huonommassa kunnossa kuin koskaan. Minut nimettiin tähän kaikkien puolueiden vihreiden valloittamaan valiokuntaan "maaseutupoliisiksi", enkä voi nyt enää sanoa muuta kuin että tulkaa vihreät tutustumaan suomalaisiin metsiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsätalous, metsänhoito, vihreät

Pakurikäävästä - luonnontuotteet ovat tulevaisuuden ala

Tiistai 12.9.2017 klo 10:47

Syysistuntokauden ensimmäinen puheenvuoroni koski luonnontuotetta, pakurikääpää. Se on esimerkki siitä, miten metsämme ovat täynnä hyviä raaka-aikaneita, jotka tulisi voida jalostaa mahdollisimman pitkälle kotimaassa.
 
Pakurikääpä niin kuin monet muutkin Suomen luonnossa, metsissämme olevat tuotteet, ovat Suomen todellinen tulevaisuuden ala. Pakurikäävän verotus on yhä hakusessa, ja siitä on Olavi Ala-Nissilä tehnyt hyvän esityksen. Sen täytyy ehdottomasti olla metsätalouden verotuksen osa, koska kyse on metsän tuotteesta.
 
Pakurikäävästä useampi henkilö on minulta eduskunnassakin kysynyt, että miten sitä sitten käytetään. Muun muassa Antti Kurvinen kyllä tietää sen, hän on käynyt minun luonani sitä juomassa, ja olen useammalle täällä eduskunnan kollegalleni tuonut pakurikääpää. Pakurikääpä kerätään koivusta. Se on kääpä, joka tulee vioittuneeseen koivuun, elikkä se ei koskaan ole terve puu, missä se kasvaa. Sen jälkeen, kun sen irrottaa — se muuten ei ole jokamiehenoikeutta, vaan täytyy olla metsänomistajan lupa sen irrottamiseen — se kuivataan ja otetaan pieniä lohkareita. Niitä pieniä lohkareita sitten laitetaan ehkä reilu ruokalusikallinen kiehumaan kasariin, kattilaan. Esim. litra keitetään vettä siinä joku 10—15 minuuttia, ja tulee tumma juoma. Sitä tummaa juomaa sen jälkeen voi juoda. Samaa pakurimössöä voi pitää viikon verran kattilassa, aina vain lisätä vettä ja keittää uudestaan siihen lisää, ja ne terveysvaikutukset ovat siinä koko ajan olemassa, joten suosittelen sitä todella paljon.
 
Mitkä ovat sen terveysvaikutteet? Jotkut puhuvat syövän ennaltaehkäisystä ja mieskunnostakin jotkut puhuvat, ja sitten siinä on monia muitakin terveydellisiä vaikutuksia olemassa. Olennaista on kuitenkin se, että se on ihan hyvänmakuinen juoma ja sitä pystyy juomaan päivästä toiseen. Ihan hyvät vaikutukset sillä on itse keneenkin ollut, ainakin minä tykkään sitä juoda. 
 
Metsämme ovat täynnä erilaisia puhtaita raaka-aineita. Meidän luonnostamme kerätään tällä hetkellä vain puuta, jonkun verran marjoja, ja nekin viedään raaka-aineena muualle. Pelkästään raaka-aineita tuottava maa on kehitysmaa. Meillä jalostetaan todella vähän näitä meidän omia supertuotteitamme, mitä meillä Suomessa on. Näistä pystyy saamaan valtavat määrät uusia toimintoja aikaiseksi ja työpaikkoja ja arvoa näille tuotteille. 
 
Uuselintarvikelainsäädäntö on todella ongelmallinen. Se on ala, joka meidän pitää saada todella muokattua, jotta me saisimme käytettyä meidän luontomme moninaisia tuotteita hyvinkin paljon. Se, että pakurikääpäasia on saatu nyt jonkun verran liikkeelle, on hyvä, mutta elintarvikepuolen lainsäädäntöasiat ovat ongelmallisia. Esimerkiksi Lapissa oli yksi yrittäjä, joka nyt keväällä alkoi yhdistämään pakurikääpää hunajaan. Tuli paikallinen terveystarkastaja ja sanoi, että sinä et saa myydä tätä tuotetta markkinoilla, koska tämä on uusi elintarvike. Eli ongelmia on tämän kanssa todella paljon. 
 
On tehtävä työtä, että saamme pienistä palasista tämän kokonaisuuden kehitettyä eteenpäin.
eduskunta_8.9.2017.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luonnontuotteet, pakurikääpä

Väkivaltaa ei tule hyväksyä

Torstai 7.9.2017 klo 15:37

Eilen annettiin kaikkien eduskuntapuolueiden sekä Sininen Tulevaisuus -ryhmän puheenjohtajien yhteinen julkilausuma koskien kansallista turvallisuuttamme.
Julkilausumassa vedottiin rauhallisen julkisen keskustelun puolesta, kun viime päivinä ja viikkoina tunteet ovat kuumenneet terrorismia ja hylkäävän päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen tiimoilta. Puheenjohtajat tuomitsivat kaiken terrorismin, väkivallan ja vihapuheen.
Poikkeuksellinen julkilausuma yli kaikkien puoluerajojen kertoo tilanteen vakavuudesta suomalaiselle yhteiskuntarauhalle.
Turun veriteot osoittivat viimeistään sen, että radikaali islamilainen terrorismi on rantautunut Suomeen. Toki jo aikaisemmin Suojelupoliisi on varoittanut jihadistiverkostojen syntymisestä ja vahvistumisesta maassamme. On ymmärrettävää, että tämä huolestuttaa ihmisiä. Valtiovallan on tehtävä kaikki voitava näiden uhkien torjumiseksi ja ihmisten on voitava luottaa, että valtiovalta todella tekee kaikkensa.
Suomessa on perinteisesti luotettu viranomaisten toimintaan ja kunnioitettu esimerkiksi poliisia. Kaikki sellaiset kannanotot, joilla jotenkin tuetaan väkivaltaisia mielenosoituksia tai poliisin työn estämistä, ovat ehdottoman tuomittavia.
Ihmisten auttaminen on monen kutsumus ja turvapaikanhakijoiden parissa tehtävä auttamistyö ansaitsee tunnustuksen. Laittomasti maahan jäävien piilottelu ja poliisin toiminnan häiriköinti ei ole tällaista auttamistyötä. Meidän on kunnioitettava lakia ja ymmärrettävä, että jos kaikki maahan tulevat saisivat tänne jäädä, menettäisi koko turvapaikkajärjestelmä merkityksensä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terrorismi, väkivalta, turvapaikanhakijat

Matkailun seuraava askel

Keskiviikko 21.6.2017 klo 12:27

Lapin matkailu on nousussa ja nyt on aika ottaa vielä isompi askel eteenpäin. Matkailu on otettava entistä vahvempana teemana mukaan kaikessa Lapin kehittämisessä.

Maakuntauudistus etenee hyvää vauhtia, mutta se ei saa olla Lapissa vain tekninen hallinnollinen muutos. Maakuntauudistuksessa pitää huomioida vahvasti Lapin matkailun kehittäminen, sillä sen ympärillä pyörivät erittäin monet asiat kalastuksesta terveydenhoitoon ja montaa asia siinä välissä, kun vähintään joka toinen Lapissa vastaan tuleva on matkailija.

Matkailu on osana Lapin lähes kaikkea elinkeinotoimintaa. Porotalous on hyvä esimerkki matkailun ja lappilaisen muun elinkeinotoiminnan yhteistyöstä. Poromatkailuyritykset ovat saaneet kehitettyä viime vuosina paljon porotalouden kannattavuutta, imagoa ja yleistä hyväksyttävyyttä. Poronliha ja käsityötuotteet ovat Lapin matkailun suolaa, mutta tuotteita tulee edelleen kehittää jokaisen matkailijan saavutettavaksi.

Matkailukeskustemme ruuat ovat vielä liikaa muualta tuotavien tuotteiden varassa. Nykysäädökset ovat ajaneet siihen, että emme pysty käyttämään todellista paikallista lähiruokaa. Myös Luonnontuotteiden hyödyntäminen on vielä liikaa puuhastelun tasolla. Molemmissa on haastetta säädösten korjaamiseksi, jotta tuotteita voidaan käyttää siellä, jossa niiden arvoa saadaan nostettua merkittävästi.

Lapin matkailulle olisi iso kehitys myös, jos valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen kanssa saadaan laadittua kokonaisvaltainen matkailun kehittämisohjelma. Metsähallitus on tällä hetkellä monin paikoin määräävässä markkina-asemassa ja se pystyy halutessaan vaikuttamaan erittäin paljon Lapin matkailun kehittämiseen.

Lainsäädäntöpuolella on meidän Lapin edustajien pidettävä huolta, että saamme valmiiksi nyt valmistelussa olevan kaksoiskuntalaisuuden, jossa verot maksetaan osalta vuodesta lomamajoitus kuntaan, jossa henkilö on vuodestaan merkittävän osan.

Lisäksi on saatava laajemmin onnistumaan loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Kaavoitusalueiden ulkopuolella se on nyt maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen ansiosta mahdollista, mutta esimerkiksi matkailukeskuksissa se ei ole vielä onnistu.  Tämän ratkaisisi uuden kaavamerkinnän hyväksyminen, jolla alue voitaisiin kirjata sekä vapaa-ajan että vakituisen asumisen alueeksi.

1 kommentti . Avainsanat: matkailu, kaksoiskuntalaisuus, loma-asunto

Ei kauppoihin limuviinaa eikä vahvaa olutta

Torstai 11.5.2017 klo 16:25

Alkoholilainsäädännön muuttamista käsitellään eduskunnassa. En hyväksy esityksessä olevaa vahvan oluen ja ns. limuviinan myynnin vapauttamista koskevia esityksiä. Kannatan kylläkin tila- ja pientoiminnan kehittämistä, koska se toisi töitä ja käyttäisi Suomen maaseudun tuottamia raaka-aineita.

Alkoholiasiat ovat mielestäni omantunnon asia, kuten ovat mm. ydinvoima, sukupuoli ja avioliittoasiat, joissa kukin äänestää omantuntonsa mukaan.

Olin mukana hallituspuolueiden kirjeessä, jossa esitettiin kritiikkiä nyt tehtyjä esityksiä kohtaan. Halusimme aloittaa vahvan keskustelun, koska olemme huolestuneet lakiesityksen eräiden kohtien hyväksymisen todennäköisesti synnyttävästä kehityksestä. Tunnustihan ministeri Risikkokin, että lakimuutos saattaa työllistää lisää 300 poliisia.

Lakiesitys sisältää hyviäkin kohtia. Kannatan, että lain on mahdollistettava kotimaisen tila- ja pientuotannon kehittämisen. Kuitenkin kun kyse on niin suuria terveyshaittoja ja kuluja yhteiskunnalle aiheuttavasta asiasta kuin alkoholin käyttö on Suomessa, niin sääntelyn vapauttaminen on tehtävä vain hyvin harkitusti.

Toivon, että niin oma puolueeni kuin muutkin puolueet muistavat, miten suuri vastuu meillä on kansanterveyden vaalimisessa. Holhoaminen ei ole kivaa ja minulle se on jo ideologisesti vastenmielistä. Niin kauan kuin alkoholin haitat ovat sitä luokkaa kuin ne Suomessa ovat, niin asia on kuitenkin otettava vakavasti. Olemme suomalaisia ja tiedämme kansamme heikkouden

Jos lakiesitys hyväksyttäisiin, niin se tulisi arvioiden mukaan nostamaan suomalaisten alkoholin kulutusta, etenkin oluen ja entistä väkevämmän oluen. Tällä on suora kielteinen vaikutus kansanterveyteen ja terveydenhoitokustannuksiin. Esitys lisäisi alkoholiongelmia kodeissa ja siirtäisi alkoholin käyttöä pois ravintoloista. Se ei voi olla tavoitteemme. Perustelu Viron tuonnilla sekin alkaa menettää merkitystään, kun Viro on nostamassa alkoholin hintoja reippaasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alkoholi, alkoholilainsäädäntö, olut, limuviinat, kansanterveys

Hossan kansallispuistossa metsästävät vain paikalliset

Torstai 20.4.2017 klo 12:32

Hossan kansallispuistosta saatiin ympäristövaliokunnassa mietintö pienin muutoksin. Metsästysoikeus säilyy kansallispuistossa vain paikallisilla, kuten on pohjoisen muissakin kansallispuistoissa. Metsästysoikeutta ei laajennettu ulkopaikkakuntalaisille. 

Metsästyslain 8 §:n mukaan henkilön, jolla  on kotikuntalain mukaan kotikunta Lapin tai Kainuun maakunnasta tai  Kuusamon, Taivalkosken tai Suomussalmen kunnassa, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion mailla. Pidän erittäin tärkeänä, että paikallisten oikeuksia arvostetaan eikä tätä käytäntöä muuteta kansallispuistojenkaan osalta. Tämä paikallisille taattu oikeus Pohjois-Suomessa on kompensaatio siihen, että alueelta puuttuvat valtion monet kulttuuri- yms. palvelut ja että myös suojelutoimenpiteet vähentävät työpaikkoja.

Savukosken kunta on puuttunut siihen, että kotikuntalakia on käytetty väärin. Muualta Suomesta on tullut ihmisiä, jotka ovat muuttaneet henkikirjansa kuntaan juuri ennen metsästyskauden alkamista. Sitten on menty metsästämään UK-kansallispuistoon savukoskelaisena. Kirjat on siirretty sitten heti metsästyskauden jälkeen takaisin muualle. Veroja nämä asukkaat eivät ole siis kuntaan maksaneet, mutta käyneet ottamassa hyödyn kunnan asukkaan statuksesta.

Olen tehnyt lakialoitteen, jolla estettäisiin  kotikunnan siirtäminen lyhyeksi aikaa vain saadakseen paikallisten oikeudet metsästämiseen mm. kansallispuistossa. Metsähallituksessa on myös kiinnitetty asiaan huomiota ja alettu selvittämään asiaa sekä tarvittavia toimenpiteitä ongelman poistamiseksi.

Viime aikoina on paikallisten oikeuksia haluttu murtaa Pohjois-Suomesta muutenkin. Esim. Tenojoki-sopimuksessa murrettiin paljon paikallisten perinteisiä oikeuksia. Kalastuslain 10 pykälässä poistettiin kolmen pohjoisimman kunnan alueella paikallisten kalastusoikeudet valtion virtavesissä. Onneksi Perustuslakivaliokunta on vuonna 2009 vahvistanut nämä paikallisten oikeudet mahdollisiksi mm. metsästyksen osalta.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansallispuisto, Hossa, Savukoski, metsästysoikeus, paikallisten oikeudet

58,9 % äänesti Savukoskella ennakkoon

Keskiviikko 5.4.2017 klo 19:30

Kuntavaalien ennakkoäänestys päättyi eilen. Mielenkiintoinen uutinen oli, että kotikuntani Savukoski oli Lapin ja koko Suomen ykkönen ennakkoäänestäjien määrässä. Peräti 58,9 % äänioikeutetuista savukoskilaisista kävi antamassa jo äänensä, kun Lapissa ennakkoäänestysaktiivisuus oli keskimäärin 32,9 % ja koko maassa 26,3 %.

Mistä tämä johtuu ja mitä se kertoo?

Pienessä kunnassa yhteisöllisyys korostuu. Jokainen kuntalainen tuntee aika hyvin luultavasti useammankin kuntapäättäjän. Kunnan rooli on läheisempi. Savukoskella on aiemminkin toki äänestetty perinteisesti aktiivisesti ennakkoon, mutta äänestysvilkkaus kasvoi nyt huomattavasti esim. edellisiin vaaleihin verrattuna.

Äänestysinto on mielestäni osoitus siitä, että savukoskelaiset katsovat eteenpäin ja haluavat vaikuttaa omiin asioihinsa. He uskovat tulevaisuuteen omalla kotiseudullaan. Savukoskeltahan on valittu nykyiseen eduskuntaan kaksi kansanedustajaakin Lapin seitsemästä edustajasta (Markus Mustajärvi ja minä).

Joskus maalataan mielikuvaa, että pieniin maaseutukuntiin jää vain vanhusväestöä, kun nuorempi polvi haluaa "sivistyksen pariin" suurkaupunkeihin ja etelään. Me tiedämme, että väite on perätön. Jääjiä ja uusia tulijoita olisi, kun vain on työtä ja toimeentuloa.

Savukoskella ehdokaslistoilla on paljon nuorta väkeä, perheellisiä ja porotalouden parissa toimivia henkilöitä, etenkin kahdella suurimmalla ehdokaslistalla eli Keskustan ja Kokoomuksen listalla. Uskoakseni Keskustan ehdokaslista on Savukoskella ikäjakaumaltaan keskimääräisesti nuorimpia listoja koko Suomessa.

Toivon, että sunnuntaina varsinaisena vaalipäivänä äänestysvilkkaus kasvaa entisestään - niin meillä Savukoskella kuin kaikkialla Suomessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ennakkoäänestys, kuntavaalit, kunnallisvaalit, Savukoski

Varmistetaan lohen nousu

Torstai 23.3.2017 klo 9:36

Myönteinen kannanottoni Itämeren lohiasetuksen laatimiseen herätti voimakasta arvostelua. Kiitos annetusta palautteesta, sillä asetushan ei ole vielä valmis. Pidän erittäin tärkeänä, että saamme laadittua asetuksen, jonka mukaan Tornion- ja Simojoen lohen nousu saadaan varmistettua entistä paremmin, mutta että merikalastuskin olisi järkevää ja tiukasti valvottua.
 
On käynyt selväksi, että asetukseen ei olla tyytyväisiä joella, mutta vielä tyytymättömämpiä siihen ollaan merellä. Maa- ja metsätalousministeriö onkin päättänyt tehdä lohiasetuksen vaikutuksista lisäselvityksiä. On tärkeää nyt kuunnella niitä tutkijoita, joihin voidaan luottaa parhaiten. On todella tärkeää varmistaa jokiemme kalakantojen kehittyminen. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat tuoneet esille, että he eivät näe biologisia esteitä ehdotetulle asetukselle, kunhan merellä saadaan valvottua riittävästi kalastajakohtaista kiintiötä.
 
Asetuksen luonnos perustuu lohi-ja meritaimenstrategiaan, jonka ovat hyväksyneet tutkijat, kalatalouden kanssa tekemisissä olevat järjestöt sekä luonnonsuojelijat, WWF mukaan lukien jne. (27 edustajaa). Myös Tornio-Muoniojokiseura on hyväksynyt strategian. Myös esim. Luken erikoistutkija Atso Romakkaniemi ei pidä nyt esitettyä lohiasetusta uhkana Tornionjoen lohelle.
Merikalastuksen määrä ei tule lisääntymään viime vuodesta. Lohen merikalastuksen määrää on jo pudotettu viidessä vuodessa kolmannekseen. Vuoden alusta tulivat voimaan kalastajakohtaiset kiintiöt. Asetuksessa esitetään, että kiintiöstä saa käyttää vain 25 % varhennetun pyynnin aikana vyöhykkeittäin huhtikuun alusta, esim. Perämerellä 19.6. mennessä.
Lohi aloittaa nousun jokeen vasta toukokuun loppupuolella tai vaihtelevasti myöhemmin. Huomattava osa ensimmäisen jakson aikana pyydettävistä lohista on merialueella syönnöllä olevia lohia, jotka eivät ole ko. kesänä edes nousemassa jokeen. Eli esityksellä tullaan vähentämään jokeen kutemaan nousevien lohien kalastamista.
Lohikiintiö on kalastajaa kohden niin pieni, että merikalastaja saa pyytää esim. ennen juhannusta vain 25 lohta. Eduskunnassa on strategian hyväksymisvaiheessa kiinnitetty huomiota, että varhennettu kalastus ei saa vaarantaa luonnonlohikantoja ja sitä tulee seurata. Pyynti tulee jakaantumaan koko kesän ajalle varmistaen, että myytävän kalan hinta nousee. Lohen kalastus jakaantuisi tasaisemmin eri alueille jokea nouseviin lohiin, eikä keskittyisi nykyisen lailla esim. vain Ylitornio-Pello alueella kuteviin lohiin.
Asetus on nyt eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Nyt on vaikuttamisen aika, että saamme vielä hiottua sen ongelmakohtia. Näitä ovat esim., että uusi lohen kidukseen kiinnitetty merkki seuraa kuluttajalle kokonaisen kalan, mutta ei fileen mukana. Kuluttajalla tulee aina olla saatavilla kalan tiedot. Hyljeongelmaan on myös puututtava, sillä hylkeet hävittävät suurimman osan joelle pyrkivistä lohista.
Lohikeskustelu käy kuumana. Uskon ja toivon, että kaikki lappilaiset vaikuttajat tekevät parhaansa, että lohen nousu pohjoisen jokiin turvataan ja edelleen vahvistetaan tulevina vuosina.

15 kommenttia . Avainsanat: Itämeri, lohiasetus, Tornionjoki, Simojoki, lohi, kalastus

Lohiasetus perustuu laajasti hyväksyttyyn Lohi- ja meritaimenstrategiaan

Perjantai 17.3.2017 klo 10:22

 
Myönteinen kannanottoni Itämeren lohiasetuksen laatimiseen herätti voimakasta arvostelua, joten avaan hieman asiaa. 
 
Jos ensi kesänä aiotaan kalastaa lohta, niin uusi asetus on yksinkertaisesti tehtävä. Asetuksen luonnos perustuu lohi-ja meritaimenstrategiaan, jonka ovat hyväksyneet tutkijat, kalatalouden kanssa tekemisissä olevat järjestöt sekä luonnonsuojelijat, WWF mukaan lukien jne. (27 edustajaa). 
 
Merikalastuksen määrä ei tule lisääntymään viime vuodesta. Lohen merikalastuksen määrää on jo pudotettu viidessä vuodessa kolmannekseen. Vuoden alusta tulivat voimaan kalastajakohtaiset kiintiöt. Asetuksessa esitetään, että kiintiöstä saa käyttää vain 25 % varhennetun pyynnin aikana vyöhykkeittäin huhtikuun alusta esim. Perämerellä 19.6. mennessä. 
 
Tässä on hyvä tietää, että lohi aloittaa nousun jokeen vasta toukokuun loppupuolella tai vaihtelevasti myöhemmin. Joten huomattava osa ensimmäisen jakson aikana pyydettävistä lohista on merialueella syönnöllä olevia lohia, jotka eivät ole ko. kesänä edes nousemassa jokeen. Eli esityksellä tullaan vähentämään jokeen kutemaan nousevien lohien kalastamista.
 
Lisäksi lohikiintiö on kalastajaa kohden niin pieni, että merikalastaja saa pyytää esim. ennen juhannusta vain 25 lohta. Eduskunnassa on Strategian hyväksymisvaiheessa kiinnitetty huomiota, että varhennettu kalastus ei saa vaarantaa luonnonlohikantoja ja sitä tulee seurata tehostetusti.
 
Pyynti tulee näin ollen jakaantumaan koko kesän ajalle varmistaen, että myytävän kalan hinta nousee. Lohen kalastus jakaantuisi tasaisemmin eri alueille jokea nouseviin lohiin, eikä keskittyisi nykyisen lailla esim. vain Ylitornio-Pello alueella kuteviin lohiin.
 
Asetus on nyt eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Nyt on vaikuttamisen aika, että saamme vielä hiottua sen ongelmakohtia.
 
Ongelmana näen valvonnasta sen, että uusi lohen kidukseen kiinnitetty merkki seuraa kuluttajalle kokonaisen kalan, mutta ei fileen mukana. Meidän täytyy saada asetukseen, että kuluttajalla pitää olla aina saatavilla kalan tiedot. Hyljeongelmaan on puututtava, sillä hylkeet hävittävät suurimman osan joelle pyrkivistä lohista 
 
Vaikka käydyssä keskustelussa on osoitettu kritiikkiä minua kohtaan, niin olen tyytyväinen huomatessani, että lohen nousua halutaan puolustaa vahvasti. Lappilaiset ovat tehneet pitkään töitä, että lohi palaisi perinteisiin vahvoihin lohijokiin. Tätä halutaan voimakkaasti puolustaa ja se on suunnaton voimavara kotimaakunnallamme. Kotimaisen kalan käytön lisääminen ja kalastusmatkailu avaavat suuria mahdollisuuksia Lapille.
 
Eeva-Maria Maijala
Kalatalouden keskusliiton pj., kansanedustaja (kesk.)
 
 

3 kommenttia . Avainsanat: lohi, kalastus, lohenpyynti, Tornionjoki

Radiopakina koulukiusaamisesta

Perjantai 10.3.2017 klo 12:56

Pidin maakuntaradiossa jäljessä seuraavan radiopakinan:

* * *

Täällä Eeva-Maria Maijala ja eduskunta. Tällä kertaa puhun koulukiusaamisesta.

Koulukiusaaminen on kokemus, jota emme ikinä unohda. Itse muistan miten olin ala-asteella kielestäni kiinni koulun jäisessä rautaportissa. Muistan kuinka yläasteella lähdin äidinkielen luokasta ulos itkien ja minua pilkattiin siitä välitunnilla. Kiusaamismuistoista voisin kirjoittaa kirjan, mutta en halua kaivaa näitä esiin. Haluan vaikuttaa, että lapsemme eivät joutuisi näitä kohtaamaan. 

Koulukiusaamista vastaan on käyty monenlaisia kampanjoita viime vuosikymmeninä vaihtelevalla menestyksellä. Mielenkiintoinen on Tornion koulujen vanhemmat ry:n käynnistämä hanke. Siinä on huomio kiinnitetty vanhempien mahdollisuuksiin estää kiusaamista ja tehdä yhteistyötä asiassa. Tämä on hyvä näkökulma, koska Useinhan kiusaamista vastustavat hankkeet ovat keskittyneet lähinnä vain siihen, mitä koulun seinien sisällä tai pihalla tapahtuu, ja miten siellä voidaan toimia. 

Hankkeen puitteissa on mm. tuotu esiin vanhempien vastuuta siinä, ettei kiusaamista sovi vähätellä. Kiusaamistilanteita ei saa kuitata toteamalla lapselle, että "älä välitä niistä".

Olemmeko hyväksyneet kiusaamisen olemassaolon liian itsestäänselvyytenä? Monella meistä on kielteisiä muistoja koulumaailmasta ja helposti voi ajatella, että no se nyt vain kuuluu siihen elämänvaiheeseen. Mutta tiedämme myös, miten syviä elinikäisiä haavoja kiusaaminen voi jättää.

Itsekin sain koululaisena kokea kiusaamista, johon tilanteeseen ei osattu puuttua. Minä selvisin onneksi ja minusta kasvoi herkkä,  mutta vahva Lapin akka, mutta esimerkiksi ala-asteen kiusaajani ei lopulta siitä sitten niin hyvin selvinnytkään. En halua paapoa kiusaajia, mutta myös kiusaaja voi olla tilanteensa uhri.

Toinen tärkeä huomio on siinä, että lapsia tulee rohkaista vastustamaan kiusaamista. Liian usein kouluissa tiedetään, kuka kiusaa ja ketä kiusataan, mutta muut lapset pyrkivät pysymään tapahtumien ulkopuolella. Vastuu kiusaamisen lopettamisesta on tietysti kouluissa ensisijaisesti opettajilla. Kuitenkin kielteinen asenne kiusaamista kohtaan ja yleinen ilmapiiri vaikuttaa paljon. Jos kiusaaja kokee, että hän ei saa suosiota, vaan pikemminkin ylenkatsetta kiusaamisella, voi sosiaalinen paine vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä. 

Eduskunnassa käsiteltiin ennen joulua lakialoitetta, joka mahdollistaisi kiusaajan siirtämisen koulusta toiseen. Tämä ei ole ensisijainen keino kiusaamiseen puuttumiseen eikä pitkien välimatkojen alueella usein edes mahdollinen, mutta esitys olisi kuitenkin tärkeä signaali lainsäätäjältä kiusaamista vastaan.

Täytyy myös muistaa, että koulukiusaaminen on siirtynyt yhä laajemmin sähköiseen ympäristöön. Oppilasta ja joskus opettajaakin halventavia viestejä, kuvia ja videoita voidaan jakaa pikaviestiketjuissa tai internetin julkisilla palvelimilla. Fyysinen oppilaitoksen vaihtaminen ei välttämättä tällaiseen kiusaamiseen edes auta. Hyvän vanhemmuuden ja opettajien auktoriteetin vahvistaminen ovat tärkeitä keinoja myös kiusaamisen ehkäisemiseen.

Kiusaaminen voi jättää elinikäiset arvet. Varmasti moni meistä joko omasta tai jonkun läheisen kokemuksesta tietää, miten pahalta kiusaamistilanteiden muistelukin voi vielä vuosikymmenien jälkeen tuntua.

Eduskunnassa on viime vuosina puhuttu kiusaamisesta liian vähän ja kyllä meidän pitäisi saada valtiovalta entistä paremmin tähän mukaan.

Toivottavasti sitten saisimme täällä politiikassakin ja muualla työelämässä kiusaamista kuriin. Emmekä näyttäisi lapsille huonoa esimerkkiä.

Näillä aatoksilla Eeva-Maria Maijala

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulukiusaaminen, koulu, kiusaaminen

Poronhoito ei ole perustuslain vastaista

Torstai 9.3.2017 klo 22:07

Tänään 9.3.2017 julkaistiin Lapin Kansassa vastineeni kirjoitukseen, jossa hyökättiin voimakkaasti poroelinkeinoa vastaan. Julkaisen kirjoituksen myös tässä blogissani.
* * *
Poronhoito ei ole perustuslain vastaista
Pieni mutta äänekäs ryhmittymä on ryhtynyt Suomessa vaatimaan porotalouden lopettamista tai ainakin sen ajamista vain Ylä-Lapin alueelle. Joissakin julkilausumissa keskitytään laidunnusoikeuteen, mutta tutustuttuani ryhmittymän mielipiteisiin voi todeta, että kyseessä on hyvin aggressiivisesti poronhoitoelinkeinoa vihaava toiminta. Asiassa on pyritty aktiivisesti vaikuttamaan erityisesti kansanedustajien mielipiteisiin yksipuolisilla kertomuksilla ja väärällä laintulkinnalla.
Pekka Säkkisen kirjoitus (Lapin Kansa, 7.3.2017) on esimerkki tämän ryhmittymän toiminnasta. Kirjoituksessa luetellaan pitkä lista perustuslain pykäliä, joita porotalous muka rikkoo. Osa väittämistä on lähes huvittavia. Todettakoon nyt vain, että ihmisen omaisuuden suojaa tai yksityiselämää ei riko se, että eläin liikkuu ihmisen omistamilla mailla – enempää kuin jos marjastaja siellä kulkee. Poronhoitolakia säädettäessä on toimittu täysin lainmukaisesti.
Kirjoituksessa väitetään, etteivät yksityiset ihmiset voi asua ja harjoittaa rauhassa maa- ja metsätaloutta maillaan, jos siellä liikkuu poroja. Poronhoitolain 32 § 1 mom. asettaa kuitenkin paliskunnille aitaamisvelvollisuuden, mikäli porot häiritsevät jonkun pihapiiriä tai viljelyksiä. Jos tässä tai mahdollisten vahinkojen korvaamisessa on joissakin yksittäistapauksissa ollut ongelmia, niin ne on tietysti selvitettävä. Ratkaisu ei ole kuitenkaan kokonaisen elinkeinoalan hävittäminen. Monet poronomistajat ovat itsekin myös maa- ja metsätalouden harjoittajia ja elinkeinot toimivat yleensä sulassa sovussa.
Pekka Säkkinen väitti kirjoituksessaan, että ”kaikki poronhoitoalueella elävät porottomat vaativat” porojen laidunnusoikeuden lopettamista. Epäilen, että näin laajaa kyselytutkimusta ei ole tehty. Epäkohtia voidaan tarkastella ja asioista keskustella avoimesti, mutta pieni ryhmittymä ei ole oikeutettu esiintymään poronhoitoalueen väestön valtaenemmistön edustajana. Poroelinkeinon merkitys Pohjois-Suomen taloudelle, kulttuurille, koko elämälle, on erittäin arvokas. Suuri osa myös poroja omistamattomista tämän tunnustaa ja on ylpeä alkuperäiselinkeinostamme.
Poronhoitolakia ei ole tarvetta avata, mutta sen käytäntöön soveltamisessa on tarvetta tarkentaa toimintatapoja.  Maa- ja Metsätalousministeri valmistelee esitystä. Olen esittänyt lisäksi, että esimerkiksi keväisin ennen lumien sulamista järjestettäisiin paliskuntien ja paikallisten porottomien välisiä  keskusteluita. Keskustelutilaisuudessa käytäisiin läpi tulevan kesän mahdolliset ongelmatapaukset ja toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi ja vahinkojen hoitamiseksi.
Eeva-Maria Maijala kansanedustaja (kesk.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: porotalous, poronhoito, laidunnus, poroelinkeino

Naistenpäivän aattona vakavien asioiden äärellä

Keskiviikko 8.3.2017 klo 10:39

Tänään vietämme Kansainvälistä Naistenpäivää. Osallistuin eilen eduskunnan naisverkoston varapuheenjohtajan roolissa ”Kaduilla – Kotona – Netissä – TURVASSA!” -seminaariin, jossa käsiteltiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Seminaarissa käsiteltiin erityisesti teknologian ja Internet-maailman kehittymisen vaikutuksia tässä asiassa. Parisuhdeväkivallan henkiset puolet voivat löytää uusia ilmenemistapoja Internetin välityksellä, mutta tietoverkkojen kautta voi myös saada apua ja vertaistukea näissä vaikeissa tilanteissa.

Verrattuna lukuisiin muihin maailman maihin Suomessa naisten oikeuksien tilanne on ainakin päällisin puolin tarkasteltuna melko hyvä. Maailmassa on edelleen maita, joissa tehdään ns. kunniamurhia, perheväkivaltaa pidetään perheen sisäisenä asiana ja perheen miespuolisten jäsenten tekemät sisarten/tyttärien murhat jätetään usein tutkimatta. Naisten tuntee kokea solidaarisuutta myös näitä naisia kohtaan eikä heitä saa unohtaa.

Silti Suomessakin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on ja joidenkin tutkimusten mukaan meillä on häpeä olla tilastoissa Euroopan kärkimaita parisuhdeväkivallan osalta. Vaikka miesten ja naisten roolit ovat muuttuneet ja nainen on tullut miehen rinnalle jo melko tasaveroiseksi toimijaksi yhteiskunnassa, niin monissa kodeissa tilanteet voivat olla hyvin vaikeita. Olen usein sanonut, että ennen kuin olin vuoden töissä käräjäoikeudessa, niin en voinut kuvitellakaan, millaisissa olosuhteissa jotkut ihmiset elävät.

Usein väkivaltaa harjoittava henkilö, etenkin parisuhteessa, on taitava manipuloija ja pystyy saamaan uhrin henkisesti sellaiseen tilanteeseen, että tämä kadottaa suhteellisuuden tajunsa ja suggeroituu elämäntilanteeseensa. Helposti silloin alkaa uskoa kaikkea, mitä dominoiva parisuhdekumppani syöttää. Uhri voi alkaa tuntea myös häpeää tilastaan ja pyrkii siksikin salaamaan sen. (Yhtä lailla miehiin kohdistuva väkivalta voi herättää uhrissa häpeää. Luultavasti moni mies häpeää jopa enemmän, koska perinteinen rooli on se, että suomalaisen miehen pitää olla vahva. Moniko suomalaismies uskaltaisi kertoa vaikka kavereilleen naisen harjoittamasta väkivallasta?)

Ns. Istanbulin sopimus korostaa väkivallan ennalta ehkäisemisen, uhrien suojelun sekä tekijän teoistaan edesvastuuseen saattamisen ja näihin liittyvien toimenpiteiden keskinäisen koordinoinnin tärkeyttä. Viranomaistoimilla ja lisäresursseilla voidaankin asioita auttaa, mutta vain tietyssä määrin.

Yhteiskunnan resursseja on käytettävä tukipalveluihin. Perheväkivallasta on myös annettava tuomiot, jotka tuntuvat. Tärkeää on myös kansalaisjärjestöjen toiminta ja vertaistuki. Väkivaltaisesta suhteesta lähtenyt nainen voi kannustaa kaltaisensa tekemään samoin paljon paremmin kuin yksikään poliittinen julkilausuma.

Viime kädessä kyse on arvoista ja asenteista, joiden muuttaminen on hyvin haastavaa. Vastuu on paljolti jo vanhemmilla, miten kodeissa kasvatetaan. Jos kotona näkee, että isä arvostaa äitiä ja kohtelee naisia kunnioittavasti, niin todennäköisemmin asenne periytyy pojille.

Olen koko poliittisen toimintani ajan pyrkinyt edistämään tiukempaa rikoslainsäädäntöä, erityisesti henki-, väkivalta- ja seksuaalirikosten suhteen. Lailla on myös moraalia edistävä vaikutus. Minulla oli viime vaalikaudella mahdollisuus olla edistämässä ns. lievän raiskauksen säädöksen poistamista rikoslaissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: naiset, perheväkivalta, naistenpäivä

Kunnallisvaalit ovat pian - tule ehdokkaaksi!

Perjantai 24.2.2017 klo 8:49

Kunnallisvaalien ehdokasasettelu päättyy lähipäivinä. Nyt on vielä useimmissa kunnissa mahdollista ilmoittaa kiinnostuksestaan kunnallisvaaliehdokkaaksi. Kuntien rooli tulee sote/maakuntauudistuksen kautta muuttumaan. Aika näyttää, millaiseksi se muodostuu. Se on kuitenkin selvää, että etenkin pienet kunnat tarvitsevat nyt entistä voimakkaammin etujensa valvomista. Siksi kunnallisvaaleihin kannattaa asettua. Uusia vastuunkantajia tarvitaan, mutta kannustan myös konkareita, jotka ovat pohtineet jo luopumista, olemaan ehdokkaana ainakin vielä tämän kerran. Murrosvaiheessa tarvitaan myös kokemuksen tuomaa asiantuntemusta.
 
Ensi talvena käydään maakuntavaalit. Niiden merkityksen hahmottaminen on meille kaikille varmasti haastavaa, kun vaalit ovat ensimmäiset laatuaan. On onnekas sattuma, että presidentinvaalit pidetään yhtä aikaa. Koska presidentinvaalit ovat yleensä suositut vaalit, niin se nostaa varmasti maakuntavaalien äänestysvilkkautta siitä, mitä se muuten olisi. Jatkossa vaalit suoritetaan erikseen, mutta toivottavasti yhden kerran äänestäneet käyvät äänestämässä sitten jatkossakin näissä vaaleissa. Matala äänestysprosentti ei ole kansalle kunniaksi.
 
Itse en voi olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa, sillä olen kansanedustajuuden vuoksi virkavapaalla johtavan viranhaltijan tehtävästä Savukoskella. Kuntalaki kieltää sen vuoksi ehdokkuuteni. Olen kuitenkin pyrkinyt tekemään osani kannustamalla ihmisiä eri puolilla maata ja etenkin kotimaakunnassani lähtemään ehdolle. Oma perheenikin kantaa vastuunsa kotikunnan asioista sillä tavalla, että vanhin poikani allekirjoitti ehdokassuostumuksen kunnallisvaaleihin Savukoskella.
 
Olen aikaisemmin ilmoittanut, etten ole lähdössä myöskään maakuntavaaleihin. Lapissa on niin paljon osaavia ihmisiä kantamaan vastuuta uuden maakuntahallinnon luottamustoimiin, ettei minun kansanedustajana tarvitse olla joka paikassa. Sen sijaan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa olen edelleen käytettävissä jatkoon, jos lappilaiset minulle haluavat edelleen luottamuksensa antaa. Olen erittäin motivoinut käyttämään kaikki liikenevät voimavarani työhön kansanedustajana. Olen parhaani mukaan yrittänyt tehdä pitkää työpäivää lappilaisten olosuhteiden, liikenteen, postin ja elinkeinoelämän sekä etenkin alkutuotantoon, kalastukseen ja metsästykseen liittyvien kysymysten parissa.
 
Eli edessä on tärkeimmät kunnallisvaalit pitkiin aikoihin. Tehdään porukalla töitä kuntiemme elinvoiman eteen.

Kommentoi kirjoitusta.

Maijala: Ahmojen poisto poromiesten työvoitto

Perjantai 10.2.2017 klo 12:48

Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) on tyytyväinen maa- ja metsätalousministeriön päätökseen sallia kahdeksan ahman poisto tapauskohtaisilla poikkeusluvilla. Maijala pitää päätöstä oikeana ratkaisuna porotalouden kannalta.
- Olemme tehneet työtä vuosia järkevämmän petopolitiikan puolesta. Porotalouden ahdinko aletaan vähitellen ymmärtää. Asialla on todella kiire, sillä esim. Pohjois-Sallan paliskunnassa on viime päivinä löytynyt runsaasti ahman tappamia poronraatoja. Kahdeksan ahman kiintiö tuskin on riittävä, mutta se on kuitenkin hyvä alku. Ahmat aiheuttavat ylivoimaisesti eniten porovahinkoja. Vuonna 2016 ahmojen tappamiksi on ilmoitettu 2794 poroa, ja todellinen määrä lienee suurempi, kun kaikki tapetut porot eivät löydy.
- Norjassa ja Ruotsissa on sallittu ahmojen poisto eikä sielläkään ahmakanta ole hävinnyt. Suomessakin on aika siirtyä tosiasioihin perustuvaan petopolitiikkaan. Pidän erittäin hyvänä, että Luonnonvarakeskus on käynnistänyt hankkeen ahmakannan arvioinnin menetelmien kehittämiseksi. Tavoitteena on saada aikaan nykyistä luotettavampi arvio koko Suomen ahmakannasta. Ahmoista on paljon havaintoja myös poronhoitoalueen ulkopuolella, joten porotalouden suojaksi tehtävät välttämättömät ahmojen poistot eivät uhkaa ahmakannan olemassaoloa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ahmat, suurpedot, petovahingot, porotalous

Vanhemmat kirjoitukset »